Siisti koti kutsuu käymään ☺

Täytyy laittaa tähän alkuun kuva mummo-kissasta, kun ei nuo muut ole oikein julkaisukelpoisia ☺
Mummo on tainnut tulla vanhaksi, kun se enimmäkseen nyhjöttää vain sisällä. Pikapikaa käväisee vain ulkona asioillaan ja samantien takaisin sisälle nukkumaan. Ei sillä ikää ole vasta kuin 11 vuotta, mutta sehän on niin yksilöllistä kissoillakin . Vanhimmat minulla ovat eläneet 22 ja 23 vuotiaiksi.

Juu, tervetuloa vaan meille, jos luulette sekaan mahtuvanne, hihi. Täällä blogeissa näkee niin hienoja ja siistejä koteja, tämä on minun tyylini  sisustaa ainakin nyt vähän aikaa. (Tai taitaa olla jatkuvaa, sanoo kuitenkin siskoni) =D
Minulla on nyt kunnon penkojaiset meneillään, sillä otin taas kirpparipöydän pitemmäksi aikaa. Noita "aarteita" on päässyt kertymään niin valtavasti ja nyt meinaan penkoa jokaisen laatikon varastoistakin ja yritän rojua vähentää. Tarkoitus on pitää pöytää niin kauan kuin edes pöytävuokran saa takaisin. Sitten kun pitää jo maksaa siitä, että tavara seisoo jossain, niin sitten on viisainta lopettaa. Ihan hyvin on ainakin alkanut, pikkuisen olen jopa voitonpuolella =)
Eikö ole muuten nätit verhot ? Löysin ne juuri kirpparilta 2€ :lla 2 kpl.

Valitettavasti sieltä kirpparilta ei pääse ulos, jos ei ostakkin jotain =D Minä olen nykyään ihan hurahtanut tämmöisiin kukkalamppuihin. Tämäkin maksoi vain vitosen, joten eihän sen ohi voinut kulkea. Nyt minulla on tämän tyyppisiä jo neljä tässä kahden huoneen asunnossa. Alkaa olla vaikeuksia löytää tällekin järkevää paikkaa, sillä en halua ihan vaan koristeenakaan sitä pitää. Jos näitä alkaa enemmänkin silmiin osumaan, niin täytynee ruveta rumemmasta päästä myymään pois.=)

Ihanaa, kohta tulee ihanat ilmat. Päivät sopivan lämpimiä ja yöt viileitä, että saa nukuttua.♥♥♥

Metsäkamera

Tulin vaan vinkkkaamaan livekamerasta, jonka löysin pari päivää sitten.  http://www.eenet.ee/EENet/karu.html
Olen täällä Eestin metsässä seurannut jo sepelkyyhkyä, variksia, pikkulintuja, supeja ja eilen vieraili suuri karhu. Mitähän vielä on tulossa =)
Samalta sivulta pääsee sääksen ja haikaran pesälle, sekä rannalle katsomaan jospa hylje ilmestyisi. Näkyi se siellä välillä uiskentelevan. Näissä on myös ääni mukana, jota ei kaikissa livekameroissa aina ole.
Joka kesä näköjään jään koukkuun johonkin livekameraan, tänä vuonna tämmöinen =)

Kyllä mun nyt kelpaa☺

Viikolla kävi eräs sanomalehtitoimittaja ostamassa minulta Keiju-taulun. Itse en siitä tykännyt, joten joutihan tuo lähteä. Oli kyllä niin mukava ihminen ja osasi kehua kannustavasti ☺ Kyllähän minä nyt jatkan sitten maalausharjoituksia ja hän jo tilasi toisenkin taulun minulta.

Päätin sijoittaa taulurahat omaan hyvinvointiini ja tilasin Anttilasta kunnon tuulettimen. Tänään sitä hikipäässä kokosin ja manasin kun ei ollut kokoamisohjeita mukana. Kasa putkia vaan kolisi laatikosta, eikä me kaikki olla insinöörejä.
Sainhan minä sen kasaan, tottakai, osasinhan minä asentaa pyykkikoneenkin seinään ☺ Vain yksi osa jäi ylimääräistä, mutta ei kai se sitten ollut kovin tärkeä ☺
Siinä vaiheessa löytyi ne kokoamisohjeetkin laatikon pohjalta, mutta en viitsinyt enää niihin perehtyä. Kyllä nyt kelpaa istua tietsikalla tai tehdä käsitöitä, kun tuuli hulmuttaa ihanasti hiuksia, hihi.

Eikä ne rahat siihen menneet, vaan perustinpa vielä yrttipuutarhan.  Nyt siinä on jo basilikaa, sitruunamelissaa, ruohosipulia, rosmariinia ja pari euronlaarista  löytynyttä Margareettaa. Kyllä nekin vielä virkistyy hevosenkakalla =) Seinustalla kasvaa vielä pari tomaattia ja raparperi.  Enää puuttuu minttu ja persilja ja sitten on tuoksupuutarhani valmis.
Minulla on "tuoksumuisti". Eri tuoksuista tulee eri muistot mieleen. Rosmariini on suosikkini, kun laitan silmät kiinni ja nenän rosmariinipuskaan, tunnen olevani Turkissa. YSL:n Paris-hajuvedestä iskee heti mahdoton kaipuu Istanbuliin. Se tuoksu yhdistyy minulla sinne ja rakastumiseen ♥
Vaan Jasmiinin tuoksu kuumassa pimeässä yössä, voiko sen ihanampaa olla. Siihen kun vielä lisää Kaskaiden sirityksen......on kuin olisi taivaissa.
Suomessa vastaava melkein yhtä ihana on alkukesän aamuinen koivikon tuoksu maustettuna käen kukunnalla.
 Aijai, olimpas minä nyt runollinen ☺

                                         

Tämä nuoripari se vaan nauttii lemmenhuumasta pusikossa ☺ Niin on maireat hymyt naamalla molemmilla.
Meinasin ruveta poneja suunnittelemaan, mutta Saksassa onkin papat innostuneet ostamaan Pepit loppuun, joten alankin taas tekemään niitä. Tunnen itseni niin tärkeäksi kun on näitä "tilauksia", hihi. Näiden avulla pysyy mieliala parempana ja olo virkeänä.
Mieluiset harrastuksen ovat kyllä niin tärkeitä jokaiselle ja varsinkin työttömille ja eläkeläisille. Eikä niiden tarvitse olla mitään kalliita välinelajeja, ilmaiseksikin voi harrastaa ........ varsinkin näin kesällä.

