Arpastu on

Eetun kanssahan meidän piti arpajaiset pitää, mutta mitä apua tästä nyt sitten muka oli, maata röhjötti vaan. Niin mahdottomasti oli osallistujia, etten minäkään viitsinyt lappuja kirjoitella, vaan käytin kylmän rauhallisesti  Random orggia .  Siitä sitten laskeskelin kohdalle osuvan kommentin. Olihan siellä pari miestäkin mukana, joka oli oikein mukavaa. Kaikkien sivuja kävin kurkkimassa =)

Kiitos kaikille osallistujille ja erityis kiitos niistä kehu-kommenteista =D Nehän minä kävin lukemassa moneen kertaan kun tuli niin hyvä mieli niistä =D

Tällä hetkellä on niin monta tilaustyötä työn alla, että kovin äkkiä en pääse palkintoa tekemään. Itse tehtyä kun on tarkoitus laitella. Eli tule mitä tulee ja milloin tulee =D

No, kuka sitten osui kohdalle? Enhän minä kehdannut yhdellä selvitä, kun oli niin monta osallistujaa.
Paketin saajiksi osui:

Sarkka Savosta, Kädentaitojen ihmeet blogista

Kristiina S Helsingistä, Kristiinan Silmukat blogista

Onneksi olkoon ja laittakaahan tytöt osoitetta tulemaan siinä odotellessa. Sähköpostini on  sudemi@luukku.com

P.s. Ihan pian arpasen sen 400. apinan, se on vielä tekemättä ja  arpomatta =D

Uusien lankojen onnellinen omistaja ♥

Aivan uskomaton tämä paketti, jonka K@tja Lankakori sekaisin blogista lähetti minulle arvontavoittona ♥
Eihän minulla koskaan ole ollut näin hienoja lankoja. Fabelia olen joskus saanut pari kerää, mutta itsellä on vara ostaa vain halvimpia tarjouslankoja ja kirpputoreilta jämäpusseja.

Nyt olen pari päivää pähkäillyt mitä raaskin näistä tehdä. Ei sukkia ainakaan, koska nehän on piilossa kengän sisässä =) Näitten lankojen pitää näkyä.

Novitan Hile taitaa päätyä pipoiksi, siihen se on ihanaa. Musta Dropsin ♥you tulee kaulaa vasten, sillä se on ihanan pehmeää 50% alpakkaa. Fabeleista ei ole vielä lopullista päätöstä, mutta lapasissahan se ainakin olisi näkyvillä.

Suuren suuret kiitokset Katjalle ♥♥♥

Oikein odotan, että saisin tilatut virkkaukset tehtyä, pääsen sitten näitten lankojen kimppuun ♥

Virkattavaa kyllä piisaa, eikä apinatehdas ole joutanut talvilomalle. Oikein hyvä niin. Onhan sitä syötävää saatava vielä joulun jälkeenkin ja talous meni kyllä ihan sekaisin jouluhumputtelussa. =D

Saksassa oli apinat loppuneet joulun alla ja lisää olen sinnekin yrittänyt värkätä. Ompa muutama muukin tilaus tullut taas. Mieliala ja rahapussi ovat oikein iloisia tästä =) Itselle joutaa tehdä sitten, kun ei kukaan enää halua apinoita =D

Täytyyhän tästä papparaisestakin välillä kirjoitella.  Eetussa alkaa jo ikä näkyä, eikä ihmekkään, 12,5 vuotta. Kaikki muut sisarukset 7:stä pennusta ovat jo kuolleet vanhuuden vaivoihin. Eetu senkun porskuttaa, toivottavasti vielä monta vuotta.♥

Eetun suojaväri on vähän liiankin hyvä näin vähälumisena talvena. Ei sitä paljon hangesta erota. Onneksi löydettiin kirpparilta hyvät ja halvat nahkavaljaat, nämä pysyy hyvin päällä ja heijastin nauhaa on ympäriinsä. Nyt näkyy hyvin pimeällä ja päivälläkin auringon valon osuessa valjaisiin.

Koira on kyllä hyvä yksinäisellä ihmisellä.=D Aina pysähtyy lenkillä joku rapsuttelemaan Eetua ja juttelemaan. Eetu kyllä pitää huolen, että minulla on juttuseuraa. Tuleepa kuka vaan vastaan, niin Eetu tervehtii naama virneessä häntä heiluen kuin vanhaa rakasta tuttavaa.  Siskonikin sanoo, että Eetun kanssa on niin mukava kävellä, kun aina saa juttuseuraa. Moni on aloittanut keskustelun, että koiran kyllä tunnen, mutta emäntä on nyt uusi =)
Ikinä en enää yhtä sosiaalista koiraa tule saamaan, on tuo Eetu vaan niin ihana ( vaikka piereskeleekin minun sängyssäni ja oksentelee pitkin mattoja) ♥♥♥ 

Sulhasia pakkasella

Siellä niitä sulhasia kuljeskelee. En ihan ehtinyt kuvaa ottaa, kun sulhasehdokas mourusi lasin toisella puolella. Meidän tytöt vaan ei sulhasista piittaa. Nokkaansa eivät suostu ulos pistämään näillä pakkasilla.
Kyllä kuluu kissanhiekkaa, Mausu on ainut joka suostuu menemään ulos tarpeilleen. Minä joudun säkillisen hiekkaa viikossa raahaamaan kaupasta polkupyörän kyydissä. Onhan se pyörällä kylmää kyytiä, mutta ei noita hiekkasäkkejä muutenkaan kotia saa. Joutais jo pakkaset loppumaan.

