Putken päässä

Nyt nämä jalkaparat pääsevät lopulta lepoon, sillä minä pääsin putken päähän; kesäloma, 2 vuotta työttömyyttä, työttömyyslisäpäivät, eläke. Kahden vuoden työllistämisjakso kirpparilla loppui tänään, enkä ole siitä kovinkaan pahoillani. 8-9 tunnin seisominen otti koville vanhoille jaloille. Muuten kyllä tykkäsin olla kirppari-täti. Varsinkin uusien tavaroiden laittelu ja järjestely oli tosi mukavaa ja löytöjä tuli tehtyä päivittäin. Nyt näitä löytöjä on kämppä täynnä ja on aika ruveta karsimaan enimpiä takaisin kirpparille myyntiin. Joka sentti onkin tarpeen, sillä perus-työttömyyspäivärahalla on aika tiukilla, että saa ruokaa joka päivälle. No, odotan eläkkeelle pääsyä, sitten helpottaa huomattavasti.
Viimeinen päivä oli oikein mukava, sillä moni asiakas halasi ja sanoi kaipaavansa minua jatkossa. Sainpa jopa ruusunkin lähtiäisiksi. Tuleehan minun käytyä siellä varmaan melkein päivittäin, joten uudet tuttavuudet säilyy.

Sitten muuta asiaa.
Sanna Toukokalliolta järjesti arpajaiset ja minä onnistuin voittamaan kauniin käsin ommellun pellavaisen liinan. Kirjoitin Sannalle, että annan sen tyttärelleni yo-muistoksi ja Sanna kirjoi siihen vielä E-kirjaimen ja vuosiluvun. Näytin liinan jo tyttärelle ja hän oli oikein mielissään.
Sannalle suuret kiitokset arvokkaasta lahjasta.

Lopuksi vielä mainoksen paikka.

Netistä löytyi tämmöinen uusi lahjatavarakauppa Kauniit kodit. Kaikenlaista kaunista sisustustavaraa on tarjolla ja minä ainakin ihastuin näihin monenlaisiin peltirasioihin. Sukulaiset huomio, tässä olis sopiva lahja-idea, jos joskus innostutte minua lahjomaan :) Toki minulle kelpaisi paljon muutakin tuolta kaupasta, mutta rahavarat ei anna myötä tällä hetkellä :)

-----

Nyt pitää kai mennä nukkumaan, sillä huomenna on rankka päivä. Tyttären seuraksi pitäisi lähteä etsimään juhlamekkoa ja tiedän ennestään, että se on pitkä ja raskas päivä.

Pupuneiti

Sain tiedon, että käsityöliike kylällämme aukeaa kesäksi ja nyt tuli sitten kiire. Virkattuja elukoita ja lasten pipoja meni ainakin viime kesänä mukavasti ja aloitin nyt näistä elukoista. Niitä on niin mukava tehdä ja saa jämälankoja kulumaan.

Pupuneito istuksii tässä toissa vuonna maahan tökkäämieni pääsiäisnarsissien alla. Ihmeen isoja niistä tulikin, kun ovat saaneet rauhassa muhia parivuotta mullan alla.

Kuvasin nyt nämä osatkin. Eipä näihin tämän ihmmeempää ohjetta ole. Ensin pallo, siihen muutama epämääräinen osa ja kyllä se joltain elukalta aina näyttää, kun vähän koristelee :)


Muuten yritetään ottaakin tällai rennosti. Kuka näin kuumalla jaksa hötkyillä.

Pöhköpää-leijona

Muuttelin vähän kissan ohjeita ja yritin tehdä leijonaa. Jäi kyllä viimeiseksi. Empä ole ennen nähnyt leijonaa, jolla on siilin pää. Jospa sillä joku kumminkin suostuis leikkimään, ei tuota pysty purkamaankaan. Nimekseen se sai heti tyttäreltä Pöhköpää-leijona :)

Hyödyllinen idea ???

Jos omistaa runsaasti kaljaa kittaavan ukkokullan, senkin voi kääntää hyödykseen.
Reipas vaimo kerää avaajarenksut talteen ja tekee niistä itselleen vaikka tämmöisen iltalaukun.