Ihanaa kesäistä viikonloppua ihan kaikille ♥

Ketuttaa

Kyllä se nyt niin ketuttaa, ettei ole tullut tehtyä kuin yksi apina =D Minkähän elukan sitä seuraavaksi keksisi. Sen verran olen omapäinen, etten halua tehdä samaa kuin toiset, vaan aina pitää yrittää olla edes pikkuisen erilainen =D Niin se on ollut muutenkin elämässäni. En ole halunnut mennä valtavirran mukana, vaan kulkenut omia pikku purojani pitkin. " Olen erilainen muori" =D Kaikki sitä ei ymmärrä, mutta kyllä jokaisella pitää olla oikeus elää oma elämänsä omalla tavallaan. Juoruilijat saa minun puolestani juoruilla ihan rauhassa, minä vaan mennä porskutan omia teitäni =D 

Sainpa tässä toisenkin äitienpäivälahjan. Tytär tuli maanantaina ja kun huomasi kirpparilla tämän kenkäkaapin, niin halusi ostaa se minulle lahjaksi. Ei ollut pahan hintainenkaan, 10€. Jokohan eteisen kenkäkaaos tulis nyt selätettyä, epäilen kyllä =D Vaan mielissäni minä tästä olen. Voi kun viitsis vielä maalata sen valkoiseksi, tämä puunväri on alkanut vähän tympäsemään.

Olen tainnut tulla vanhaksi, kun olen alkanut haluamaan näitä järkilahjoja =) Aikaisemmin halusin vain koruja ja hajuvesiä, mutta missäs minä niitä enää käyttäisin. Ei tuonne kylän maitokauppaan juurikaan kannata tälläytyä. Luulevat vaan, että olen lopullisesti seonnut, jos oikein laitettuna sinne menen. Kaupunkireissulle sitten voikin jo vähän katsoa mitä päällensä laittaa =D 

Mehtäpirtin emäntä antoi minulle kukkasen ♥ Tuntuu oikein kivalta, kiitos ♥ Oli niin kauniit saatesanatkin.

Aloin miettimään, kelle jatkaisin tätä. Listasta tuli niin pitkä, että päätin jättää sen julkaisematta ja annan sen teille kaikille. Minä tykkään teistä kaikista jotka täällä poikkeilette ♥

Kesä taitaa olla tosissaan nyt tulossa. Jo kahtena iltana olen kuullut käen kukuntaa ja eilen kaarteli kuusi pääskystä taivaalla. Toivottavasti ei nyt kumminkaan tule liian kuuma kesä, että jaksaa jotain touhutakkin.

Sitä saa mitä tilaa ☺

Varauduin siihen, että kukkia ei tule, joten ostin itse jo lauantaina ☺ Minä tykkään eniten näistä isoista orvokeista ja näistä nyt pitäisi kasvaa iloisen värinen pehko, jos siis hengissä pysyvät.

Sunnuntai-aamuna pötköttelin puolille päiville odotellen kahvintuoksun leijumista huoneeseen .  Suotta sain odotella, itse oli noustava kahvinsa keittämään. Huonosti kasvatettuja nuo minun kissani ja koira, eivät sen vertaa vaivautuneet äitienpäivänä. Onneksi naapurinmummo toi lauantaina tiikerikakun, joten en sentään ilman kakkua jäänyt. =D

Siinä se nyt on minun odotettu äitienpäivälahjani  =D Poika poikkesi iltapäivällä ja toi toivotun hevosenlantapussin =D Hyvää lantaa onkin, ylivuotista eikä haise yhtään. Ei sitä joka äiti tämmöistä lahjaa saakkaan, hihi. On tuo orvokkiamppelikin pojalta. Huono oli kuulemma kukkavalikoima kaupassa, mutta ajatushan se on tärkein, kukkia kuitenkin.

Tapio yllätti positiivisesti. Keskiviikkona tilasin lisää kettulankaa ja perjantaina oli jo postista haettavissa. Ei tarvinnut lopettaa virkkaamista viikonlopuksi.  Tuli taas niin hyvässä ja tukevassa kenkälaatikossakin, että saan tuunattua siitä hyvän säilytysrasian.
Onneksi on näitä nettikauppoja. Kaupungista jos lähden lankoja hakemaan, niin bussimatka jo maksaa 13.40€ ja muutenkin tuhraantuu koko päivä. Tapio laittaa paketin tulemaan 6€:lla painosta riippumatta ja lankavalikoimaa piisaa. Joha siinä säästää parin lankakerän verran euroja.

