torstai 25. kesäkuuta 2009

Kisukuulumisia

Ulkomaailma on alkanut kiinnostamaan vauvoja jo kovasti. Kaikista rohkein on tämä Maija, jolle ei ole vielä kotia. Pojat onkin kaikki jo varattu.
Arkajalkapojatkin tulee kyllä perässä, kunhan Maija menee edellä.
Onneksi tämä kissankuljetuskoppa on hyväksytty pesäksi, helppo
siirtää muualle aina tarpeen tullen. Eilen käväistiin eka kerran nurmikolla. Kyllä poikia pelotti, itku pääsi molemmilta.


Kyllä äidin kanssa omassa pesässä on kumminkin mukavampaa. Emo oli yhden yön ulkona ja otti siitä opikseen. Nyt ei muuta kuin piipahtelee pihalla ja hoitaa huolellisesti lapsiaan.


Tästä se ystävyys alkaa . Jussi uskalsi jo lähestyä Eetua. Eetu-setä vahtii pesän ulkopuolella, ettei pennuille satu mitään. Tarpeen vaatiessa pesee pyllyt ja on liikenne-esteenä. Eetu rakastaa näitäkin pieniä.




2 kommenttia:

  1. I H A N I A !:) Minä taas täällä noita vauvoja ihastelemassa. Kun meidän kisut syntyi parivuotta sitten oli pentue aika samanlainen kuin noissa kuvissa 2 oranssia poikaa ja 2 harmaata tyttöä :) Varsinkin tuo kopan perällä oleva oranssi muistuttaa tismalleen pientä Villeä, joka piti nukuttaa kuitenkin aivan pienenä, kun sillä oli sydänvika. Vain se meidän piti alunperin pitää itsellä. Loppujen lopuksi meille jäi kuitenkin molemmat hengissä selvinneet pennut, ei niistä raaskinnut luopua:)

    Aurinkoista viikkoa sinulle ja kisuille!

    VastaaPoista
  2. Oi sentään! Ihanat syvänsiniset silmät auki. Voi kyllä emo itkee sittenkun pennut ovat löytäneet kodin! Jätä nyt sille se yksi! Kyllä tuo Eetukin on hyvä tapaus ,kun jakaa kisuliemon yksinhuoltajuuden:D

    VastaaPoista