Hei hei

Apinalauma tahtoi vielä yhteiskuvaan ja halusi tulla sanomaan: "Heihei, tänään me lähdetään Saksanmaalle". Toivottavasti eivät eksy matkalla. Muutamia sen firman paketteja Suomesta Saksaan on jo tämänkin vuoden puolella kuulemma hävinnyt matkalla :(

....

Eilen oli taas niin hyvä postipäivä.

Seijastiinalta saapui "lohdutuspalkinto" arpajaisista. Kaksi pikkuliinaa pöydälle (tässä värissä ei onneksi kissankarvatkaan näy) (korjaan, ne onkin keittiöpyyhkeitä, aina parempi), sydämellinen tikkari ja suklaat pikkurasiassa. Kortti on Seijastiinan itse ottama tintin kuva. Kannatta käydä kurkkimassa hänen kuviaan. Ihania luontokuvia ja samalla oppii aina jotain hauskaa uutta linnuista ja luonnosta.

Lohduttavin oli kumminkin nämä suklaasydämet :) Minä RAKASTAN suklaata. Ajattelin ruveta säilyttämään tässä rasiassa entisiä kihlasormuksia (useita kappaleita). Voipi sitten lauleskella niitä katsoessa: "Suklaasydän ,tinakuoret, aina murtuu sulaen, niitä tarjoo miehet nuoret, aitoja vaan saa mä en" :)

Siskolikka on koittanut löytää minulle apinoihin sopivaa puuvillalankaa, vaan ei löydy mistään. Semmoista apinanruskeaa kolmosen puikolle sopivaa. Lohdutukseksi sain sitten tätä Lidlin kirjavaa lankaa. No, tämän värisiä apinoita en kyllä ole nähnyt, täytyy keksiä tästä jotain muuta. Tytär jo ehdotti itselleen kesäpuseroa. Täytyy siirtyä apinatehtaalla villa- ja akryylilankoihin, kun ei kerta sopivaa puuvillaista löydy.
Minä olen ihastunut näihin Raija Nokkalan kortteihin. Ihanat värit. Niitä onkin jo useampi keittiön seinällä.

Näin komea iltarusko oli meilläpäin eilen illalla. Kovin on keväistä, vaan niinhän sen pitää jo ollakin.

Viimeinkin

Viho viimeinkin ne kolme viimeistä apinaa kymmenestä on valmiina. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla ruveta välillä neulomaan.

Mikäs sen rentouttavampaa, kuin ihan perussukan neulominen. Tästä Matleenan lähettämästä ihanasta langasta tuli jo yhdet tyttöjen sukat ja lankaa on vielä reilusti toisiinkin.

Ensimmäinen huivikin on jo hyvällä alulla :)

Turhanpäivästä höpinää

Pitihän minunkin saada liityä tähän Mammutin järjestämään "Hullu huivivuosi"-kampanjaan. Yhtään huivia ei ole vielä tehtynä, mutta yritän saada 12 huivia vähintään vuoden aikana valmiiksi. Kaksi on siis jo rästissä, mutta lankoja on kerittynä ja ohjeita tulostettuna. Aloittamista vailla enää :)
Ajattelin, että tämä olisi hyvä keino saada alkuun huivinteon opettelu.



Siskolikkakin kävi pitkästä aikaa kylässä. Ihan luvan perästä laitan tämän kuvan tänne.
Ja kuten kuvasta näkyy, meillä ei vieras tunne koskaan oloaan yksinäiseksi, kyllä seuraa ja karvoja piisaa. Kyllähän nämä ryökäleet muistaa, kuka niitä herkkuja aina tuo ja nyt niitä piisaakin taas vähäksi aikaa :) Kiitos käynnistä, tule taas pian uudestaan.
....
Minä jo luulin, että arpaonni on minut lopullisesti hylännyt. Ei vaineskaan, taas onnisti, mutta siitä sitten toisella kertaa.

Hiiriä ja ihmisiä

Loma on loppu ja hiiriperhe on valmiina.