Lisää hienoja ja hyödyllisiä ideoita löytyy blogista O Luxo do Lixo. :D :D :D

Löytyi tämä vielä parempi idea. Ainakin minut huomattaisiin rannalla. Mietin vain että ruostuukohan tuo, jos menee välillä uimaan :D :D :D

Hyvää Äitienpäivää

Hyvää Äitienpäivää meille kaikille!

Vaikka kaikki eivät olekaan äitejä, jokaisella on kumminkin joskus ollut äiti.

Omani kuoli jo kolmekymmentä vuotta sitten ja lapseni olen kasvattanut tässä asiassa huonosti. Eivät tahdo muistaa äitienpäivää, eikä pieni painostuskaan auta :) En valita, saanpahan kerrankin herkutella hyvällä omallatunnolla ihan rauhassa, enkä jätä kakaroille yhtään :)

-----

Tähän haluan kuitenkin laittaa linkin uudelle "äidille".

Hailuodon sääksenpesässä on jo kaksi munaa, joita äiti hautoo huolellisesti. Isä-sääksikin poikkeaa välillä ruokaa tuomaan. Kannattaa vilkaista, tämä on hyvä kamera ja toimii reaaliajassa.

Saaristomeren pesässä ei näytä olevan vakituista asukkia ainakaan vielä. Ruotsin-laivat siellä vain seilaavat taustalla:) .

Seurasin näitä pesiä jo viime keväänä ja suru tuli, kun Hailuodon pesän kolmesta poikasesta jouduttiin yksi lopettamaan. Nyt munia taitaa tulla vain kaksi . Toivottavasti kaikki sujuu onnekkaasti tällä kertaa.

----------

Myöhemmin

Nyt täytyy kaikki motkotus perua. On meilläkin juhlittu äitienpäivää. Tytär oli laittanut herätyskellon soimaan, että keittää äidille kahvit. Poika poikkesi juuri tuomassa äitienpäiväruusun. Entinen työkaverikin (miespuolinen) antoi itse tekemänsä appelsiinikakun ja pullon kotisimaa. Kyllä siinä on juhlaa ihan tarpeeksi.

Muuten, Ipin tekemä appelsiinikakku on parasta kakkua , mitä ikinä olen maistanut ja sitä saa välillä ostaa meidän kylän kirpparilta. Sallittakoon välillä tämä mainos, se kun on niin hyvää :)

Aivan mahtava Kirppisvaihto

Annitannin blogissa oli Kirppisystävä-vaihto, johon tietenkin osallistuin. Sain parikseni oman kylän tytön Miran, joten meidän ei tarvinnut välittää postitus vaikeuksista.

Minä sain tosi mahtavan paketin, eli tämän tuolin. En olisi mieluisampaa voinut saada, (olin vähän vihjaillut jakkarasta ). Tämä on kyllä yliveto, kaunis ja mukava istua. Minä suorastaan kehrään tyytyväisyydestä.

Mummo-kissan kanssa joudun välillä neuvottelemaan istumavuoroista, sillä se on ottanut tuolin omaksi valtaistuimekseen. Väkisin joudun pois työntämään, että pääsen itse istumaan.

Lisäksi oli Miran itse tekemä kortti, namia, ihanaa lankaa ja todella kauniit salaatti-ottimet. Näistä tulee meille "juhla-ottimet", ei niitä raaski arkikäytössä kuluttaa :) Pääsevät ensi kertaa käyttöön nyt yo-juhlissa.

Se mitä minä laittelin, näkyy täällä Miran blogissa.

.......

Tässä oli pieni pakollinen netti-tauko, kun putkitöitä tekevät miehet olivat vetäneet puhelinpiuhat poikki. Eivät lahopäät olleet edes ilmoittaneet vahinkoa minnekkään. Minulle kun selvisi, ettei korjaajia ole edes tulossa, niin päätin pistäytyä miesten juttusilla. Minä olenkin semmoinen akka, että kun suutun, niin siinä pienemmät miehet laskee jo alleen. Vähän aikaa kun laususkelin heille valittuja katkelmia suomenkieltä ja vielä lähtiessä lupasin hirttää joka iikan tietystä elimestä, jos ei korjaajia rupee kuulumaan, niin johan alkoi tapahtua. Minua itseäni olisi jo naurattanut kovasti, mutta hetken päästä oli oikein lauma miehiä korjaamassa vikaa, eivätkä lopettaneet, ennenkuin piuhat oli kunnossa.