Kyllähän tässä itsekkin mieluummin pysyttelee sisätiloissa. Virkkuukoukku on heilunut koko ajan ja raakileita on kopat pullollaan . Valmiiksi asti sain nämä pari Peppiä.
 Eikä meillä harrasteta mitään "lankalaihista". Tapion kauppaan piti taas laittaa apinalankatilausta ja Pepeille lisää hiuslankaa. Suuri kasa apinoita on taas tulollaan, mutta sen jälkeen toivottavasti pääsen neulomaan jotain. Tekis niin mieli päästä sukkapuikkoja kilkuttelemaan.

Pullakahvit

Susu kutsui pullakahville. Aika harvoin tulee näihin vastattua, mutta nyt teen poikkeuksen. Kiitos Susu kahveesta =)

“Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidän bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön,

                      luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai 

             lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissä! 

                       Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit 

            mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole aivan pakko jakaa :) Esitän kysymyksiä, 

                       mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä

             ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä 

                      vastaat seuraaviin kysymyksiini? 

1. Mikä on sisustustyylisi?

-Meillä ei voi puhua tyylistä. Viimeksi on tullut ihan kaupasta ostettua joskus 40 vuotta sitten =). Kalustus koostuu kirpputorilöydöistä ja sukulaisten vanhoista ja hylkäämistä huonekaluista. Meillä on kodikasta tällä tavalla =D

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi?

-Kahden huoneen kämpässä roju jakaantuu tasaisesti kaikkialle =)

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?

-Matkusteluun. Se on pääomaa, jota minkäänlainen ulosottomies ei pysty pois ottamaan. =D

4. Mihin käytät paljon rahaa?

- Työvuosina kaikki tienesti meni juuri matkusteluun. Nykyään jos rahaa on, niin kirpputorit kutsuvat ja siellä varsinkin kengät ja laukut =)

5. Mistä onnesta unelmoit?

-Vielä minä aion päästä maailmalle reissaamaan ja toivottavasti saan tyttären seuraneidiksi. Yksin ei enää oikein uskalla , kun ei tiedä mikä sairauskohtaus voi yllättää.

 6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?

-Mikään ei ole niin kamalaa, kuin että omille lapsille tapahtuisi jotain peruuttamatonta pahaa.

 7. Missä asiassa olet tunnollisin?

- Nykyään päivä-unien ottamisessa, kyllä, ne pitää ottaa että jaksaa yöllä valvoa =)

Koira tarvitsee myös ulkoiluttaa aina samoina tiettyinä aikoina, siitä ei lipsuta.

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?

-Laiskuuden, vaikka oikeastaahan se on hyve, että ihminen osaa ottaa rennosti elämän. Minullakin on nykyään tämä laiskottelun hyve =)

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?

-Empaattisuus, kyllä, ehdottomasti ♥

10. Mikä on miehen paras ominaisuus?

-Enhän minä muista. Siitä on jo niin mahdottoman kauan kun minulla on miestä ollut. Semmonen olis kuitenkin hakusessa, jolla olis oikein paljon perämehtää ja olis luonteeltaan kiltti ja antelias.  Sattuisko kukaan tuntemaan semmosta ? =D =D

Ihan ite tein

Jyväskylä on mahdottoman hyvä kirpputorikaupunki. Siellä on paljon hyviä, siistejä ja kohtuuhintaisia kirpputoreja. Tänä perjantaina avattiin uusi kierrätyskeskus Seppälänkankaalle ja minäkin onnistuin saamaan kyydin avajaisiin.
Avajaisten kunniaksi oli järjestetty työpaja, jossa asiakkaat saivat ilmaiseksi opetusta vetoketjukorujen teosta. Minähän olin heti kuin kotonani. Riisuin ulkovaatteet pois ja aloin näpertelemään. Tämmöisen rintarossin sain aikaiseksi ja ohjeita muihinkin koruihin. Tämä oli niin mukavaa puuhaa, että nyt alkoi sitten meillä vetoketjujenkin hamstraaminen =) Ideoita olisi jo vaikka kuinka paljon. Kyllä oli kiva oppia taas jotain uutta.

Ihmettelen minä vaan, kun sanoivat että olen päivän ainut asiakas, joka uskalsi tulla opettelemaan. Onko suomalaiset tosiaan niin ujoja. Vai pelkäsivätkö työpajassa työskenteleviä maahanmuuttaja-naisia, joita oli useampiakin. Minulla ainakin oli hauskaa, kilvan hymyiltiin ja kehuttiin toistemme koruja. Välillä hörpittiin pullakahvit. Olisi vaan useamminkin tämmöisiä tapahtumia, minä ainakin olisin innolla mukana.

Ahkeruus palkitaan ☺

Kyllä, minä olen ahkerasti osallistunut arvontoihin =)
Aina kun näen arvonnan, jossa on minua miellyttävä palkinto, niin arpa lähtee vetämään.
Meille ei tule postissa mitään lehtiä, ainoastaan mainoksia ja laskuja. Kun sieltä sitten löytyy paketti, niin voitte uskoa että tuntuu mukavalta. Tällä viikolla onkin ollut paketti melkein joka päivä.