Semmoista Äitienpäivää meillä. Loppupäivän taidankin vain pötkötellä ja katsella telkkaria. Ajatus oli kyllä tänään siivota pihaa, mutta kukas tuolla tihkusateessa viitsi puuhastella. Parempi vain lepäillä ja koota voimia  =D

Niinhän siinä sitten kävi ☺

Ajattelin olla fiksu ja tehdä Pikku-Kettusia oikein sarjatyönä, mutta siihen se fiksuus sitten loppuikin. Tietenkään en ensin tarkistanut lankatilannetta ja tottakai kettulanka loppui kesken.  Nyt on sitten kasa keskeneräisiä taas odottelemassa. Harmittaa.
Onneksi nuo nettilankakaupat ovat auki koko ajan, mutta kyllähän se yli viikonlopun vie, ennen kuin posti tuo täydennystä.
Vaan eipä hätiä, onhan minulla muita lankoja yllinkyllin, ei tarvitse kädet tyhjinä istua äitienpäivänäkään. =)

Saas nähdä tuoko poika äitienpäivälahjaksi sitä mitä pyysin, nimittäin kassillisen hevosenlantaa =D Onhan se kieltämättä vähän erikoinen lahja, mutta olisi ihan tarpeen pieneen kukkapenkkiini .=D

Hyvää Äitienpäivää kaikille mummoille, isomummoille ja äideille ♥

Kylmä tylsä viikko

Aurinko paistoi monen sateisen päivän jälkeen ja Kettuset ottivat lämmöstä kaiken irti.  Mikäs siinä on paistatellessa raparperin lehdillä.
Saksaan on lähdössä taas suurempi satsi pehmoja, joten näitten virkkaaminen on nyt ajankohtaista.

Niin kuin kaikkialla muuallakin, meilläkin satoi useampana päivänä räntää ja rakeita. Ikävän tuntuista takapakkia otti nyt kevään tulo. Kylminä päivinä tuntui ihan luontevalta neuloa villasukkia. Nämä ovat Pallas-langasta, jonka sain taannoin arvontavoittona. Miellyttävä lanka neuloa ja värit näissä niin keväiset. Ihan ovat omaan jalkaan sopivat =)

Eetu on parantunut loistavasti ja mikäs on parantuessa, kun on näin hyvä hoitaja, kuin Mausu-kissa on. Eetu ja Mausu ovat parhaat kaverukset näistä minun elukoistani. Mukava taas talutella koiraa, jonka askel nousee ja häntä on kivasti kipparallaan.

Vaan miten tämä oma viikko on tuntunut niin tylsältä. Aina vaan sitä samaa, koneella istumista, telkkaria , koiran lenkitystä , päiväunia. Nyt sais äkkiä tapahtua jotain jännää mukavaa vaihtelua. Ainut merkkitapaus tällä viikolla, että kovaa leipää syödessä katkesi taas ylähammas ihan keskeltä. Ei kovin jännää mukavaa =(
Ulkonäkö alkaa muistuttamaan noita-akkaa, huivi vaan päähän ja luuta kouraan.

Onneksi ilmat alkaa kai nytten lämpenemään ja tiet kuivamaan. Taidan alkaa taas pyöräilemään pitkiä lenkkejä. Eväät ja kamera vain mukaan ja johan elämä tuntuu taas paljon mukavammalta.

Ei pitäis.....

Ei pitäis vanhojen ukkojen innostua liikaa keväästä ☺

Eetu päätti heittää talviturkin ojanpohjalle ja polskutteli siellä oikein nautinnollisesti. En minäkään hölmö älynnyt estää ja huonostihan siinä sitten kävi. Eilen alkoi semmoinen nuoleskelu, vuorotellen pippeliään ja vuoroin lattiaa. Katseli vaan minua semmoisen näköisenä, että anteeksi kun minä sotken mattoa.

Tänään saatiin eläinlääkäristä antibioottikuuri ja kipulääkettä. Eiköhän tuo vanha poika tuosta vielä parane.

Siitä nämä sekarotuiset on niin hyviä, että harvoin sairastelevat. Eetukin on pentuna saanut Kettukapi-rokotuksen, kun sitä epäiltiin ja tämä on nyt vasta toinen kerta kun on tarvinnut lääkäriin turvautua. Ei ole meidän poika sairastellut vaan iloisena porskutellut läpi elämän. Nyt  alkaa kyllä olla jo vanhuudenvaivoja, väsymystä ja lihasheikkoutta, mutta se on ihan luonnollista 13 vuotiaalle.

Kyllä tämä pelottaa, kun eläin sairastaa. Kun ei ne reppanat osaa sanoa mihin sattuu ja millainen on olo. Silmä tarkkana seuraan koko ajan vieläkö se hengittää. Pikkuhiljaa olen kyllä alkanut totutella ajatukseen, että Eetulla ei enää kovin pitkään ole elinaikaa. Mutta ei vielä, vielä ei saa olla se päivä.

Eipä ihmeempiä

Eipä tässä tämän ihmeempiä tänään ☺

Eilen käytiin tyhjentämässä kirpparipöytä ja nyt vain ihmettelen, mihin nuo loput roinat saisi tungettua ☺

Voi noita mun elukoita

Mummokissa osaa aukaista kaikki ovet ja lauantai-iltana se ystävällisesti aukaisi ulko-oven sisäkissa Armakselle. Armas tietenkin lujahti samantien pihalle, musta vilaus vain näkyi. Nyt minua jo niin suututti, että ajattelin, olkoon. Jos jää auton alle, niin ompahan yksi suu vähemmän ruokittavana.

Vaan Armaspa taitaa olla ajatusten lukija ja tiesi että nyt on leikki kaukana =) Ei mennyt kuin puoli tuntia ja surkea naukuminen kuului oven takaa. Avasin oven ja kysyin että nukkumaanko olisit tulossa ja samantien katti oli jo sängyssäni =D. Pitkälle yöhön se sitten naukui ja selitteli juttujaan, niin ettei muiden nukkumisesta meinannut tulla mitään.

Vielä seuraavana aamunakin seurasi koko ajan minua kuin pieni koiranpentu ja jutteli ja selitteli tempaustaan. Taisi pyydellä anteeksi. Nyt ollaan taas kavereita ♥

Eetusta olen ollut koko talven niin huolissani ja pelkäsin jo että lähtö on lähellä. Johan tuota ikääkin on 13 vuotta. Eetu alkoi oksentelemaan kaiken ruoan ja veden aina samantien pois ja alkoi käydä huonoon kuntoon. Laihtuikin niin että kylkiluut alkoivat törröttämään.