Miehiä pitää välillä komentaa, niin kyllä niistä hyviä tulee :) Minulla kun ei ole omaa miestä, niin komentelen välillä noita toisten omia :)

Virkattu Vappu

Vappu meni niin mukavasti rauhassa kotona telkkaria tuijotellen ja katteja virkaten. Oiskohan syytä keksiä välillä jotain muuta, sillä katteja on jo viisi :)


Olin niin hyvällä tuulella, mutta kyllä se loppui, kun menin pihalle ja huomasin , että tytön polkupyörä oli varastettu. KYLLÄ NYT HARMITTAA JA SUUTUTTAA. Meillä ei muuta kulkuneuvoa ole, kuin pyörä kummallakin, minulta loppuu työt tässä kuussa ja nyt sitten joku kehtasi varastaa köyhän ainoan kulkuneuvon. Tänään sitten kiertelin kylällä ja pistin sanaa kulkemaan, jos se pyörä vielä löytyisi. Harmittavan monta varastettua pyörää vaan päätyy tuonne järven pohjaan.
Koirakin yleensä haukkuu ja huutaa, jos joku on pihassa, vaan nyt se tietenkin oli ihan hiljaa. Ei kovin luotettava vahti.
Poika juuri soitti, että pojantytöltäkin oli juuri varastettu Helsingissä pihasta pyörä. Ei noille rosvoille mitään mahda näköjään.
Minä kun aina toitotan, että ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Siis mitä hyvää tässä.......no, joutuupahan tyttö harrastamaan vähän enemmän liikuntaa tästä lähtien :)

Hyvä idea

Tämä on minusta niin hyvä idea ja se löytyi täältä.

Meillä ainakin kissat tahtoo leikkiä neulatyynyillä ja neuloja on sitten pitkin lattiaa. Meiltäkin löytyy kyllä vanha maatuska ja sen sisään saankin nyt neulani piiloon. Enpä olisi itse tullut tämmöistä ajatelleeksi.

Näperryksiä

Tuleehan näitä käsitöitäkin näpräiltyä, mikäs sen parempaa rentoutumista.
Isoja kissoja aloin taas tekemään oikein urakalla. Kyselivät niitä jo käsityökauppaan JOS se saadaan kesäksi auki. Kaupan kohtalo on vielä epävarma, niin että mihinkäs minä sitten nämä kollit lykkään :(. Kiva niitä kumminkin on tehdä ja ohjehan on edelleenkin täällä.

Pikkukissa on suomalaisesta amigurumikirjasta, johon en vieläkään ole ihastunut. Pikku-Liisan mielestä tämä pieni on kuulemma ihana. Minusta ei.

Parit pienet sukat, joihin meni sopivasti kerä Novitan Marjaretki-lankaa. Ei ole oikein sukka-aika enää, mutta tv:ta katsoessa on kaikista mukavinta neuloa jotain yksinkertaista sukkaa.

Lepopäivän kunniaksi vielä lepokuva. Maija siinä mummonsa kanssa iltapäivänokosilla. Niin ne on kuin kaksi marjaa, mummo ja mummonmussu.

Kevään kulttuurikokemus

Tämän kevään ensimmäinen kulttuuri-ilta on takana päin.Nuorten ilmaisutaidon ryhmä esittää tänä vuonna teatterissa näytelmän Kyllikki ja Ruunar.

Tytär kuuluu porukkaan, joten minulle tämä käynti on aina vähän pakollinen.

Hienosti vetivät pitkän näytelmän akusta loppuun. Välillä nauratti vedet silmissä, välillä veti niin vakavaksi ja surulliseksi olon. Ihan lopussa jäin kyllä miettimään näitä asioita, oli se niin vaikuttava esitys.

Minun tyttäreni esittää tätä punapukuista kauppa-apulais-hempukkaa.