Ensin tuli SatuMarialta Neiti Saippuakupla-blogista ihanaa postia. Marintytär avainnauha ja korvikset. Minun tyyppiselle ihmiselle ei kulta ja timantit sovi, mutta tämmöiset  persoonalliset puukorut ovat juuri tyylisiäni (jos minulla nyt yleensä voi sanoa jotain tyyliä olevan ) =D Tykkään näistä oikein kovasti, varsinkin kun ne ovat vielä punaiset ♥ Nuo valkoiset tuossa ovat mukana olleita kauniita kynttilöitä.
Kiitos oikein paljon ♥

Voitimpa myös Silmukan saalistus blogin joulukalenterista lankaa. Sain vielä valita itse langan värin , joten otin sinistä ja punaista  Miamia. Näistä tulee monta mekkoa Peppi-pehmoille. Tarpeeseen tulivat tosiaan, Pepit on jo työn alla . Ihana voitto tämäkin , kiitoksia ♥

Samana päivänä sattui myös tulemaan Jouluihminen-kirja.  Olin näköjään voittanut Kotiliesi-lehden arvonnassa. Olipa se mukava päivä, kun oikein kaksi pakettia oli laatikossa.

Eikä ollut lahjaton seuraavakaan päivä =) Silloin sain paketin Liisalta Kamarin nurkasta.
Liisan paketti toi  keväisen tuulahduksen tänne pakkasen keskelle. Oikein tervetullut, sillä en tykkää pakkasista ollenkaan.
Ensinnäkin on ilmeiseti Liisan itse tekemä kaunis kortti. Sukat on kaunista pitsineuletta puuvillasta ja nekin varmaan Liisan itse tekemät ♥ Lisäksi romanttisia servettejä kaksi pakettia ja puisia kukka-ja perhoskoristeita.  Ajattelin maalata nuo koristeet itse öljyväreillä oikein iloisen värikkäiksi.
Kiitos Liisa, tämä sai uskomaan, että kyllä se kevät vielä koittaa ♥

Yllätys, yllätys , tänään ei sitten ollutkaan postissa kuin mainoksia =)

Lopuksi täytyy vielä kertoa parikymmentä vuotta  vanha juttu, jolle joulun kieppeissä tytön kanssa naureskeltiin.
Minähän olin jo nelikymppinen tytön syntyessä, enkä enää mitenkään timmissä kunnossa. Makkaroita joka puolella.
Tytön ollessa noin pari vuotias , istuskeltiin saunan lauteilla ja tyttö tarkasteli äidin selkäpuolta.
" Äiti, sun lihat tippuu täältä. Anna mä taputan ne takasin ". 

Viisi vuotta, eikä suotta

  Tänään näytti tulleen täyteen viisi vuotta blogin pitämistä. Empä ole kertaakaan katunut, on tämä niin antoisaa.  Paljon on tullut uusia tuttuja ja ystäviä. Aina on tuttujen juttuja luettavaksi vaikka keskellä yötä. Onneksi löysin tämän blogimaailman.

Juhlistin päivää kirpparikierroksella lähi kaupungissa. Anti oli aika heikkoa, mutta sitten SPR:n kirpparilla heti ovelta kutsui minua tämä ihanuus. Kirkkaanpunainen keinonahkainen pieni matkalaukku. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vielä kun näin hinnan, 80 senttiä, niin en sitä käsistäni enää laskenut.
Haju siinä on kyllä melkoinen vanhan vintin tuoksu, mutta se lähtee kunnolla tuulettamalla. Sitten voinkin käyttää sitä lankavarastokassina, ehkä joskus matkalaukkunakin.
Seuraksi ostin vielä ihanan kovan silmälasikotelon 20 sentillä. Nämä piristää mieltä näin pimeänä päivänä.

Viisi vuotta sitten oltiin vielä näin nuoria ja nättejä. Nythän me ei olla enää kuin nättejä =)

Sen kunniaksi ajattelinkin , että voisin arpasta jotakin. Ei hajuakaan, mitä laitan arvontapalkinnoksi, mutta se ratkeaa sitten, kun näen kelle arpa kolahtaa.
Arvonta loppuu vaikkapa 28. 1.14.
Arvonnan sääntö : Jokaiselle tähän kommentoineelle arpa,  toivottavasti löytyy osallistujia.
Jos jollakin on esittää toivetta palkinnoksi, niin saa esittää. Arvoisa tuomaristo, (Eetu ja minä), ratkaisee huomioidaanko se =D

Onnea kaikille ♥

Arvontavoittoja ja käsitöitä

Minulla oli aivan uskomaton tuuri arvonnoissa nyt vuoden vaihteessa. Aivan kuin joulu olisi jatkunut monta päivää.
Nämä todella, todella kauniit pallovalot sain Katilta Willa Sukka blogista. Kyllä niitä on ihasteltu kaikkien meillä poikenneitten kanssa ja pitihän minun oikein pyytää naapuritkin niitä katsomaan . Tuskimpa minulla toista kertaa eläissäni on näin kauniita valoja.
Kati näki niin suuren vaivankin valojen eteen.  Ensin niitä ei ollutkaan enää saatavilla mistään, mutta sitten hän löysi ne Ruotsista Haaparannalta. Voi kiitos Kati, näitä vaalitaan nyt huolella.

