Kuvapläjäys lapsuudestani

Mörökölli haastoi laittamaan lapsuudenkuvia ja tämä oli niin hauskaa, että tavoistani poiketen otin haasteen vastaan. =) Ensin luulin ettei minulla ole mitään kuvia, mutta löysinkin vanhan rakkaan valokuva-albumini ja innostuin oikein urakalla niitä kuvaamaan =)
Ihan ekana tämä studiokuva äidin ompelemassa kukkamekossa.

Sitten koko sisarusparvi äidin kanssa , Liisu, Kaisu ja Jussi. Minä olen tuo keskimmäinen. Jussia ja äitiä ei enää ole, mutta siskon kanssa pidetään yhteyttä

Lapsen vietettiin kai aika paljon kesiä Kauhajoella serkkujen luona, minä tuossa taas keskimmäisenä. Siellä asui myös Paappani, oikea merikarhu. Konemestarina höyrylaivoilla hän seilasi ympäri maailmaa ja toi tullessaan mitä ihmeellisimpiä tavaroita. Parhaiten muistan kokonaisesta vyötiäisestä tehdyn korin, jossa vyötiäisen häntä oli kierretty sangaksi. Siihen aikaan ne olivat ihmeellisiä tavaroita.

Tähän väliin tarvii kertoa siskoni lapsuudenmuisto.
Pohjanmaalla oli maatalousnäyttely, jossa suurena ihmeenä ja ohjelmanumerona oli OIKEA NEEKERI AFRIKASTA. Sitä sitten käytiin pällistelemässä ja ihmettelemässä, kun ei kukaan ollut aikaisemmin semmoista nähnyt =D

Äiti oli kansakoulun opettajana Pohjanmaalla ja koska siihen aikaan opettajat asuivat koululla, niin minähän olin aina mukana oppitunneilla. Tässä tuo rusettipää eturivissä.
Opinkin luemaan jo hyvin pienenä ja ensimmäisen kokonaisen kirjan luin 4-vuotiaana. Eikä se ollut mikään satukirja. Nimeä en muista, mutta kansi oli ruskeaa pahvia ja kannessa pieni kuva sinisestä vuoresta. Vuoresta se jotain kertoikin.

Siihen aikaa ei ollut televisioita eikä tietokoneita, joten luin tosi paljon.
Yhdeksän vuotiaana sairastin joululomalla vesirokon ja aikani kuluksi luin Victor Hugon Kurjat 1. ja 2. Sen jälkeen luin Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän. Niin vaikuttava kirja Danten vaelluksesta Helvetin eri osastoilla, että muista sen vieläkin ihan hyvin.
Aika raskasta luettavaa sen ikäiselle, nykyään luen huomattavasti kevyempää tekstiä =D

Tämä on minusta hauska kuva, joten laitan tämänkin.
Keskellä seisoo nuorin tätini. Isä oli 13 lapsesta vanhin, joten täti on melkein saman ikäinen siskoni kanssa.
Ollaan matkalle lähdössä ja äiti on laittanut kaikki hienoiksi. Tytöillä on ollut papillotit päässä yön yli ja äidillä on päässä uusi lehmän läjää muistuttava hattunsa. Se oli siihen aikaan muotia. Minä siinä oikealla ja riisitaudin runtelemat sääreninikin näkyvät hyvin =)

5-vuotiaana pääsin taas oikealle valokuvaajalle. Päässä suuri keltainen rusetti ja päällä äidin tekemät keltainen villapusero ja sininen henkselihame. Jännä miten värit voi muistaa näin pitkänkin ajan jälkeen.

Yhtenä kesänä vietimme paljon aikaa Äkäslompolossa erään Sieppijärveläisen opettajan mökillä. Se oli meistä niin erikoinen mökki, toinen huone oli maantasalla ja toinen pylväiden päällä korkealla.
Se oli yksi niistä harvoista onnellisista kesistä.

Siihen aikaan ei Ylläksellä vielä ollut hotelleita eikä hiihtohissejä. Koko rinne oli luonnonsuojelu-aluetta. Pilasivat sitten senkin alueen. Onkohan sitä Varkaan-kuruakaan enää olemassa siellä?