Vaan nyt on tainnut syy selvitä. Kevään tullen Eetu on juonut vettä ojista ja lähteistä ja nytpä pysyykin kaikki sisällä.  Ruokakin maittaa taas ja jykevät muodot ovat palanneet ennalleen.  Vanhan koiran maha ei taida kestää tuota kloorattua vesijohtovettä enää. Toivottavasti luonnossa pysyy puhdasta vettä tarjolla vielä kesäkuumillakin.
Mitähän tuo kloori aiheuttaa ihmiselle, kun ei koirankaan sisuskalut kestä sitä.=(

Eetusta kun aika jättää, niin kissoille tulee suuri suru. Ulkoa tullessaan ne menevät aina ensimmäiseksi tervehtimään ja puskemaan Eetua. Sitten vasta tarkistetaan ruokakuppi, olisko jotain herkkua tarjolla.

Mummokissan päivärutiiniin kuuluu Eetun naamanpesu. Sen verran vanhan koiran silmät jo rähmii, että aina sitä pestävää löytyy. Eetu alistuu kiltisti tähänkin puuhaan =)

Kosotädin lähettämät kukat päätyivät kranssiin ja minusta siitä tuli oikein nätti ♥ 

Eläkekiireitä ☺

Hahaa, Intsu jo luuli, että olen kokonaan unohtunut pullon viereen kun ei päivityksiä ole tullut ☺
Noh noh, pullo on pantu taas kaappiin piiloon ☺
Vaan kaikkihan sen tietää, että eläkeläisillä on kiire koko ajan .

Kuudetta viikkoa on jo pidetty kirpparipöytää. Kaksi kertaa viikossa on ajeltu tuonne 40 km päähän siivoamaan pöytiä ja välipäivät on kotona pengottu kaappeja ja hinnoteltu. Alkaa jo pikkuhiljaa näkymään rakoja minunkin huushollissa ja vähän on saatu rahaakin. No eihän sieltä kirpparilta koskaan ulos pääse ilman että jotain tulee ostettuakin. Kuvassa minun "uudet" hienot pääsiäisverhot hintaan 2€ ja huopapitsi-pöytäliina 50 sentillä. Heti toivat pääsiäitunnelmaa keittiöön.

Eilen olin purkamassa meidän taulunäyttelyä Jyväskylässä ja kyllä nyt onkin selkä kipeänä. Eipä oikein sovi enää meikäläiselle tuo rappusissa edestakaisin juokseminen. Viikon päästä pitäisi olla pystyttämässä uutta näyttelyä, mutta sen saa kyllä nuoremmat tehdä, niin päätin. Enköhän minä jo oman osani juossut.

Eikä tämä virkkaaminen eläkepäiviin loppunut. Kettuja ja apinoita syntyy jatkuvalla syötöllä. Kutimiakin on uusia aloituksia monta ja joskus olis mukava saada niitäkin valmiiksi.☺

Vaan mikä eniten on tänään ilostuttanut, se oli verotoimistoon soittaminen. Harva taitaa ilostua verotoimisto-puhelusta, mutta minulla oli syytä. Työttömyysrahan veroprosentti on 20%, nyt se on minulla hyvin, hyvin pieni. Kaikki tuntuu nykyään kääntyvän parhain päin ♥

Pääsiäisestä on kai ilmojen puolesta tulossa kaunis.
  Oikein Hyvää ja Rauhallista Pääsiäistä Kaikille ♥

Nyt on juhlan aika ♥

Sain tämän konjakkipullon aikanaan 50-vuotis lahjaksi. Kauan se tuolla pölyttyikin , mutta tänään sen korkkasin, sillä
TÄNÄÄN ON JUHLAN AIKA ♥

Äsken huomasin netpostissa , että 12 vuotta kestänyt työttömyys on loppu.......loppu,loppu,loppu!!!

Enää en ole pitkäaikaistyötön, nyt olen  eläkeläinen.  Voi miten paljon mukavammalta se kuulostaa...."Olen eläkeläinen".

Olen niin iloissani, että piti laittaa kahvit tulemaan nyt keskellä yötä ja narauttaa pullonkorkki, että saan juhlia kunnolla. No, tuo yksi lasillinen kyllä piisaa minulle, taidan tulla hiprakkaan jo siitä. ☺

Miltähän se tuntuu aamulla herätä.....eläkeläisenä ☺

Niin onnekas taas ♥

Myönnänhän minä, että olen ollut onnettaren lellilapsi. =D Toivottavasti olen jatkossakin.  Taasen on ollut niin onnekas viikko ja paketteja on tullut laatikkooni, tosi mukavaa. =)

Ensin tuli arvontavoitto Kaesan käsitöistä. Joskus ennenkin olen päässyt neulomaan Pallaslankaa ja se on aivan ihanaa, ei raavi ja kutita niin kuin eräs nimeltä mainitsematon lanka =) Täytynee neuloa tästä lapsenlapsille, he kun ovat niin herkkähipiäisiä, että 7-veikka ei kelpaa.  Sattuu vieläpä olemaan Liisa-neidin lempivärikin. KnitPicks-puikot ovat aivan mahtavat sukkaa tehdessä. Eivät luista liikaa ja tipu, niin kuin muut puikkoni. Iloinen kortti on varmaan Kasun itsensä tekemä ♥

Kiitos Kasulle neulojalle niin mieluisasta paketista.♥

  Seuraavana päivänä tuli toinen paketti. Arvontavoitto Seikun blogista. No nyt on mummolassakin pääsiäistä. Aikaisemmin jo Kosotäti lähetti pupuja ja nyt on keittiöönkin pääsiäispyyhkeitä ja servettejä. Nämä ovat niin iloisen näköisiä pyyhkeitä, varsinkin tuo kanapyyhe, että niitä käytetään kyllä muulloinkin kuin pääsiäisenä. Mukana vielä kaunis sydän ja herkän kaunis kortti.