Sitten tulikin toiselta Katilta Hipsulaisen Helmeilyt blogista paketti. Katin itse tekemät mummon-neliö-korviset. On näissä ollu näpräämistä ohuesta langasta. Nehän käy jo nimensäkin puolesta minulle kuin nakutettu, mummoihmiselle =) Punainen on lempivärini koruissa ja nämä piristää mukavasti harmaata pipoani ja kauluriani.  Kiitos Kati, tykkään näistä ♥
Vähän blingblingiä  minullekin, ei liikaa, mutta sopivasti.

Muuten, vaikka pipo ja tuubikauluri ei näykkään kuvassa kunnolla, niin kerrompa silti.  Ostin ne  kirpparilta, aivan käyttämättömät ja pipo sopi malliltaan minulle. Hinta sopi vielä paremmin, sillä ne maksoivat yhteensä 50 senttiä. Ihan älytöntä hinnoittelua, mutta minullehan se kyllä passasi =D

Liisa tuli mummoa katsomaan Loppiaisena ja käsityö mukana tietenkin. 10 vuotias heppamestari, valmistanut jo 30 tämmöistä keppiheppaa, kaikki omassa käytössä =) Omatekoisen kaavan Liisa piirtää joka kerta uuden ja mummokin otti oppia harjan tekemisestä. Siinä Liisalla on näppärä oma solmimiskeino.
Mummon tyttö selvästikkin.

Joulunpyhinä sain lopultakin valmiiksi isommallekin tytölle villasukat. Kun en tiennyt pituustoiveita, niin näitä nyt voi käyttää pitkinä tai lyhyinä. Varteen laitoin 13s puikolle ja nilkassa vähensin silmukan joka puikolta. Lankana 7-veikan raitalanka.

Aika töpön näköiset näin varsi kurtussa. Tein varteen ensin 8 kerrosta 2o 2n, sitten 5 kerrosta nurin , 5 oikein j.n.e.. Hyvin näyttää menevän kurttuun.

Eikä sitten joulunakaan päässyt apinoista eroon. Poika halusi viedä tuttavaperheeseensä syntyneille kaksosille apinat ja täytyihän minun tehdä pari vaihtoehtoa, mistä saa valita.
Täytyykin välillä laskea montako on tullut valmiiksi jo. Se 400. arvotaan sitten taas =)

Pimeä alku uudella vuodella

Näin meillä aloitettiin uusi vuosi, nukkumalla =)

Eetu pelkää ilotulitusta sisällä ollessaan, joten tavan mukaan piti keski-yöllä lähteä yökävelylle. Ulkona Eetu hyppii ja haukkuu häntä heiluen jokaista pamausta ja yrittää saada niitä kiinni. Hauska leikki sen mielestä.  Kissat kyllä lymysi jokainen sängyn alla kauhuissaan, niitten pelkoon ei vielä ole keinoa keksitty.

Kohta puolenyön jälkeen menikin sitten koko kylältä sähköt, kuinka ollakkaan. Tänä syksynä on nyt olleet sähköt poikki niin vähän väliä. että tympäsee maksaa koko sähkölaskua enää. Eihän meillä voi kynttilöitäkään oikein poltella sisällä noitten kattien hyppimisien takia ja tinaa on vaikea sulatella kylmällä sähköhellalla.  Niimpä sitten mentiin koko porukka samantien nukkumaan, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Pimeässä kylmenevässä kämpässä on vaikea saada juhlan tuntua.

Oikeastaan oli ihan mukava herätä normaalia aikaisemmin nyt sitten aamulla, sähkötkin pelasi taas ja sai aamukahvit keiteltyä. Ei tämä uusi vuosi niin huonosti alkanutkaan. 

Yritän löytää joka asiasta sen valoisamman puolen ja tässä se oli, että tulipahan nukuttua oikein kunnon yö-unet ja aamulla oltiin muita virkeämpiä ♥ 

Horoskooppi

Nyt kun on niin pimeää ja synkkää, on hauskutettava itseään jollakin.  Voit tehdä itsellesi vaikka  ensi vuodelle horoskoopin. Näin se käy:
Kirjoita Googleen "(oma nimi) saa" ja kirjoita vastaukset talteen.
esim.

1. Kaisu saa myös terveydenhoitajan pätevyyden
2. Kivi on painava, mutta Kaisu saa sen suoraksi
3. Kaisu saa jatkaa kisassa.
4. Tämä vanharouva nauttii eläkepäivistään meidän kanssa sisätiloissa. Kaisua ei kuljeteta hihnassa eikä sillä ole pantaa kaulassa, Kaisu saa mennä ja tulla ovista oman mielen mukaan. Kaisun luonne on puhdasta kultaa.
.
.
Minun kohdalla tämä ainakin pitää paikkansa, sillä luultavasti pääsen huhtikuun alusta eläkkeelle =D


♥♥♥ Oikein Hyvää Uutta Vuotta Kaikille ♥♥♥

Leppoisaa on

Joulu on mennyt niin leppoisasti ja sisäsiististi kuin toivoinkin. =D
Eetu jaksoi vahtia lahjasäkkiä koko  aattopäivän. Sinne ei ollut kenelläkään kurkkimista. Illalla vasta sai ottaa oman lahjansa sieltä ja sen jälkeen pääsi muutkin säkille.
Joulun kunniaksi Eetukaan ei sitten oksentanut kuin kerran matolle.♥ Vanhan maha kun ei tahdo enää pitää kaikkea sisällään.
Armas vasta kiltisti on ollutkin. Ei yhtään pissaa väärässä paikassa.♥ Voiko sitä enempää toivoakkaan.=D
 

Yhden ainoan korkean kaapin päälle uskaltaa laittaa kynttilöitä palamaan ja kyllä niitä siellä sitten polteltiinkin. Tämä on "kirpparijoulu", sillä kaikki tavarat ovat erittäin edullisia kirpparilöytöjä parin vuoden ajalta. Uusin on tuo korkea pronssinen kyntilänjalka, josta maksoin 2 €. Tykkään siitä kovin.