Mummo opetti Emmille kahta mielestään tärkeää asiaa, käsitöitä ja kierrätystä. Ahkerasti tyttö virkkailikin ja kotia viemisenä on koko perhe hiiriä. Mummo antaa kotiin mukaan myös suomemkielisen amigurumikirjan, jotta into ei tähän lopahtaisi.

Joka päivä käytiin myös kirpputorilla, sillä kotiin jääneille piti kaikille saada tuliaiset. Ne on nyt ostettu kirpputorilta ja samalla opittu, ettei kaiken tarvitse olla aina uutta. Emmi on vallan ihastunut "kirpparikiertelijä".

Virkkausinnostus on niin iskenyt, että viimeisenäkin aamuna piti heti herättyä ruveta virkkaamaan. Mummo on luvannut antaa linja-autoonkin mukaan lankaa ja virkkuukoukun. Neljän tunnin matkalla ehtiikin tehdä vaikka mitä.

Eetu jää kyllä kaipaamaan Emmiä. Nyt loppuu leikkiminen ja jatkuva herkuttelu. Jatkossa vaan tavallista ruokaa ja tylsiä lenkkejä minun kanssani.

Lisää apinoita

Emmin meillä olosta on sekin hyöty, ettei mummo jouda nukkumaan niin paljon , vaan tulee tehtyä sekin aika käsitöitä. Apinoita valmistui taas kolme lisää ja vielä lisää on tulossa. Kohta on tavoite 10 apinaa täynnä.

Tytär innostui tekemään Seijastiinan ohjeella mustikkapiirakan. Marjat on jo pakkasesta syöty, joten jouduimme turvautumaan kaupan marjoihin. Ei tullut yhtä kaunis, kuin ohjeessa, mutta varmaan ihan yhtä makoisa.

Ensi postauksessa pääsen jo varmaan näyttämään Emmin virkkauksia. Kiire tulee, sillä tyttö lähtee jo huomenna takaisin kotiinsa. Sitten ehtii mummokin nukkumaan taas päiväunensa :)

Emmi

Nyt on toinen lapsenlapsi vuorostaan mummolla virkkausopissa. Heti ensimmäisenä iltana piti laittaa amigurumi-hiiri alulle. Onneksi ei langat lopu, vaikka viikon viipyykin :)

Eetukin saa välillä hellää hoitoa ja on niin onnellinen

Mummo itse virkkasi samalla meduusan. Ei mitään ohjeita, mutta samantapaisen kuva oli jossain käsityösivustolla.

Tyttären tekemästä tuli kumminkin paljon hienompi. Tämä on tehty huomattavasti ohuemmasta langasta. Tästä minä tykkään :)

Poikakin alkaa oppia. Toi mummolle tuliaisiksi lankaa, virkkuukoukkuja ja haarukkapitsiraudan. No, vähän piti opastaa puhelimessa. Alla on Ikean kannellinen pyörillä varustettu muovilaatikko, joka on osottautunut käteväksi lankalaatikoksi. Niitä sain viime kerralla pojalta useamman. Kyllähän siitä vielä hyvä poika tulee, kun äiti vähän neuvoo ja opastaa :)

Pakkanenkin taitaa vähän hellittää, joten päästään tekemään muutakin kuin virkkailemaan, onneksi.

Nyt riittää

Nyt piisaa jo nämä pakkaset.
Nyt alkaa tulla jo liian kalliiksi minulle tämä kylmyys. Arvatkaas vaan , kun viisi kissaa syö koko ajan eikä suostu menemään ulos tarpeilleen, vaan tekee sisälle hiekkalaatikkoon, paljonko hiekkaa kuluu viikossa. Koko ajan saa olla uutta säkkiä kaupasta kantamassa. Onneksi koira sentään suostuu käväisemään ulkona. Uhhuh, ei tästä nauti enää kukaan. Onneksi kesä pukkaa kohta väkisin päälle.
......
Niin ja muuten. Kuka kehveli on kehdannut viedä minun arpaonneni. Palauttakoon sen välittömästi takaisin. Eihän tästä mitään tule, että minä osallistun ja osallistun, mutta mistään en voita mitään. Tänne se arpaonni takaisin ja heti.
....
Minäkö muka pahalla tuulella. No en oikeesti, tympäsee vaan jo tämä kylmyys.
Onneksi päivällä sentään aurinko vähän lämmittää.