Kiitos Seikulle, kyllä mun nyt kelpaa hymyillä ♥

Eikä siinä kaikki. Tänään toi posti kirjeen Kristiinalta. Aivan uskomattoman kaunis ja taidokkaasti tehty pitsiliina. Tämä on kyllä kerrassaan ihana. En minä tiedä raaskinko laittaa sitä pöydälle kissojen pyllyn alle. Ajattelin vähän, että koska minulla on neliskanttiset vähän liinaa isommat raamit, niin taidankin laittaa tämän seinälle tauluksi. Tämähän käy oikein hyvin keväiseksi kukkatauluksi. Pöydällä se vaan olisi heti rutussa ja ihan kissankarvoissa.

Voi kiitos ihana Kristiina ♥

Eikä siinä vielä kaikki (niinhän tämä menee kuin mainoksessa) =D
Ihana lapsenlapseni Emmi lähetti mummolle omilla pikku rahoillaan ostamansa lahjan. Tämä teksti on ihan kuin minua varten kirjoitettu =D En minä raaski tätä ulko-oveen laittaa, eteisen seinällä se ainakin pysyy tallessa.

Rakas, rakas Emmi, mummo kiittää ♥♥♥

.......
Meillä on saatu nyt parisen viikkoa nauttia luonnon ihmeestä, jään laulusta.

Aluksi luulin että joku huudattaa radiota jossain kaukana täysillä. Ihmeellistä vonkumista ja jumputusta kuuluu öisin. Ääni on kuin sahalla soitettaisiin musiikkia ja taivaalla lentelisi yhtä-aikaa monta lentokonetta. Minun kotiini se kuuluu vielä kahdelta eri suunnalta ja välillä niin voimakkaana, että kuuluu sisälle asti tuolta noin kilometrin päästä. Koskaan ennen en ole tuommoista kuullut.
Tämä onkin kuulemma erittäin harvinaista, eikä tiedemiehetkään osaa selittää mistä se johtuu. Meillä se jatkui yli kaksi viikkoa joka yö, mutta nyt varmaan loppuu, kun yöpakkaset loppuvat.
Kaikenlaista sitä kokeekin, kun vanhaksi elää =D

Rakkain valokuvani

Kun ei tänne mitään uuttakaan kuulu, niin laitanpa tämän yli kaksikymmentä vuotta vanhan valokuvan.
♥♥♥  Isoveli ja pikkusisko  ♥♥♥

Isoveli ajoi yli 350 km laitokselle tapaamaan uutta pikkusiskoaan. Ikäero heillä on 21 vuotta. Huonetoverini ihmettelikin, että ompa sulla nuori mies , hihi.

Onneksi tuli ikuistettua tämä  hetki. Isoveli niin herkkänä pienen siskonsa kanssa ja pikkusisko katsoo luottavaisesti veljeensä.  Nämä on niitä äitinä olemisen kultaisia hetkiä ♥

Lankaa ja politiikkaa

Vaikka hallitus nyt riepoo köyhimpiä, niin yksityisten ihmisten hyvyys kasvaa samaa tahtia näköjään.
Viikolla menin postissa käymään ja kyllä ihmettelin kun kysyttiin että täällä olis sulle pakettikin, otatko sen. Mukava yllätyspaketti olikin. ♥ Kikka Salosta oli muistanut minut nähdessään nämä puuvilla-langat ja laittoi minulle tulemaan. Voi kiitos, kiitos Kikka. Oikein ovat sopivia kettulangoiksi ja muitakin elukoita noista voisi tehdä.
Minua lämmittää erityisesti se, että minulle vieras ihminen muistaa ja ajattelee minua nähdessään sopivia lankoja. Tulee tunne, että en ole minäkään ihan näkymätön ja huomaamaton ihminen, vaan minuakin joku ajattelee. Yksin eläminen panee välillä päähän semmoisia ikäviä ajatuksia, siksi tämä niin lämmittikin mieltä. ♥

Mummotaulukin tuli valmiiksi ja minua niin huvittaa, sillä se on ihan selvästi minun itseni näköinen. Minulla on hermovika, mussutan suutani kummasti ja ihan selvästi tämäkin mummeli mussuttaa ☺☺☺
Osa maaleista on vielä märkiä ja kiiltelevät vielä terävästi kuvasta, mutta kyllä nekin tasottuu kuivuessaan ja sitten tämä on paremman näköinen.
Tämän aion säilyttää itselläni jälkipolvien kiusaksi.  Tapelkoon sitten aikanaan, kumpi sen joutuu ottamaan ☺

☺☺☺☺
Sitten sitä politiikkaa. Kuulun yleensä niihin nukkuviin, mutta nyt on nukkuvaa karhua potkaistu sen verran kovasti takamukseen, että minäkin heräsin Ruususen unestani. Julkisuuteen nostettiin kohu Suvivirren lopetuksesta, että sen varjossa voitaisiin salaa huonontaa kaikkien vähäosaisimpien elämää. Kärsimään joutuisivat eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät ja opiskelijat. Näiltä kaikilta leikataan tuloja, vaikka tiukassa on ollut leipä tähänkin asti.
Nyt on facebookissa perustettu ryhmä, johon minäkin aion osallistua. Toivottavasti moni muukin. Minulta ainakin lähtee tyhjä leipäpussi kirjeen kanssa. Käyppä kurkkaamassa :
https://www.facebook.com/events/624773524273677/?ref_notif_type=plan_mall_activity&source=1

Hyvää viikonloppua kaikesta huolimatta, vaikka ulkona näyttääkin aika kolealta ja viimaiselta.