Tuntuipa hassulta istua Tapaninpäivän aamukahvilla pihalla pelkässä aamutakissa sääret paljaana. Lämmintä 5 astetta ja aurinko pilkahteli välillä taivaalta. Aivan keväinen olo. Kostautuukohan tämä nyt sitten helmikuun hirmupakkasilla. Toivottavasti ei.

Hyvää Joulun jatkoa kaikille ja kiitos kaikista muistamisista ja kommenteista. 

Hyvä Joulun toivotus

Iloista joulumieltä jokaiseen kotiin. ♥

Kiitos ystäville joulukorteista ja joulumuistamisista ♥

 Itse olin niin pihi, että en laittanut kuin kaksi korttia postiin, mutta onneksi meillepäin tuli enemmän. ☺

Nyt vetäydyn Joulurauhan viettoon ja toivotan Rauhallista Joulua Teille Kaikille ♥ 

Tontut väsyy, minä en =D

Nämä kaksi vanhaa harmaa-partaa ovat jo aivan uuvahtaneet joulun laitosta. Minä vaan en meinaa stressata, en ainakaan ruoan suhteen. =)

-Pikkuleipiä ja kakku naapurilta kukkienkastelupalkaksi
-Toinen kakku entiseltä työkaverilta
-Torttuja kirpparintytöiltä lahjaksi
-Joululaatikoita tyttären kummitädiltä
-Lopuista ruoista huolehtii Saarioisten-äidit ja Snellmannin-herrat

Voiko helpommalla enää päästä  =D

Joulukoristeita

Loppusyksystä aloin tekemään itselleni joulutaulua.  Vaikken niin suuri enkeli-fani olekkaan, niin täytyyhän jouluna muutama enkeli kuitenkin olla. Jouluruusun tapaisia maalailin sivuille, että olisi vähän jouluisempi. Tätä ei sitten pidetäkkään esillä kuin näin talvisaikaan, täytyy tehdä kesää varten toinen . ☺

Tähän pöydälle oli tarkoitus laitella tonttuja ja lyhtyjä.
Sillä aikaa kun olin tonttuja komerosta penkomassa, oli siihen ilmestynytkin toinen koristus.  Mausu on niin hienon näköinen siinä, ettei sitä voi poiskaan häätää. Tontut joutaa muualle . ☺
.........
En sitten käynyt syömässä tarjottua joululounasta.
Edellisyön valvoin kissojen ja täysikuun takia ja olin päivällä niin väsynyt, etten jaksanut lähteä liukastelemaan jäiselle tielle. Jäi sitten jouluruoka saamatta, mutta ehkä samalla jäi saamatta myös kovan kuumeen saattelema vatsatauti, semmoinen kun jyllää tällä hetkellä tällä kylällä. Täytyy muistaa pestä käsiä nyt ahkeraan, ettei mene joulu sairastellessa. 

"Armopaloja" ☺

Muutaman lahjan olen ehtinyt omillenikin tehdä, eihän mummo voi kaikkia tonttuja vieraille antaa. Nyt jos ehtis vielä itsellekin sängyn nurkkaan tämmöisen värkätä. Tai voihan sen tehdä joulupyhinäkin.

Toivotun väriset sukat, ainukaiset , nekin on nyt valmiina. Toinen tyttö saa sukkansa vasta joulun jälkeen. Palloneule sopiikin hyvin sukan varteen. Joustaa tarpeeksi niin että mahtuu housunlahkeen  päällekin.
Saas nähdä ehtiikö nämä vielä jouluksi postissa perille. Me vietetään tyttären kanssa joulu ihan vaan kahdestaan. Ompahan ainakin rauhallista =D
............
Meidän kylällä seurakunta, sosiaalitoimisto ja AA-kerho järjestävät köyhille yksinäisille joululounaan ensi viikolla.
MINÄ SAIN VIRALLISEN KUTSUN SINNE postin välityksellä.

 Ai että olin ensin loukkaantunut. Minäkö, joka koko ikäni olen vuorotyötä tehnyt ja lapseni yksin kasvattanut ja elättänyt. Minäkö lähtisin kaikkien reppanoitten  kanssa jonottamaan, kun hienot rouvat jakaa armopaloja köyhälistölle. Aikanaan olen näitäkin rouvia passannut ja humalaan juottanut, . EN VARMASTI MENE. Työntäköön kinkkunsa sinne ¤#4¤. Kyllä otti niin ylpeyden päälle.

Seuraavana päivänä tuli surullinen mieli. Olenko minä tosiaan jo yhteiskunnan hylkiö, joka ei kelpaa enää mihinkään. Syrjäytynyt ylijäämä. Hyvä etten itkeä pirauttanut pikkuisen.

No nyt olen jo rauhoittunut. Eivät he varmaan pahaa tarkoittaneet minuakin kutsuessaan.  Jos on kohtalaiset pyöräkelit, niin voimpa vaikka mennäkin. Saahan sieltä vielä suklaarasiankin lähtiessään. Vaan liukkaalla kelillä en kyllä lähde rahjustamaan.