Liisa

Tämä on niin hieno lahja, että ansaitsee tulla esitellyksi täällä.
Liisa, 7v, on tehnyt sen itse iltapäiväkerhossa mummolle lahjaksi. On niin tiukkaa ja siistiä jälkeä, ettei mummo itse pystyisi vastaavaan.
Tämä kuuluu nyt mummon aarteisiin.
Taitaa tyttö tulla mummoonsa, kun käsityöt kiinnostaa ja onnistuu. Samoin kuulemma isosiskonsakin on hyvä käsitöissä.


Tässä sitten itse tekijä aamukaurapuurolla.
Mummolassa ei kuulemma saa kitistä ruoasta, vaan pitää syödä kaikki. Kotona sitten saa kitistä. Mummo sitäpaitsi keittää parempaa kaurapuuroa kuin kotona on tarjolla ja mummon juustomakaroni on maailman parasta.

No, tuommoiset puheethan on silkkaa mannaa mummon korville.

Terveisiä vaan siskoksille sinne Helsinkiin, toivottavasti pian taas nähdään.

Ylellisyyttä Ystävänpäivään.

Osallistuin Possumamman järjestämään Salainen Sydänystävä tempaukseen.

Tänään sain aukaista Olivienon lähettämän paketin.

Olen oikein tyytyväinen. Vähän ylellisyyttä tähän arjen keskelle. Kauniin kortin lisäksi tuunattu kaunis sydänrasia, jonka sisällä tuoksusaippuoita. (Oli pakko lipaista, ennenkuin uskoin saippuoiksi, oli niin herkullisen tuoksuisia ja näköisiä. ) Myös ihana pikkupurkki, jossa ruusuntuoksuinen kynttilä ja kaunis tikkuaski sytyttämistä varten. Minä en kyllä raaski polttaa tuota kynttilää, haistelen vain.

Puhdas ruusuntuoksu on lempituoksuni. Siitä tulee aina mieleen Istanbull ja "SUURI rakkaus". ( No, onhan niitä toisiakin suuria rakkauksia tainnut olla.) Lempihajuvetenikin on YSL:n Paris, sillä siinä on juuri se oikea ruusuntuoksu ja sitä käytin silloin "suuren rakkauden" aikoihin.

Kiitos sinulle Olivieno, olen onnellinen tästä paketista.

Itse laitoin Possumammalle paljon arkisempaa, villasukat. Tyttären jalkoihin ne olivat liian suuret, joten näyttävät ihan muodottomilta. Väreinä kahta lilaa, valkoista ja harmaata, vaikka kuva väittääkin toista. Eli siis jämälankasukat, mutta toivottavasti lämpimät.

Kun en ole mikään kortti-askartelija, niin korttikin on tehty vanhaan kirjankanteen. Kuvan löysin netistä ja siihen vähän krimpsua mukaan. Eipä siitä muuta.

Tainalle suuret kiitokset kauniista kortista. Minä olin taas niin saamaton, etten saanut yhtään korttia postiin.

Hyvää Ystävänpäivän jatkoa kuitenkin kaikille !!!

Apinatehdas käynnistetty taas

Apinatehtaantyöntekijän lomautus on päättynyt ja täti pantu töihin. Jo oli aikakin, sillä tilaus apinoista tuli jo joulukuussa. Yksi valmiina ja muutama keskeneräinen. Eiköhän ne tästä pikkuhiljaa, pumpulilangat vaan alkaa loppua.
Pojan piti perheineen tulla jouluna, mutta aina tuli esteitä. Nyt pääsi sentään käymään toisen tytön kanssa ja joululahjat vaihdettiin. Minä sain toivomani, eli paljon säilytyslaatikoita langoilleni, jotka ovat tähän asti olleet muovipusseissa pitkin nurkkia. Suorasanaisen vihjailun jälkeen ymmärsi jopa tuoda kukkasen äidille. Eihän nuo miehet muuten ymmärrä, että äideille ja vaimoille pitää ostaa kukkia :)
Hyvää huomista Ystävänpäivää kaikille.