Mummo vähän fuskaa haasteessa ☺

Sain pojantyttäreltä viiden kuvan haasteen blogista Kohti kilpailuja. Koska olen juuri tehnyt hyvin samantapaisen, niin fuskaan vähän ja laitan vain kolme kuvaa samana päivänä.
Kiitos Emmi kun muistit mummoa ♥

Ekana on tietenkin haastajan itsensä kuva. Tästä tytöstä on mummo niin ylpeä. Emmillä on oma poni Maci siellä Helsingin liepeillä. Kaikki vapaa-aika ja lomat menevätkin ponin kanssa kilpailuissa ja harjoituksissa. Kohta kahteen vuoteen ei olla tavattu sen takia, mutta puhelimitse ja näin blogien välityksellä pysytään kyllä kuulumisista perillä. Toivottavasti ensi kesänä olisi Emmillä aikaa poiketa mummolassakin. Mummo ei pääse Emmin luo, kun ei ole koiralle ja kissoille hoitajaa siksi aikaa. Eetua ei voi linja-autoonkaan ottaa =)

Tokana "selfie-kuva" . Nyt on mummolla "pipi".=D

Minuahan ei lääkäriin saa kuin pakolla. Viimeksi kävin kolme vuotta sitten kun mahasta syöpä leikattiin ja sen jälkeen pari kertaa jälkitarkastuksessa. Viime kesänä ranteeseen tuli omituinen ihomuutos ja varasin siihen lääkäri-ajankin. Tulin kuitenkin siihen ajatukseen, että kyllä se siitä paranee ja peruin ajan. Vaan eipäs parantunutkaan. Tuossa se vaan on kasvanut ja kun tarpeeksi moni siitä pelotteli, niin nyt on käyty koepaloja antamassa. Pääsiäisen jälkeen tulee vastaus, toivottavasti jotain ihan harmitonta, uskon niin.

Kolmas kuva onkin  kysymys.
Tietääkö kukaan mikä tämä voisi olla ? Minä ainakaan en tiedä.

Ostin sen vuosia sitten halvalla kirpparilta. Ilmeisesti jotain uushopeaa ja minusta kaunis esine.
Jotkut ovat väittineet, että se on tuhkauurna, mutta myisikö joku tuhkauurnan kirpparilla, en tiedä. Ainakin se on liian pieni aikuisen ihmisen uurnaksi. Uurna tai ei, minulla se on toiminut pääsiäisenä karkkipurkkina. ☺
Toivottavasti joku keksii tälle paremman selityksen, vähän karmii kun ajattelen että syön karkkia toisen hautapaikasta .

♥♥♥

Tämä samainen pojantytär soitti eräänä iltana: " Mummo, sun banneri blogissa on niin pieni ja tylsä. Mä oon tehny sulle uuden".  Sähköpostissa tuli vielä tarkat ohjeet bannerin vaihtamisesta =)
Mummo tietenkin kiittää ja kumartaa, ja ottaa lahjan vastaan ♥

Armaksen lyhyt karkumatka

Armas oli eilen lujahtanut jossain vaiheessa ulos, enkä edes huomannut ennenkuin se tuli naukumaan oven taakse. Tuli naukumaan, joo, mutta joka kerta kun menin avaamaan, juoksi häntä pystyssä iloisesti loikkien karkuun. Minä sitten vietin yön välillä itkien, välillä raivoten.

Mahtoi siinä ohikulkijoita naurattaa, kun minä yöllä juoksin aamutakin helmat hulmuten pitkin pihoja huudellen : " Armas tuu nukkumaan ".  Yleensä tuo kutsu tehoaa heti sisätiloissa, mutta ei nyt tietenkään.

Aamulla aikaisin naapurin äkäinen Onni (kolli) ajoi lopulta Armaksen semmoiseen nurkkaan, että sen oli pakko valita joutuuko minun vai Onnin kynsiin.  Onni hävisi kilpailun :)

Kyllä minä sitten annoin sylihoitoa ja syötin herkkuja. Jospa se Armas siitä tajuaisi, että kotona on parempi kuin kylmässä maailmassa.

Jos on oikein paljon vienyt krääsää kirpparille, niin eikös sitten voi ostaa uutta edes ihan pikkuisen tilalle :)
Meille pöllähti eilen tämmöinen kevätlintu pölkyn päälle ( 80 senttiä, kirpparilta). Löytö, ainakin minusta ☺

Ihanaa, aurinkoista, keväistä viikonloppua ♥

5.päivä.....viikon käsityöt

Huhuh, olikin aika urakka kirjoittaa joka päivä jotain. No nyt on viimeinen tähän haasteeseen. ☺

Tällä viikolla sain lopultakin tehtyä loppuun asti kolme paria keskeneräisiä sukkia. Suurimmat on miesten kokoa, eikä nuo pienimmätkään ihan pienet ole. Pienimmät on teeteen Pallas-lankaa ja raidatkin osui kohdilleen . Molemmat suuremmat Novitan 7-veikkaa. Keskimmäisistä voisi luulla, että on useampaakin väriä, mutta niissä on vain jotain raitalangan-jämää ja tummanpunaista. Värinvaihto kerroksella nostin jokatoisen silmukan neulomatta, meikäläisen "kirjoneuletta".

Noita keskeneräisiä sukankutimia löytyy vieläkin vähän joka nurkasta. On vaan niin mukava aloittaa aina uutta ☺

Tulihan siinä muutama kettu-poikakin väsättyä samalla.

