Minullakin on parin metrin takapiha, joten sormet saa täälläkin multaan. Seinänurkkaan on joskus tullut raparperi istutettua. Itse siitä jo keräsin satoa ja kun ei naapureillekkaan enää kelvannut, niin ajattelin että kukkikoon rauhassa. Komea näyttävä kukkahan se onkin.
Joskus vuosia sitten on Itä-Suomesta Pukarasta tullut ostettua tämmöinen joku taimi matkamuistoksi. Kukat puhkesivat niin yllättäen, että näytti kuin perhosparvi olisi siihen yhtäkkiä lehahtanut. Pitihän se tämäkin sitten kuvata.
Silloin kun esittelin kissoilta suojaavan purkki-idätys-ideani , olin havaitsevinani epäileviä kannanottoja =D
Tässä todistuaineistoa. Paprika odottaa parempaan purkkiin pääsyä ja ehkä saan hedelmiäkin vielä tänä kesänä. Ahkeraliisan taimista järsittiin latvat, mutta hyvin se näyttää jaksavan, kun pääsi ulos isompaan ruukkuun :)
Tämä on kuva kansalaistottelemattomuudesta. Minun OMA koivu.
Aikanaan kun kunta remontoi pihaa, tuli määräys ettei nurmikkoa saa pilata kukkapenkeillä eikä muilla. Naapurin kanssa aikamme katseltiin tylsää aukiota ja ryhdyttiin hommiin. Metsästä haettiin kummallekin oma koivuntaimi ja salaa istutettiin pihaan. Samalla laitettiin syreenipensas ja muutama ruusupuska. Pari ensimmäistä kesää kannettiin vettä sankko tolkulla ja oltiin vieressä vahtimassa aina kun nurmikon leikkaaja oli paikalla. Muutaman kerran siinä suukopuakin pidettiin. =) Nyt on saaneet puut ja pensaat kasvaa rauhassa ja kyllä ne onkin komeet.
Nykyään on toisetkin jo laitelleet kukkapenkkejä takapihoilleen, eikä kukaan uskalla tulla nokkaansa koputtamaan asiasta =)
Kun minä joskus muutan pois täältä, niin ainut mitä jään kaipaamaan on tämä minun OMA koivu ja ruusu.
Pikkuhiljaa olen alkanut miettimään mihinkä päin täältä muuttaisi. Turha tännekkään on jäädä kun lähimmät sukulaiset elää monen sadan kilometrin päässä. Täytyy vain löytää joku rauhallinen paikkakunta, jossa kumminkin olisi oma lääkäri paikkakunnalla ja muutenkin eläkemummelin hyvä oleilla.
Tämmöisessä kaupungin vuokratalossa on oikeastaan kiva elää, sillä tänne mahtuu niin monenlaista persoonaa. Eräs naapuri varautui jo tulevaan ja tämmöinen ilmaantui hänen ovenpieleensä. Saimi on niin terhakka täti, että elää varmasti vielä ainakin 20 vuotta, mutta kyllähän kivi kestää ja laitetaan aikanaan Saimin haudalle.
Ei tämä minua häiritse. Olkoon jos se hänet onnelliseksi tekee. Olen kyllä sanonut, että jos kaikille alkaa noita tulemaan, niin siinä vaiheessa minä kyllä häivyn talosta =)
Onneksi nuo pahimmat helteet ovat toistaiseksi takana ja nyt tuntuu niin ihanalta kesältä. Eilen oli aivan mahdoton ukkosmyräkkä. Minulla iski tietenkin heti migreeni ja koira huusi ja ulvoi peloissaan. Kissatkin työntyivät kiinni särkevään päähäni, taisivat nekin hermoilla. Tänään enää parikymmentä astetta lämpöä ja ihanan ihanaa kesäsäätä.