Pullakirja

Minä olen kova syömään pullaa. Leipominen onkin sitten eri asia.
Isosisko lähetti Ystävänpäivälahjaksi ihanan pullakirjan. Vai miltä kuulostaa:

-appelsiinipulla
-suklaapuustit
-mantelibriossit
-mehevä kirsikkapitko
-puolalainen pähkinäpulla
-stollen, saksalainen joulupulla

Siinä vain muutamia ja ohjeet aika yksinkertaisia. Ai,ai, kyllä meillä tulevaisuudessa herkutellaan. Täytyy laittaa tytär hommiin ja minä voin olla koemaistaja :)
....
Tuhannenmyssyn-Taina sai taas niin hyvälle tuulelle sähköpostillaan. Taina oli luullut, että minä olen nuori hoikkanen nainen.
Ei,ei, enhän minä vanha olekkaan. Ensi kuussa täytän vasta 59v. Hyvässä iässä sanoisin. Painoakin minulla on piiiiitkästi yli 100 kiloa, mutta eipä pienet tuulet heitä kumoon. Omalääkärikin on huomannut minut toivottomaksi tapaukseksi, eikä komenna enää laihduttamaan. Tupakasta jaksaa kyllä huutaa joka kerta.
Toinen lääkäri taas kirjoitti vuosi sitten viraliseen paperiin niin mukavasti :" Pulleahko 58v nainen......". Voiko sitä enää nätimmin sanoa, että toinen on läski :).
Minä en aio luopua näistä pienistä iloista ( pullasta ja tupakasta). Miksi tehdä elämästä kurjempaa, kuin se oikeastaan onkaan. Huraa, huraa elämän pienille paheille.
Nautiskellaan tästäkin päivästä ,se on uuden elämän ensimmäinen päivä.

Kauluri

Yritän tässä pikkuhiljaa herätellä käsityöintoa henkiin.
Apinatehtaan työntekijä on edelleen lomautettuna, mutta aloittelin varovasti neulomalla ihan itselleni uuden kaulurin. Malli on jostain viime syksyisestä Et-lehdestä (vähän sovellettuna). Lanka on ihanan pehmyttä englantilaista Freedom Spirit villalankaa, joka sain aikoinaan Miralta Kirpputoriystävä- vaihdossa.
Hieman tuli liian löysä, joten yritän varmaan kutistaa sitä vielä pesussa mutta väri on mukavan keväinen ja pehmeys on ihana.


Tässä vähän nätimmät leukaperät, ettei jää noin ruma kuva viimeiseksi mieleen.
Armas pysyttelee vieläkin kiltisti sisätiloissa, vaikka kova vonkuminen onkin jo käynnissä. Taitaa ensimmäinen juoksuaika olla tuloillaan :)

......

Erikseen täytyy vielä mainita Tintin juhla-arvonta.

Voi että minua nauratti, kun Tintti kirjoitti : "Ja kun Sude kumminkin voittaa, niin lupaan arpoa toisenkin palkinnon kaikkien muiden osallistuneiden kesken :-)"

Mistäs semmoinen kuva on syntynyt, että minä muka kahmin kaikki arvontavoitot. :-D Yritystä kyllä on, kuten sivupalkista huomaa :) Sinne olen taas kerännyt uusimpia arvontoja, joihin olen sattunut törmäämään.

Hyvää viikonloppua ja arvonta-onnea muillekin.

Pullanhimo

Jos keskellä yötä iskee kamala pullanhimo, niin eihän siinä auta, kuin nousta ylös sängystä ja ruveta leipomaan. Onneksi pakkasesta löytyi vielä pussillinen mustikoitakin.
Eihän siitä kaunis tullut, mutta kyllä oli hyvää. Puoli piirakkaa meni heti kylmän maidon kera.
Se hyöty tästä sairastelusta ja työttömyydestä on, että ei tarvi murehtia aikaista aamuherätystä :)
Nyt lähden syömään sen lopunkin piirakan, eiköhän siitä himo taltu vähäksi aikaa :)

Sairaanhoitajalle palkkaa

Tänään alkoi tuntua , että nyt piisaa sängyssä löhöily. Alkoi jo mieli painua pakkasen puolelle, joten oli pakko lähteä liikkeelle.