Tämä viikko on kyllä enimmäkseen mennyt kirpparitavaroita lajitellessa. Tuntuu ihan mukavalta kun kaappeihin alkaa tulemaan vähän tilaa taas. Kaikenlainen krääsä tuntuu menevän kaupaksi parhaiten ja niistä kyllä raaskii luopuakin ☺

Nyt minä haluan pitää muutaman päivän "blogilomaa", mutta kohta taas tavataan täällä ♥ 

4.päivä....omistettu maalailulle

Huhuh, kovillehan tämä ottaa joka päivä blogia päivittää ☺
Tänään on opisto-päivä ja illalla menen jatkamaan tätä mummelin kuvaa. Ihan on vielä alkutekijöissään ja voi muuttua vielä vaikka miksi. Kerrankin aloitin maalaamaan kahta juoruilevaa tätiä ja kesken kaiken se muuttuikin koiratauluksi =D Ei näistä koskaan tiedä, mitä ne tahtovat olla =D Nykyään olen innostunut maalailemaan tämmöisiä ihmisten kuvia. Mitä vanhempi ihminen, sitä mukavampi maalata ♥

Tänää en haasta ketään, sillä se blogi, jonka olisin halunnut esitellä, en vain löydä sitä nyt mistään.

3.päivä........aarteita

Olenkohan vähän materialisti, kun taas kirjoitan tavaroista ☺ Tämä viikko vaan on mennyt niin tavaroiden penkomisessa, kun lajittelen kirpparille lähtevää kamaa.

Tänään tuli taas niin mukavaa postia mainosten lisäksi. 

Kosotäti oli päättänyt muistaa muutamaa blogikaveriaan paketilla ja minä sain ihania pääsiäiskoristeita.♥ Kiitos sinulle ystäväni ♥ Olin ajatellut, etten viitsi edes laitella pääsiäistä, kun yksin vietän sen kuitenkin. Vaan kyllä minä nyt virittelen näistä pupuista viirinauhan ikkunaani, samalla lailla kuin Kosotäti on laittanut. Pysyis nämä pystyssä pöydälläkin, mutta ei meillä, jossa kissat heti repisi ne. Pajunkissojakin on haettava että saan laitettua nuo kukat niihin kauniisti. Kyllä meillekin nyt Pääsiäinen tulee ♥

Ja mihinkäs luulette näitten pääsiäisen jälkeen joutuvan. No ei ainakaan roskiin, vaan ne laitetaan yläkaappiin odottamaan seuraavaa pääsiäistä. ☺ 

Koitan itsekkin tässä joskus yllättää joitakin ahkerasti kommentoineita lukijoitani, mutta ketä ja milloin, se on vielä salaisuus ☺

Pirkko Elämää ja elämyksiä blogissa arpoi kirjan ja kappas vain kun minä sen voitin ☺
En yleensä lue suomalaisten elämänkerta-kirjoja, ei vaan jaksa kiinnostaa. Nämä toisista kulttuureista kertovat kirjat ovatkin sitten aivan toinen juttu. Mielenkiintoista tutustua elämään, jota itse ei voi koskaan kokea. Odotan innolla tämän kirjan lukemista, tuolla se odottaa jo yöpöydällä nukkumaanmeno-aikaa.
Kiitos Pirkolle oikein paljon ♥

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Nyt on sitten puolustuksen puheenvuoro, miksi minun komeroni tursuavat tavaraa ☺
Kun minä olin lapsi, äidilläni oli tapana heittää roskiin kaikki vanhat lelut ja vaatteet. Niitä ei kauaa säilytelty. Nyt vanhana voin vain haikeana muistella joitakin rakkaita nukkejani ja lelujani.
Kai siitä johtuu, etten voi hävittää omien lasteni tavaroita. Kaappiin on säilytelty kaikki lelut ja paljon pieniä vaatteita. Poika ei niitä niin kaipaile, mutta tytär on ehdottomastoi sitä mieltä, että säilytettävä on. Ja äitihän säilyttää ☺

Onhan siellä toki omiakin aarteita, ei kaikkea voi hävittää.

Kuten tämä 36-vuotta sitten turkkilaisen suutarin minulle tekemä nahkalaukku. Eikö se ole IHANA ♥ Nuorempana se oli kovassa käytössä, mutta nykyään vain säilytettävä aarre.

Tai tämä, Itä-Suomesta Pukarasta navettakirppikseltä 10 markalla ostettu aito krokotiilin-nahkalaukku.
Sisällä on kullanvärinen laatta jossa lukee: "The World's Largest Crocodile Farm Samutprakan".
Jos ei nämä ole aarteita, niin mikäs sitten ☺

♥ ♥ ♥

Sitten vähän toisenlaiseen asiaan, eli tänään haastan bloggaajan nimeltään Seita. Seita samoilee Pohjoisen maisemissa ja ottaa tavattoman kauniita luontokuvia. Itsekkin olen käynyt kansakoulun toisen-luokan Kuusamossa Poussun kylässä, joten nämä kuvat saavat aina niin haikealle mielelle. Meinaa ihan Lapin-kaiho vallata mielen ☺
.....
P.s. Nyt tuli niin paljon pitkiä yhdyssanoja virheineen, että suomenkielen-opettaja-siskollani tulee taas sanomista, hihi. En minä siitä suutu, älä välitä ♥

2.päivä.......sisustusmuodissa mukana ☺

Tänään pitikin sitten poiketa oman kylän pienellä kirpparilla. Ihan sopivaan aikaan meninkin, sillä kirpparin pitäjä oli juuri poistelemassa vanhaksi menneitä tuotteita.