Hienosti oli roolijako taas suoritettu, siitä kiitos ohjaajalle. Jokainen sopi osaansa kuin nenä päähän.
Ruunarin nimi-osaan oli saatu ensikertalainen poika ja kokemattomuus paistoi juuri sopivasti läpi. Tuli tunne, että Ruunar tosiaan oli vähän erilainen kuin muut. Hieno suoritus pojalta.

------


Tähän loppuun vielä esitysajat sukulaisille ja tuttaville tiedoksi:
Su 25.4, ti 27.4, ke 28.4, to 29.4, ti 4.5, ke 5.5, pe 7.5, la 8.5, ti 11.4, pe 14.5 ja ke 19.5
Kellonaika 19.00 joka päivä

Arvontavoittoja

Takana taas muutama niin raskas päivä kirpparilla, ettei ole jaksanut juurikaan kirjoitella.
Onneksi postitäti on ilahduttanut minua tällä viikolla parillakin paketilla.
Alkuviikosta lennähti meille tämä koppiainen Pienilintu blogista. Siihen se istahti yölamppuni juurelle ja tillittää minua aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Se on oikein suloinen unikaveri.

Ei voi väittää, että se sopii juuri meidän sisustukseen, koska meillä ei oli mitään erikoista "sisustusta". Se sopii kuitenkin oikein hyvin meidän huusholliin:)

Tänään tuli sitten Villityttö blogista tämä ihanaakin ihanampi kissapussukka. Ilmeisesti Villityttö on sen itse tehnyt.

Enhän minä tähän mitään puteleita raaski laittaa, likaantuu vielä. Minulla kulkee aina pieni virkkaus laukussa mukana (lastikkapussissa), nyt tämä saa olla minun "matkavirkkauspussukka". Saapi sitten muutkin ihailla tätä :) Hieno korttikin oli mukana ja se saa paikan keittiön seinällä.

Tässä vielä yhteiskuva, kun sopivat niin hyvin yhteen väritykseltään.

Nämä olivat molemmat mieluisia lahjoja, koska itse inhoan koneella ompelemista, eikä tule ommeltua kuin ihan ne pakolliset.

Kiitos vielä kerran molemmille.

Salaiselta kirpputoriystävältä

Olin viemässä pakettia omalle salaiselle kirpputoriystävälleni postiin, kun postitäti kysyi haluanko oman pakettini. Heti tuntui, että päivä kirkastui.

Heli sieltä oli lähettänyt minulle salaisen paketin. Onneksi Heli olit pakannut kunnolla, sillä onnistuin pudottamaan paketin matkalla pyörän kyydistä, mutta kaikki oli säilyneet ehjinä :)

Oli oikein mieluisa ja ajankohtaan sopiva paketti.

Tytölle täytyy järjestää ylioppilasjuhlat kohta, eikä meillä ole juurikaan kahvikuppeja. Nämä suloiset ruusukupit sopivat oikein hyvin entisten kuppieni kanssa.

Heli ei voinut tietää, että minä olen heikkona suuriin lasimaljoihin. Muutamiakin on tullut kirppareilta ostettua, mutta tämä uusi on todella kaunis ja tyylikäs. Sillekin on varmasti käyttöä yo-juhlissa.

Lisäksi oli vielä lankaa (minä en koskaan saa liikaa lankaa) ja söpö pannulappu, josta ajattelin ottaa mallia omiin töihini.

Kiitos Heli. Tämä oli oikein hyvä minulle sopiva paketti.

Revontulihuivi

Joku kirjoitti blogissaan ,että jokaisen neulojan tulisi tehdä Revontulihuivi ja Junasukat.
Nyt minä olen paikkani neulojana lunastanut. Junasukkia on tullut tehtyä jo aikaisemmin ja nyt tämä ensimmäinen huivi. Ohje on oikeaoppisesti Ullasta ja lankakin on Vironvillaa suoraan Tallinasta.
Väri on ulkokuvassa aivan liian räikeä, mutta alemmassa kuvassa on oikeat sävyt.

Pingottaminen aiheutti ensin lisää harmaita hiuksia, mutta Viljarin avustuksella sekin onnistui. Tämä on siis nykyään Viron-kissan-villahuivi :)
Oli niin mukava neulottava, että aloitin heti uuden, nyt sinisävyisen. Siihen tulee ehkä vähemmän virheitäkin :)
Täytyy ruveta kyselemään, milloin sisko-likka menee taas Tallinnaan. Saisi tuoda lisää lankaa, sillä entiset on nyt lopussa :)

....