Ihan itse sain pitkästä aikaa laitettua sukat jalkaani. Ai että minä olin ylpeä kuin pikkulapsi tästä suorituksesta, joka vei pitkän aikaa ja oli kovan työn takana.

Sitten lähdettiin tyttären avustuksella potkurilla kylälle asioille.

Ensin käytiin kirpputorilla. Siellä sattui heti silmääni tämä Kalevalakorun karhukääty. Ei olis kyllä ollut varaa, mutta kun oli puoleen hintaan oikeasta hinnasta tarjolla, niin ostinpa kumminkin tyttärelle sairaanhoitopalkaksi. Onhan tuo kumminkin aika kiltisti toimitellut äidin asioita ja ulkoiluttanut koiraa. Ennestään meillä on karhu-korvakorut,niin että nyt on sitten näyttävämpi kokonaisuus.

Oli niin mukava käväistä ruokakaupassakin ihan itse. Otin paluumatkalla aikaa, vajaa kilometri potkukelkalla / 35 minuuttia. Ei siinä paljon vauhti päätä huimannut.

Sen verran oli rankka reissu, että taidan ottaa uusiksi vasta ensi viikolla.

......

Seuraavana päivänä

Kyllä sen yöllä jo huomasi, että tuli rehkittyä liikaa. Varovaisemmin tästä eteenpäin :)

VAROITUS!!!!!!!!!

Kommenttilootaani oli tullut anonyymiltä viesti, jossa viitattiin linkkiin franksxxxlinks. Hölmönä menin tietenkin kurkkaamaan sinne.
Linkki on täynnä erittäin törkeää pornoa!!!!!!!!
Eipä olisi tarvinnut tähän hetkeen tuommoista moskaa tulla/:(
Toivottavasti jää ainoaksi, ettei tarvitse vaihtaa uuteen blogiin vielä :(
......
Kiitos Intianmintulle neuvosta, jolla ehkä saan estettyä enemmät tämmöiset viestit :)

Ystävyydestä

Taina, (se myssymimmi Oulusta), muisti minua herkällä kortilla.
Toivottavasti teksti näkyy kuvaa klikkaamalla.
Siinä on niin kaunis tarina, että ajattelin kehystää sen seinälle sänkyni viereen.
Minä en itse ole kovin uskovainen, mutta kyllä tämmöiset lähetykset pistää miettimään. Aikaisemmin ei ole tullut näitä asioita ajateltua, nyt on mielessä käynyt useammankin kerran. Johtuu varmaan paljoltakin teidän blogiystävien toivotuksista. Ei se ole yhtään huonompi asia välillä miettiä näitäkin asioita.
.....
Muutenkin on ystävyys-suhteet joutuneet nyt päivityksen alaisiksi. Hädän tullen sen näköjään saa huomata, kuka on tosi ystävä, kuka haluaa olla ystävä vain silloin, kun kaikki on hyvin. Muutama ystävyys-suhde on viilentynyt, mutta tilalle on tullut enemmmän uusia HYVIÄ ystäviä.
....

Mieltä on ilahduttanut myös tämä Lilalta saatu paketti, jonka voitin hänen arpajaisistaan.
Minulla ei ennestään ollutkaan silmukkamerkkejä, vaan olen käyttänyt vanhoja hakaneuloja. Onhan nämä nyt paljon kauniinpia :) Nuo lukolliset ajattelin kyllä käyttää osana erästä kaulakoruani, johon ne sopivat täydellisesti. Siinä ne on paremmin näkyvillä ja muidenkin ihasteltavana.
Kiitoksia paljon Lilalle,oli mieluinen paketti.




Onhan minulla näitä hoitajia kotona. Tässä Armas ja Maija kerrankin sovussa. Koko ajan saa vain varoa, etteivät hyppää suoraan mahan päälle. Se voisikin sattua tosi paljon. Hoidoista huolimatta hiukset on muuttaneet väriään. Minusta on tässä muutaman viikon sisällä tullut harmaa hapsinen. Ei väliä, en viitsi enää värjätäkkään.