Meillä on pojan kanssa semmoinen vähän kakkainen huumorintaju. Kun hänelle puhuin tästä puhelimessa, niin hän vain sanoi: "Sen kun menet. Tuttujahan ne on kaikki ja kun vähän työnnät tuhnua housuun niin et edes  erotu  porukasta".

Saas nähdä, kerron sitten kävinkö =D

Molla-Maija

Tuli luvattua ystävälle Molla-Maija jouluksi, joten eihän siinä auttanut kuin kaivaa vanha ompelukoneen rämä nurkasta ja alkaa ompelemaan. Siitä onkin jo useampi vuosikymmen, kun olen viimeksi Molla-Maijaa tehnyt.

 Käytin kaavana ET-lehden kaavaa, jota suurensin ihan vapaalla kädellä. Minun Maijalleni tuli ihme puikula pää. Yritin korjata sitä virkkaamalla ensin patalakin päähän, johon sitten ompelin hiukset kiinni. Huomattavasti helpompi tapa minusta ommella hiukset virkattuun pohjaan, kuin suoraan nuken kankaaseen.

Kuten asiaan kuuluu, niin Maija on tehty melkein kokonaan kierrätyskankaista. Mekkoon sain käytettyä valmista puseron nappilistaa ja helmapäärmekin oli valmiina. Nopeutti työtä melkoisesti.
Ei ole kone-ompelu minun juttuni ei. Kyllä sen taas huomasi, mutta Molla saa kelvata tämmöisenään.

Apinoita ja Peppejäkin on taas muutama valmistunut, vaikka meinasinkin etten tänä vuonna enää niitä tee. Ihan tutun ihmisen pyynnöstä on vaikea kieltäytyä. Nyt olen kyllä sanonut jo kaikille, että ennen joulua en enää muille tee, itselle ainoastaan.
Omat sukulaiset saavat tänä jouluna tyytyä pelkkiin lupauksiin sukista ja muista käsitöistä, nyt loppui aika kesken. =)

Eetu sai jo oman joululahjansa, kun naapurin metsästäjä-mies toi säkillisen hirvenluita.
 Olishan ne Eetulle maistuneet, mutta huomasin jo parin päivän päästä, että vanhan reppanan maha ei niitä enää kestä. Liha on sen verran voimakasta, että vaikka yritin keittääkin luita, niin kaikki tuli ulos oksennuksena.  Eihän siinä auta muu kuin kantaa lahja roskikseen.
Nyt on kaupan purkkiruoalla oltu muutama päivä ja ruoka pysyy taas sisällä.

Jouluhommat on minulla vielä ihan suunnitteluvaiheessa, mutta teen sen minkä ehdin ja loput saa jäädä tekemättä. Turha roina kaappeihin ja pönkkä oven eteen, ettei kaikki tursua lattialle =D

Paljon kuvia ja juttuja =)

Osallistuin syksyllä "Anna hyvän kiertää" juttuun ja nyt on tullut valmista täälläkin. Tonttuja lähti Matonkuteelle, SatunNaiselle ja Eijalle. Eijalla ei ole blogia, mutta hän lupasi tehdä sytomyssyjä , joten hänetkin kelpuutettiin mukaan. :) Toivottavasti tontut ovat jo hiippailleet perille postilakonkin peruuntuessa.

Ei näihin mitään ohjetta ole, laitoin vain jouluisia lankoja koukulle. Pörrölangasta tulikin neulomalla mukava parta.

Jokohan nämä olisivat tämän vuoden viimeiset apinat. Morsiuspari lähti häälahjaksi, sulhaspojat änkesivät muuten vaan samaan kuaan =)
Onnea vaan hääparille, joka kuulemma suuntaa Afrikkaan häämatkalle.

Olenhan minä välillä voittanut arpajaisistakin luxusta elämään. On niin hieno pussi, ettei meikäläisellä ole ennen ollutkaan ♥ Suklaatakin oli sisällä, mutta sehän on tietenkin jo syöty.  Tämän minulle lähetti Tuija Satulinnasta. Kiitoksia Satulinnaan oikein paljon ♥

Alla oleva ristipistokaitaliina on kirppari löytö. Maksoi peräti 50 senttiä. En minä ymmärrä miten joku raaski siitä luopua tuolla hinnalla, mutta tyytyväisenä tietenkin ostin sen talteen =) Reunat ja kaikki on käsin pistelty pellavakankaalle.

Kosotäti lähetti blogikukkasen kauniitten sanojen saattelemana. Kiitos, sanat lämmitti mieltä ♥
Minulla on niin tuhottoman monta, kelle voisin tämän jatkaa, joten annan sen kaikille yhteiseksi ♥

Meillähän näitä kissoja piisaa joka paikkaan. Onneksi kurkkasin pyykkikoneeseen, ennenkuin suljin luukun. Mummokissa sieltä oli löytänyt uuden mukavan nukkumapaikan. Vaikka olikin villapesuohjelma tarkoitus laittaa, niin ei ehkä kuitenkaan tämmöisiä villoja mukaan =D

 Tämä on sitten ihana♥ Sain tämän siskoltani nimipäivälahjaksi. En tiedä mihin tämmöinen liina on tarkoitettu, mutta minä meinaan tällätä sen eteisen seinälle, niin että se näkyy heti ulko-ovesta tullessa.
Kissa on ihan kuin meidän Maija väritystä ja asentoa myöten. Welcome home ♥

Vanhaa lankaa

Kun kirpparilla törmäsin tähän suureen säkilliseen lankoja, niin tokihan se hyppäsi kärryyni. Varsinkin kun lapussa luki "Vanhaa lankaa, 1€". Ostin vallan sian säkissä, sillä en ehtinyt edes tutkailla mitä säkissä on.