Ikkunan takana lentelee kevään ensimmäinen nokkosperhonen. Nyt ei ole kesä kaukana :)

Apulainen

Kiitos kommenteista, joita sain viime kirjoitukseen.

Niin, naurakaa te vain. Vahingonilo se on paras ilo.

( En minä luokkaantunut, ehei. )

Eipä silti, kun näen sukulaisten ja tuttavien kauhistuneet ilmeet sisään tullessaan, niin kyllä minuakin naurattaa, vaikken sitä voikkaan näyttää. Välillä on mukava heitä vähän järkyttää tämmöisillä pikku asioilla, joista minä en piittaa ollenkaan. Jos nyt onkin multaa lattialla ja kissankarvoja kaikki paikat täynnä, niin mitäs siitä. Ei ne mihinkään karkaa, vaikken heti siivoiskaan.

Minun mielestäni elämästä pitää nauttia, eikä stressata itseään sillä, mitä muut ajattelevat. Eihän niitä rahoja ja puhtaita nurkkia saa kumminkaan taivaaseen mukaan, mutta kissan voi ehkä saada :)

........

" Onneksi" minulla on tämä reipas apulainen Eetu. Se kyllä herättää minut keskellä yötäkin kantelemalla kissojen pahoista teoista. Seisoo kissan vieressä ja haukkuu, kunnes minä menen torumaan kattia.

Viime yönä se olikin oikein hyvä, sillä Viljari-poika pelasi jalkapalloa pitkin lattioita..........

minun huisin kalliilla silmälaseillani. Onneksi eivät ehtineet hajota, vähän uusia naarmuja vain.

Saas nähdä mitä ensi yö tuo taas tullessaan :)

"Kukkia" ja sisustusta

Kohta menee hermot tältä kukkienkasvattajalta.

Tämä oli tilanne tänä aamuna.

Kissanohra on ihme ja kumma vielä osittain lautasella. Yleensä sen saa kerätä lattialta muutaman kerran päivässä.

Toisin on tilanne Saintpaulian raaskulla. Taisi reppana tulla tiensä päähän, vaikka yritinkin elvyttää sitä korkealla kirjahyllyssä.

Paprikat ja Annansilmät oli jo pitkällä taimella, mutta ne olikin kasvamassa "varmassa paikassa". Kastelemaankin piti nousta keittiörappusilla. Eilen aamulla purkeissa kasvoi enää pelkkä multa. Minä en enää ymmärrä. Meidän kissoille kasvaa varmaan öisin siivet, muuten tämä kaikki ei ole enää mahdollista.

"Minäkö muka teen pahoja, pieni suloinen kissa-neito".

"Taitaapa" olla entinen tämä hieno vanha tuolikin. En vain ole vielä uskaltanut roskiin heittää, kun ei tiedä minkä kimppuun nuo "kullan-nuput" seuraavaksi hyökkää. Raapimapuut ja -pömpelit eivät meillä kiinnosta
....
Huom.
Jouluverhot on lopultakin vaihdettu pääsiäisen kunniaksi vähän vaaleampiin ;)

Tunnustus

Minäkin sain tämän kauniin tunnustuksen, josta suuret kiitokset Hilkalle.

Kenelle sitten jatkaa, onkin aina vähän vaikeampaa. Liian paljon niitä , joille haluaisi antaa ja hyvin monella tämä näkyykin jo olevan.

------

Minä laitan tämän nyt kuitenkin menemään viidelle lempiblogilleni, jotka ovat kaikki niin erilaisia:

--

Lankakauppias Susulle, jolla on aina niin hauskat jutut

--

Taiteelliselle ja sympaattiselle Zilgalle

--

Ruotsiin oikein näppärä näppiselle Soilille

--

Ihan uudelle tuttavalle Smirgelinelle, joka leipoi niiiiiiin suuren leivän :)

--

Ja tuonne maailmalle Sonyalle. Hänellä on niin kauniita ja inspiroivia amigurumeja.