Tytärkin hemmotteli äitiä tekemällä elämänsä ensimmäiset Runebergin-tortut. Minä en itse ole tehnyt niitä koskaan. Nuo kolme suurta oli minulle, hän söi vain tuon pienen. Kyllä olivat maistuvaisia :)

...

Ihanan paljon on nykyään ollut kävijöitä ja kommentoijia blogissani. Kiitos kaikille , käyn täällä kyllä päivittäin kurkkimassa, vaikka ei mitään kirjoitettavaa olisikaan.

Kirjoittelemisiin !!!!

Tunnustus

Tintti oli laittanut minulle tunnustuksia ja kirjoittanut minusta niin kauniisti.

En vain jaksanut aikaisemmin liittää niitä tänne. Kiitos sinulle Tintti.

Nyt pitäisi laittaa niitä totuuksia itsestään, mutta minä olen tainnut jo kertoa itsestäni vähän liikaakin :) Samoin en jaksa ruveta läräämään, kelle jatkaisin, ottaa ken tahtoo.

......

Olo ottaa vähän takapakkia, kun haavaa tahtoo vain tulehtua lisää. Olen kumminkin aina sanonut, ettei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Turvotuksista huolimatta painosta on lähtenyt jo 5 kiloa. Eipä ole näin tehokasta painonpudotusta ennen ollutkaan. Tällä menollahan minä olen kesällä jo bikini-kunnossa :D

....

Kiitos mahdottomasti kaikista kommenteista. Poikakin soitti Helsingistä ja sanoi, että on sinulla äiti melkoinen fani-klubi. Vähänkös nauratti, mutta tuntui oikein hyvältä. Kiitos kaikille!!!!!!!

Heipsatirallaa

Hengissä selvitty ja kotona takaisin.
Olihan se aika iso leikkaus, kun kystakin oli jo 25 cm halkaisijaltaan. Samalla lähti paljon muutakin jo tarpeetonta. Eiköhän siinä lähtenyt samalla se kaikista pahinkin, olen ainakin kovin luottavainen, vaikka lopullinen tieto tuleekin vasta muutaman viikon päästä.

Minulla oli onni myötä tässäkin asiassa.

Vielä ei jaksa paneutua käsitöihin, eikä muuhunkaan. Löysin kumminkin kaikkien iloksi blogin täynnä tämmöisiä ihania hiirikuvia. Kannattaa käydä kurkkaamassa MousesHouses -blogia.

....

Kirjoittelen taas, kunhan olo vähän kohenee.

Kiitos kaikille osanotosta ja kommenteista, niistä on ollut paljon lohtua.

Kolme pientä apinaa marssii näin....

Sainpas vielä kaksi tehtyä valmiiksi. Enää seitsemän tekemättä :)
Sieraimet täytyy vielä korjata, näky menneen ihan vinoon.
....
Nyt taitaa tulla pieni paussi sekä käsitöihin, että bloggaamiseen. Huomen-aamulla on leikkaus, joten heippatirallaa vähäksi aikaa.
...

Lola

Hihihi, tämä on kuvattu meillä :D

Kirpparilta

Kirpputori on meidän kylällä ainut paikka tavata tuttuja ja siellähän minäkin poikkean kahvilla joka päivä. Aika hyvin olen kumminkin pysynyt päätöksessäni olla ostamatta mitään.

Välillä kuitenkin niksahtaa aivoissa. Niin tapahtui tämän kipsi-enkelinkin kohdalla ja yhtäkkiä huomasin vaan olevani kassalla enkeli sylissä. Enhän minä ole koskaan edes tykännyt näistä kipsi-enkeleistä.

Ei silti kaduta. Tämä vaan tuntui heti niin omalta, minun suojelus-enkelini. Kesällä se laitetaan kukkapenkkiin sopivan jalustan päälle. Odotelkoon siihen asti rappusilla tuolin päällä.

Taas niitä samoja

Sain jo ennen joulua 10 apinan tilauksen Saksasta. Käsityö-innostus on vaan ollut niin hakusessa viime aikoina. No, ensimmäinen valmiina, enää yhdeksän tekemättä. Ensi viikko menee kokonaan sairaalassa. Turhan hitaasti nämä nyt valmistuu, mutta ei voi mitään.