(Seinätapetissa näkyvät kuviot ovat kissojen tekemiä taideteoksia. Sain ne aika hyvin peiteltyä tämän pussin taakse ☺)

 Vanhaa on , sillä sisällä oli tämäkin sokerilaatikko täynnä langanpätkiä =) Millähän vuosikymmenellä tämmöistä uutta Pika-sokeria myytiin ?  Ei tule minulla ainakaan mieleen.
Mielenkiintoista näitä on ollut penkoa ja ihan käyttötavaraa näkyy olevan virkkauksiin. Aluksi joutuvat kuitenkin ulos ulkokomeroon pakkasen purtavaksi. Varotoimenpide aina kirpparilangoille, ettei vaan tule mitään ylimääräisiä ötököitä sisälle.

Ainahan äidit on ylpeitä lapsistaan =D

Tytär viipyi pari viikkoa kotona ja oli niin mukavaa, kun oli juttuseuraa ihan koko ajan. Ruokakin tuli valmiina pöytään tyttären toimesta, tuli minunkin syötyä lämmintä ihan päivittäin. Nyt hän on taas muualla ja minun täytyy totutella yksin oloon.

Aikansa kun hän katseli minun virkkaamistani, niin johan tarttui koukku tytönkin käteen. Ei hänkään mitään ohjeita käytä, vaan tämmöisiä tietokone-pelien hahmoja sieltä syntyy itse suunnitellen. Niin pientä väkertämistä, etten minä vaan jaksaisi. Hieno on tämäkin aseineen ja asevöineen.

Tulee aina tuota tytärtä kehuttua, mutta olen minä ylpeä pojastanikin.
Poika on muitten töittensä ohella kirjoittanut jo kolme drinkki-kirjaa.  Kustantaja pyysi päivittämään kirjaa taas ja kun ei pojalla nyt ollut oikein aikaa, niin pyysi ystäävänsä kaveriksi hommaan. Tämä hieno kirja ilmestyi nyt syksyllä kahden alan-miehen voimin ja oli esillä kirjamessuillakin.
Voinpa suositella tätä joululahjaksi drinkeistä kiinnostuneille ja ravintolaväelle. Aika monessa ravintolassa tämä onkin ohjekirjana. Ohjeiden lisäksi siinä on paljon juttua drinkkien syntyhistoriasta ja muita hauskoja tarinoita.
Aikaisemman version oli kuulemma esim Kimi Räikkösen vanhemmat ostaneet pojalleen lahjaksi, ei ollenkaan huonompi suositus =D

Meillekin tuli sen verran lunta, että Eetu sulautuu täysin maastoon. Aikasemmin se oli valkoinen koira mustalla naamanpuolikkaalla, mutta vanhetessa on tullut noita harmaita pilkkuja ja naamakin alkaa harmaantua papparaisella.
Tämä minun "rosvonkarkotin" onkin oikea "rotukoira". Emo oli labratorin- ja kultainen-noutaja. Isässä oli lapinkoiraa, Karjalan karhukoiraa , labbista , rotweileria, hirvikoiraa ja mitä lie vielä. Siis rotuja kyllä piisaa mistä valita.  Luonne on onneksi noutajan, mutta ääni rotweilerin.

Pahaksi onneksi liukkaat kelit tuli taas yhtä aikaa naapuruston  tyttökoirien juoksun kanssa. Leikkaamaton Eetu vetää kiihkoissaan tiellä minua ihan minne sattuu. Minkäs sille voi, kun hormoonit hyrrää. Täytyy vain muistella miltä se itsestä tuntui silloin nuorena, kyllä tuli tansseissa hypättyä itsekkin, hihihi. 

Kaikenlaisia kolkuttajia

Mitäs täällä muutakaan. Apinoita olen värkännyt kuin tuskassa.
Pitäis opetella sanomaan EI. Vaikka kuinka päätin, etten enää lupaa kenellekään apinaa ennen joulua, niin silti tulee vaan luvattua. On niin vaikea sanoa kenellekään, etten tee sinulle. Kohta vaan jää kaikki oma jouluvalmistelu tekemättä. Edes vähän olisi ehdittävä siivota kissankarvoja nurkista ja laitella muutenkin joulua.

Kaikki jotka nurkissa kolkuttelevat eivät sitten ole joulutonttuja.
Tässä mäen-nyppylällä, missä minä asun, on paljon vanhuksille tarkoitettuja rivitaloja. Valitettavasti se on ihan yleisessä tiedossa ja kolkuttelijoita riittää.
Viime viikolla taloja kierteli vanhempi romaani-mies kerjäten rahaa mummoilta ja papoilta. Minunkin naapurini on tottunut, että hädässä olevaa autetaan ja vieras kutsutaan sisälle.
Mies oli selittänyt, että puhelimen akku on lopussa ja voisiko hän tulla sen lataamaan. Mummo tietenkin ystävällisesti päästi miehen sisälle ja samantien alkoi rahan kerjuu. Onneksi Meerillä ei ollut kuin muutama euro, joka sitten vaihtoi omistajaa. Tämän pihan miespuolinen asukki onneksi huomasi tilanteen ja meni myös Meerille kylään ajamaan kerjäläisen pihalle. Sen pahempaa ei ehtinyt sitten tapahtua.