--------

Samalla opettelin tuota sivupalkin koristelua, mutta eipä tullut oikein tyyliin sopiva, vaikka onkin kaunis muuten. Täytynee vaihtaa, kunhan taitoa ja aikaa kertyy.

Hyvää viikonloppua kaikille !!!

--------

Hyvää Pääsiäistä !

HyvääPääsiäis-aikaa kaikille !

Näitä vanhahtavia kuvia löytyy lisää täältä.

Ei Saapasjalkakissa.....

...vaan Saapasjalkapupu. Kaikki pääsiäistavarat ovat siellä ulkokomeron perimmäisessä nurkassa, joten katsoin helpommaksi tehdä uuden. Ideoita tähän olen napsinut vähän sieltä sun täältä blogeista, siksi lopputulos onkin taas oman näköinen.

Pupun kiikkustuoli on kirppari -löytö vuosien takaa.

Hän esittelee ylpeänä myös pienen tupsuhäntänsä.

Tämmöinen pieni tupsu onkin helppo tehdä haarukan avulla. Lanka kierretään vain haarukan piikkien ympärille ja sidontalanka keskimmäisten piikkien välistä. Tämänkin idean nappasin jostakin, en muista mistä.

Trulleja olen odotellut koko päivän, vaan ei ensimmäistäkään ole näkynyt. Täytynee popsia heille varatut suklaamunat ihan itse, "kamalaa" :)

Kissaperheen iloja

Ostin viime viikolla pari SaintPauliaa OMAKSI ilokseni ja tässä ne nyt ovat uudessa kukoistuksessaan.

Vaikka kuinka olen yrittänyt jatkuvasti muuttaa niitä uuteen turvalliseen paikkaan, aina nuo hirviöt löytävät ne. Pitäisi varmaan lyödä isolla naulalla kattoon kiinni.

Saas nähdä , vieläkö nämä tästä virkoaisivat kasvamaan.

Ei iskenyt....

...maalausinnostus tänä talvena. Yhden vaivaisen tekeleen sain aikaiseksi Kansalaisopistossa. Muut maalailivat alastonmallia, minä väkersin vain tätä.
Minä pidän mahdottomasti naivistisista kuvista ja tänä talvena ihastuin varsin Raija Nokkalan töihin. Olihan se sitten itsekkin yritettävä jotain samantapaista. Tämä esittää enkeliä, joka tuo kevään ja kukkaset maailmaan. Ajatus oli kaunis , toteutus hmmm.....:)

(On tämä nätimpi oikeesti :). Salamavalo luo rumia heijastuksia .)

Laiskuus on muutenkin vaivannut. Aina ei jakseta edes loppuun asti sänkyyn vönkiä, kuten Viljari näyttää tässä.

Kohta alkaa kumminkin aurinko paistelemaan ja purot solisemaan. Eiköhän siinä piristy väkisinkin :)

Sammakkoprinssi

Jos jostakin väreistä en tykkää, niin oranssi on ensimmäinen ja jotkut vihreänsävyt toisena. Yksi inhottava vihreä lankakerä on koko talven ilkkunut minulle ja kiusannut. Kyllästyin lopulta ja sanoin sille, että etköhän lakkaa irvimästä, kun taion sinut sammakoksi. Siitä se sitten alkoi, vaan eiköhän ilkeyttään vihreä loppunut kesken ja jouduin jatkamaan turkoosilla.

Nyt kun työ on valmis, minä oikeastaan tykkäänkin siitä kovasti.

Malli on ihan omasta päästä. Tietenkään en taaskaan laittanut yhtään ohjeen tynkää talteen, eikä toista samanmoista varmaan enää onnistu tekemään. Jaloista varsinkin olen iloinen, sillä ne ovat" pitkällisen suunnittelun ja tuotekehittelyn tulos". Eikös vaan ollut hienosti sanottu ?

Tämä prinssi ei tykkää uimisesta, sillä puolet vartalosta on täytetty riisillä. Siitä saa mukavasti painoa ja prinssiä on helpompi asetella eri asentoihin.