"Hohhoijaa, taas noita apinoita. Alkaa jo kyllästyttää", meinaa Berniina. Sen mielestä hiiret olis tietenkin mukavampia. Hiirien teko saa nyt odottaa, asiat tärkeysjärjestykseen :)

Haaste!!!!

Osallistun luovuuteen kannustavaan (käsityö)haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin 5 ensimmäiselle kommentoijalle. Sitten teidän täytyy luvata kopioida tämä omaan päivitykseenne ja luvata samoin. Siis tavara/lahja/jotain muuta hauskaa ja mielenkiintoista tehdään itse ja toimitetaan vuoden 2011 aikana. Lähdetkö mukaan ?

......

Itse osallistuin tähän Paratiisin Pirjon blogissa.

.....

Palatossut

Entinen työkaveri valitti jouluaatonaattona palatossujensa hajonneen. Enhän minäkään siihen hätään ehtinyt kuin kirjoittaa lahjakortin uusista tossuista.

Tulipahan samalla opeteltua tämäkin ohje, en ole ennen näitä tehnytkään. Näitä olikin mukava tehdä ja juuri sopivan kokoinen työ otettavaksi käsilaukkuun mukaan. Palaset tulikin tehtyä eri paikoissa omaa vuoroa odotellessa. Osien yhteen ompelu tietenkin oli ihan yhtä tylsää, kuin se on aina. Hyvä ohje löytyi Yhteishyvän sivuilta.

...

Facebookista nappasin hauskan tehtävän:

Laita googleen hakusanaksi nimesi ja osaan, esim "Pekka osaa". Muista lainausmerkit.

Listaa 5 asiaa jota "osaat.

---

1. Kaisu osaa LAULAA.

2. Kaisu osaa varata riittävästi syötävää.

3. Kaisu osaa olla hiljaa.

4. Kaisu osaa kyllä olla hauska.

5. Meidä Kaisu osaa vaikka mitä.

---

Pakko laittaa vielä tuo kuudeskin

6.Kaisu osaa toisinaan olla todella edustava.

---

Pakkohan se on uskoa, jos tietokone niin sanoo :D :D :D

Kaunis talvi

Empä muista, että olisi näin kaunista talvea ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Lumi on pysynyt puiden oksilla viikko tolkulla ja luonto näyttää pitsiseltä.

Päivällä ei koskaan muista ottaa kameraa mukaan ja näistä iltakuvista tulikin hauskasti ihan musta-valkoisia.

Jotenkin satumainen tunnelma. Harmi, ettei kuvassa näy taustalla olevat suuret pitsi-koivut.

Eräs herra täällä riutuu edelleenkin rakkauden kynsissä. Ruokakaan ei maita ja kylkiluut alkaa jo ponkottaa esillä. Se on sitä suurta tunteen paloa :)

Pitkästä aikaa vielä kuva Maususta, kun se niin söpösti siinä nukkui samettityynyn päällä. Näyttää niin lempeältä, vaikka todellisuudessa on talon paras hiirikissa ja rottien kauhu.

Laku-Pekka taas

Pitihän se omalle siskollekin Laku-Pekka tehdä. Ohje on edelleenkin Touhumaasta.
Tällä kertaa tein kaksinkertaisen, ettei varmasti näpit pala. Jotain käsityötä on kiva koko ajan vänkrätä, mutta mitään isompaa en saa aloitettua, kun ajatukset karkailee jatkuvasti muualle. Nyt sitten vaan näitä tuttuja pieniä.
....
Eetu-koira aiheuttaa kohta hermoromahduksen. Naapuritalon narttukoiralla alkoi juoksu-aika ja meidän leikkaamaton Eetu kyllä huomaa sen. Jatkuvaa ininää , ölinää, ulos tahtomista sun muuta yötä päivää. Ulos päästyään istuu persuuksilleen tuijottamaan naapuria kohti ja aloittaa ulvomisen.
Saas nähdä kummalla menee ensin hermot, seinänaapurilla vai minulla :)
Kyllä se tuo rakkaus on rajua :)