Seuraavaksi ukko tuli minun ovelleni. Meillä onneksi Eetu-koiralla on oikein jylisevä ison koiran ääni ja Eetuhan huusi oven sisäpuolella. Ukko tietenkin ensimmäiseksi alkoi kyselemään, että minkälainen koira minulla on ja onko se äkäinen.
" Se on semmoinen dopermannin ja rotwailerin sekoitus. Ei se ole naisille vihainen, mutta miehiä se vihaa, kun sitä pentuna on joku mies potkinut.  Älä nyt vaan tule lähemmäksi, ettei se vallan riehaannu".
Vähänkös minua nauratti, kun ukko lähti livohkaan saman tien. "Äkäinen iso"  koira on hyvä karkotin.
Todellisuudessahan Eetu on keskikokoinen sekarotuinen piski, joka olisi riemuiten ottanut vieraan vastaan, hyvä luontoinen kun on.

Eipä sen ihmeempiä tällä viikolla.
Hyvää viikonloppua kaikille ♥ 

Ihanaa, meillä on sähköt

Uskomattoman ihana tunne herätä aamulla siihen, että on sähköt.
Olihan se päivä eilen. Meidänkin kylällä puita kaatui talojen päälle ja roskalaatikoita ja bussipysäkkejä lenteli nurin.
Eilispäivän aikana tuli ikävä niitä aikoja, jolloin asuin vielä pienessä mökissä kantoveden ja puuhellan varassa. Meillä oli sähköt pois melkein vuorokauden ja sehän vaikutti ihan kaikkeen. Vettä ei tullut, lämmitys katkesi, eikä ollut missä ruokaa olisi laittanut. Iltaa kohden alkoi kaivata jopa ulkovessaa =D
Pahiten vaivasi kuitenkin nälkä. Sämpylät loppuivat melko nopeaa, eikä juuri muuta ollut, mitä olisi voinut syödä ilman valmistusta tai lämmitystä. Hernekeitto kylmänä suoraan purkista nautittuna ei tosiaankaan ole kovinkaan suuri kulinaarinen nautinto.
Tänä aamuna sain aamukahvit, että voi kuuma kahvi olla hyvää ja nautinnollista ♥

Tekemisen puute vaivasi myös. Onneksi päivä oli aurinkoinen, mutta illalla kynttilän valossa on vaikea tehdä mitään. Sainpahan kuitenkin vaaleasta langasta neulottua yhden sukan joulupukin pussiin.
Näistä tulee tarkan ohjeen mukaan tehdyt sukat. Pinkkiä ja jotain muuta siihen sopivaa väriä. Terästä saappaaseen mahtuvat, mutta varsi pitää mahtua housunlahkeen päälle. Näin oli ohjeet =)
Novitan Raita-lanka taitaa vastata toiveita, toivottavasti :) Kuplaneuleesta tuleekin sopivan kuohkeaa ja venyvää varteen, mahtuu lahkeen päällekin.

Eihän meillä täällä kovinkaan hätä ollut, mutta ajattelin noita perheitä, joissa on ihan pieniä lapsia. Tai maatiloja, joissa on ruokittavia eläimiä enemmänkin. Tai laitoksia , joissa on hoidettavia vanhuksia ja sairaita.
Tässä meidän lähellä on vedenpuhdistamo ja koko yön näkyi palo-auto ajavan vettä jonnekkin. VPK:n pojat ovat kunnioitettavaa porukkaa, onneksi on heitä olemassa.

Iloisempaa asiaa.  Houhouhou =)
Kotikirppusen arvonnassa voitin näin hauskan keraamisen pukinpään. ♥ Saas nähdä ehdinkö ennen joulua käyttää tätä, mutta joulunpyhinä viimeistään. Kiitos Kirppuselle, tämä on mukava palkinto tämmöiselle näprääjälle, kuten minä ♥
Eikä kannata ihmetellä, miksi niin usein voitan arvonnoista. Kun katsoo sivupalkkiani, niin kyllä huomaa, että ahkerasti arvontoihin osallistunkin. Pienet ylläripaketit ovat niin mukavia, että en voi vastustaa kiusausta osallistua aina, kun vaan arvonnan huomaan.=)

Nautiskellaan nyt sähköstä ja joulun lähenemisestä. Iltapäivällä kuulemma saadaan jo lämmityskin tänne, oi vähentää villapaitoja päältä ♥

Tonttu ei vaan saa unta ♫ ♫

Täällä sitä tonttuillaan jo oikein kunnolla.
Eilen aamulla tuli pakottava tarve aloittaa taas jotain uutta ja tällä kertaa jouluista. Menihän siinä sitten aamuyöhön yli klo 4 ennenkuin oli valmista, mutta ei voinut lopettaa keskenkään. =D
Luulempa, että näitä syntyy lisääkin, jos vain aikaa löytyy, oli sen verran mukava tehdä.
Malli on taas oma, tehdessä muokkaantunut, joten toista ihan samanlaista ei synny ☺

Tonttuillaan ☺