Nyt täytyy vaan varoa, ettei kukaan mene pussaamaan sitä. Minun onnellani tämä unelmieni prinssi muuttuisi kumminkin vanhaksi kaljamahaiseksi ukonkäppyräksi :)

Kevätväsymystä :(

Liekö kevätväsymys iskenyt, kun mitään ei saa aikaiseksi. Täällä vaan istutaan kissojen kanssa ja tuijotetaan toisiamme tylsinä. Jotain pientä sukankutomusta on alullaan, mutta ei jaksa innostua. Kansalaisopiston taidekurssikin jäi kesken, saatikka että viitsisi kotona siivoilla ja järjestellä. Varmaan tuo talven jatkuminen ja jatkuva lumen lisääntyminen tässä nyt masentaa.

Sisko-likka lähetti piristykseksi turvasilmiä. Meiltä täällä Tuppukylästä kun ei mitään tämmöistä kaupoista saa. Näitä olen nyt räpläillyt ja kummasti ne vaan piristääkin ja laittaa mielikuvitusta liikkeelle. Pakkohan näille silmille on pääkin saada ja jatkossa tuleekin valmistumaan varmasti amigurumeja......jahka nyt vähän piristyn enemmän.

Lahjoja

Niin se taas numero kääntyi ikävuosi-mittarissani. Minkähän takia vuodet tuntuvat kuluvan aina vaan nopeammin ja nopeammin mitä vanhemmaksi tulee.
Omat lapseni olen kasvattanut sen verran huonosti, etteivät muista ikinä äitinsä synttäreitä. Onneksi on iso-sisko, joka muistaa. Nytkin tuli paketti, jossa oli ihana käsityökassi täynnä villalankoja ja pullo kipu-öljyä.

Kassi on kuin varta vasten minua varten tehty. Kissakangasta ja kierrätysmateriaalia. Päällä vielä teksti:" Kissanpäivät ovat kivoja".
Kiitos siskoseni, tämä oli kyllä tosi mieluinen lahja. Niin minulle sopiva :) Saat kakkukahvit, kun tulet joskus taas käymään :)

Hyvä ystävä kirpparilta antoi vielä minulle tämän kukan. Olen ihan liikutettu. Nyt täytyy vain toivoa, että saan sen suojeltua kissoilta, jotka ovat syöneet kaikki muut kukkani. Ajattelinkin laittaa tämän ylös amppeliin, etteivät riiviöt yllä siihen.
Eipä tässä sen ihmeempiä juhlia sitten vietetäkkään, löhöillään kotona ja laiskotellaan koko päivä :) Vietetään kissanpäiviä :)

Kissamaailmassamme kiehuu

Kissoilla alkoi juoksu-aika ja se kyllä kuuluu ja näkyy tämmöisellä rivitalo-alueella. Leikkaamattomat kollit tappelevat pihoilla harva se yö. Meidän leikatut tyttelit eivät ole moksiskaan, mutta olen varulta pitänyt ne sisällä ja hyvä niin.
Tässä taannoin eräs naapuruston mummeleista kysyi, onko minulla kissoja. Enempää hän ei kysellyt. Nyt sitten kolahti postiluukusta kirje minulle isännöitsijältä, että naapuritalon asukkaat ovat valittaneet kissoistani, jotka häiritsevät heitä. Kyllä minua on raivostuttanut. Miten voi leikatut , sisällä olevat tyttökissat häiritä naapuritalon asukkaita. Kun kylän kollit tappelevat pihalla, niin syy on meidän kissoissa.
Tämä asia on painanut mieltäni todella paljon, mutta kun en haluaisi riidellä, en ole tässä vaiheessa tehnyt mitään. Jos kissoista tulee pahempi varoitus minulle, niin pakkohan minunkin on älähtää.

Hyvin meidän tytöt ovat sisälle sopeutuneet, ainoastaan Mausu tuntuu kärsivän. Mausu TAHTOO ulos ja yleensä niin kiltti kissa sähisee nyt muille. Yritettin valjaissakin ulkoiluttaa, mutta Mausu makasi vain kyljellään hangessa ja oli pakko nostaa sisälle, ettei palellu.

Vaan ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin :)

Pikku Maija (viimeinen) leikattiin tänään. Maija on niin pieni, ettei kauluri pysy. Siksi kokeilemme , jos vanha säärystin suojaisi haavaa. Onhan tämä kissallekkin miellyttävämpi, jos vain pysyy paikallaan.