Ilmaiskorista huomasin heti tämän vanhan kankaan, joka on ilmeisesti palvellut aikaisemmin tuolinsuojuksena. Kaksikertaisesta kankaasta saan juuri sopivasti kaksi tyynynpäällistä ensi kesäksi. Tänä keväänä näyttää olevan keltainen ja turkoosi muotivärejä valkoisen rinnalla sisustuksessa, joten nythän minäkin olen kerrankin muodissa mukana ☺ Muutenhan minun sisustukseni on semmoista kirppari-mummola-hamsteri-tyyliä, mutta minä viihdyn juuri sellaisessa. ( Kodikasta, sanon minä ! )

Tämä oli jo laitettu sivuun ihan minua varten. Käsin-neulottu, ilmeisesti Virosta ostettu, SUURI neuleliivi.  Kysymys kuului, että huolisinko ilmaiseksi ☺ No eipä tarvinnut kahdesti miettiä, ihan varmasti huolin.
Tämä on juuri minun kokoiseni ja nyt kun neulon siihen tummanruskeasta langasta hihat, niin saan aivan mahtavan kauniin neuletakin itselleni. Tämä on takaa vielä kauniimpi kuin tästä edestä, siellä on enemmän punertavia sävyjä. Laitan sitten joskus kuvan, kunhan saan ne hihat tehtyä.
 Kylläpä minua taas onnisti ♥

Tuosta kankaasta minulla tuli heti mieleen Rynttyliisa. Hänellä on niin persoonallinen retrotyyli että nytpä haastankin hänet mukaan tähän juttuun ☺ 

1. päivä....kirpparilla

Yleensä olen niin huono vastaamaan haasteisiin, mutta kun Mustankissa tytär laittoi tämän minulle, niin yritän nyt väkertää jotain juttua  ☺
 Ideana on postata viitenä päivänä 5 kuvaa arkielämästään ja haastaa jokaisen kuvan kohdalla joku toinen bloggaaja.

Tämä ensimmäinen päivä oli kirpparipäivä. Eräs ystäväni otti kirpparipöydän Jyväskylästä ja siinä samalla kyydillä pääsen minäkin pöytää pitämään.  Tuota rompetta ja rojua on tullut kerättyä aikoinaan matkoilta ja kirppareilta niin paljon, että suurin osa on vaan laatikoissa ulkokomeroon varastoituna.

Niinkuin kuvasta näkee, niin ei minulta heti myytävät lopu. Tämä on sentään aika tilava komero, mutta ei tarpeeksi tilava minun rojuilleni. Jossakussa taitaa olla vähän hamsterin vikaa ☺
Lisäksi siskoni muutti juuri omakotitalosta pienempään asuntoon ja toi minulle pari jätesäkillistä verhoja y.m.liinavaatetta.
Pari viikkoa on jo kirpparipöytä ollut vuokrattuna ja ainakin vielä pyörii saama puolella. Pääasia että tuo tavaramäärä nyt vähenis edes pikkuisen ☺

♥♥♥
Olen tässä viiden vuoden aikana huomannut, että nämä haasteet tahtoo pyöriä samojen blogien kesken. Yritänkin nyt löytää ja haastaa semmoisia bloggareita, joita me "vanha rinki" ei kaikki vielä tunneta.
Vähän aikaa sitten osuin mukavaan blogiin, joka sopii ainakin nimensä puolesta tähän teemaan , eli haastetuksi tulee nyt Kotikirppunen Askareita kotosalla blogista. ☺

'What does the fox say?'

Niinhän siinä kävi, että kun yhden päästi sisälle, niin nyt niitä on tullut jo koko pesue.  Varmaan niitä hiipii lisääkin yön pimeydessä ja apinat taitaa jäädä häviölle talon valtauksessa.
Eipä näihinkään mitään ohjetta sitten ole. Tuosta vaan aloin virkkaamaan eikä mitään tullut laitettua ylös muistiin. Eipähän tule samanlaisia, kun ei ohjeesta virkkaile =D

♥♥♥♥

Melkeinhän tässä kohta tuntee itsensä julkkikseksi, sillä nyt olin päässyt saksalaiseen nettilehteen.
http://www.jaettefint.de/newsletter/Kaisu.pdf
En saanut tänne kopioitua, kun on pdf muodossa minun koneellani.
Kuva minusta siinä on jo kolme vuotta vanha ja meikkiäkin on naamalla. En minä enää ole noin pirteän näköinen, en lähestulkoonkaan ☺

♥♥♥♥

Muutoin tänään on harvinaisen huono päivä.
Ulkona sataa räntää, poskea särkee aina vaan ja tytärkin lähti takaisin Outokumpuun aamulla. Eikös siinä ole jo ihan tarpeeksi syytä painua takaisin pehkuihin ja herätä uudestaan parempaan päivään.

Jos kissa puree kirppua......

Oijoijoi ja voivoivoi kun olin eilen kipeänä. Niin kipeänä, etten jaksanut neuloakaan kuin pari riviä tähän silkki-albakasta aloittamaani huiviin. Anne-Marieltahan tämän langan sain ja on se vaan niin ihanaa neulottavaa, että ihan hyväilee sormia.

Kävin eilen hammaslääkärissä kipeän etuhampaan takia ja lääkäri pyynnöstäni nappasi koko hampaan pois. Nyt kuulun sitten ihan näkyvästi näihin "vajaahampaisiin" =D
Vaan olin minä sen jälkeen kipeä, ikinä ennen ei näin kovasti ole hampaan pois oton jälkeen sattunut. Pistelin niin paljon vahvoja särkylääkkeitä, että ihme kun en kupsahtanut jo niihin ja silti koko pää oli kuin tulessa. Ei edes nukutuksi kunnolla saanut, kun mikään ei auttanut. Nyt aamulla oli ihana herätä, kun ei särkenyt enää niin paljon. Kyllä se tästä ja enää ei ikinä tarvi kärsiä tuon hampaan takia.

♥♥♥♥♥
Tyttären ollessa pieni laususkelin hänelle kaikenlaisia vanhoja loruja. Eilen sattui käteeni lappu, johon olin kirjannut ylös yhden hänen versionsa. Sen myötä iloista mieltä teille kaikille.

Jos kissa puree kirppua,

ja kirppu puree kissaa,

ja jos se puree kovasti,

niin muista silloin minua.

♥