Meillä on niin ihana eläinlääkäri. Vaikka itse onkin koira-ihmisiä, ymmärtää meitä kissahullujakin. Puhuin hänelle näistä meidän kissa-murheista ja sanoin , että joudun ehkä Mausun lopettamaan. Hän sanoi, että älä vielä hätäile, hän alkaa kyselemään, jos Mausulle löytyisi jostain uusi koti, jossa voi olla ulkonakin.
Kotia viemiseksi saatiin vielä ilmaiseksi monen monta pussia kissanherkkuja, että voidaan juhlia pääsiäistä.

Kyllä se on ihanaa, kun on tämmöisiä mukavia ihmisiä vastapainoksi noille ikäville tyypeille.

Kaipa nuo ikävät ihmisetkin vain purkavat omaa pahaa oloaan toisiin ihmisiin, mutta ei niitä aina oikein jaksaisi sietää.

Myöhemmin illalla.........

Säälitti niin tuo Mausu, että päästin ulos. Ei se viipynyt pihalla tuntiakaan ja nyt kehrää niin tyytyväisenä Eetu-koiran kyljessä. Pienestä on kissan onni kiinni.

Maijakin heräsi nukutuksesta ja juoksentelee jo niin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ruokakin maittaa jo kovasti :)

Valmis!!!

Päätin sitten kerralla tuhota kunnon kasan purku- ja jämälankoja. "Mittatilaustyönä" sängynpeitto omaan sänkyyni, koko 280x160. Pätkääkään ei tarvinnut lankaa ostaa , vaan tarvikkeet olisi varmaan vielä toiseenkin samanlaiseen.

Saihan tuossa muutaman kerran koukkua kääntää. Nyt onkin haikea olo, mitä seuraavaksi. Yhtään työtä ei ole keskeneräisenä ja tämä on ihan outo tilanne minulle :)

Kukkanen

Zilga lähetti minulle virtuaali-kukkasen ja se tuli niin sopivaan aikaan. Kaipasinkin juuri jotain lohduttavaa. Kiitos .

Maijalla on ongelma

Maija reppana on vielä niin pieni, ettei ole voitu leikata. Nyt iski sitten ensimmäinen kiima-aika.

Vaikka minulla on aina ollut kissoja, jotain näin kamalaa en ole ennen nähnyt. Kuinka voi noin pienestä rääpäleestä lähteä leijonan ääni. Tätä kaameaa moukumista ja vonkunaa on kestänyt jo monta vuorokautta sekä yöllä , että päivällä. Kaikilta alkaa olla jo hermot tiukalla.

Aluksi meillä oli pihallakin jatkuva kollien päivystysrinki. Öisin varsinkin äityivät tappelemaan ja monkumaan voimalla. Parina yönä kävin jo heittämässä sankolla vettä niskaan, kun tuntui että tappavat jo toisensa tapellessaan. Muuten, erittäin tehokas keino yli-innokkaille sulhaskanditaateille.
Nyt älysin tilkitä kaikki tuuletusaukot ja ikkunat pidetään visusti kiinni. Maijan sulotuoksut eivät leviä enää ympäristöön ja kylän kollit ovat pysyneet poissa maisemista :)

En tiedä, olisikohan vaiva vähän hellittämässä, sillä Maija on tänään ollut jo hetkittäin hiljaa. Voi olla, että ensi-yönä saadaan jo nukkuakin.
Sen tiedän kuitenki, että kun tästä selvitään, lähtee Maija ihan varmasti leikattavaksi.

Vastauksia kommentteihin:

Meillä on ollut suoja-öitä. En minäkään sentään pakkasella uskalla kolleja kastella. Nämä kyseiset kuulemma palasivat koteihinsa noloina, mutta märkinä. Nyt minun ei tarvitse kuin näyttää naapurin kollille vesisankkoa, kun se jo luikkii karkuun :)

-----

Keino tepsii varmaan isompiikin ja sitä tullaan surutta käyttämään, jos tyttärelle ilmaantuu epätoivottua seuraa :) Vielä ei ole tarvinnut.