15-vuotiaana se lapsuus sitten loppui, kun karkasin lopullisesti kotoa. Päällä on itse suunnittelemani ja vanhasta takista ompelemani talvitakki. Somisteena kaninkarvaa vanhasta turkista. Voi kun minä tykkäsin tästä takista.Ihme kun en palelluttanut sääriäni ja koko alapäätäni, sillä takki oli tosi lyhyt ja jaloissa vain ohuet sukat. Se oli sitä minihame-aikaa=D

Nyt haluaisin nähdä muittenkin lapsuuskuvia ja haastan niitä esittelemään ainakin

Matleenan Lankapirtistä

Mayon Viiskytviivaseitkytjayli-blogissa

Kosotädin 

Ja olishan teitä paljon, paljon muitakin jotka haluaisin haastaa, joten ottakaapa tästä haaste matkaan.

Armas ja masennus

Kun etsin tietoa kissojen pissaamishäiriöistä osuin lukemaan kissojen masennuksesta. Samasta aiheesta oli viime viikolla telkkarissakin juttua. Siihen on nykyään oikein lääkettäkin olemassa. Tuntuu aivan naurettavalta ajatukselta. Kuulemma kissa voi lopettaa väärien paikkojen merkkaamisen, kun sille syötetään masennuslääkettä.
Jos minä menisin meidän kylän apteekkiin kysymään kissan masennuslääkettä, niin voipa olla että antaisivat minulle itselleni jonkun rauhoittavan lääkekuurin.

No enhän minä ainakaan ala Armakselle tuommoisia pillereitä kitaan tunkemaan.  Sen sijaan nyt on Armakselle rauhoitettu oma nukkumapaikka, jonne toisilla kissoilla ei ole asiaa. Samoin Armas on alkanut saamaan ylimääräistä sylihoitoa. Vähän väliä nappaan syliin ja silittelen enemmän kuin muita katteja.
Aivan uskomatonta, mutta tämä tepsii. Kertaakaan ei ole pissiä enää löytynyt vääristä paikoista. Niinhän tuo on kuin ihmislapsi, hellyydellä saa enemmän aikaan kuin kurilla.

Olinpa taas monta tuntia maalailemassa. Eräs pyysi tekemään iloisen värikkään keiju-taulun.
Joopa joo, ei ole keijut mun juttu. En tykkää tästä yhtään. Onhan siinä keiju ja väriä, mutta sielu puutuu.
En innostunut aiheesta yhtään ja se näkyy heti kuvasta.
Parasta pysytellä vaan siinä varttuneemmassa väessä, niitä tykkään tehdä ja ne onnistuu paremmin.

Ihanaa, ollaan jo maaliskuussa ja kohta on kevät parhaimmillaan ♥

Wingspan

Välillä on pakonomainen tarve neuloa jotain ja tämä Wingspan-huivi on juuri semmoista aivotonta neulontaa joka sopii minulle. Huivin ohje oli aikaisemmin ilmainen Ravelryssa mutta näkyy muuttuneen nyt maksulliseksi. Samantapaisen ohje on vielä Dropsilla.
Omani tein turkkilaisesta Ören Bayan Merino Gold langasta. Värit eivät ole suinkaan noin räikeät vaan sininenkin on lähinnä violetti ja muutenkin lähempänä pastellisävyjä. Kevätaurinkoko lie teki kuvassa tepposet =)
Ohuesta langasta tehtynä tästä tuli aika pieni ja seuraavan teenkin paksummasta langasta tai silmukoita lisäten. Ihanan pehmoistahan merinovilla on kaulaa vasten, mutta aikaisemmasta viisastuneena en merinovillalankoja enää osta.

Vihdoinkin kerkesin tekemään Kristiinalle ja Sarkalle arvontavoitot. Molemmille samantapainen isompi poika-apina. Sarkka halusi vielä samalla lapsilleen tilata nuo pienemmät apinat.

Tuli luvattua aikasemmin, että kun 400. apina valmistuu, niin se arvotaan taas. Johan se luku rapsahti rikki ja lupaukset on pidettävä=D
Jos jaksoit lukea tänne asti ja pistät vielä kommenttia, niin osallistut tämän apinan arvontaan. Laitetaan tämä poikki vaikkapa 16. 3. sunnuntaina. Ja kaikki saa taas vain yhden arvan (pääsen itse helpommalla , hihi ).

EVVK

"Ei vois vähempi kiinnostaa", se on tämän taulun nimi =D

Pari kertaa viikossa käyn maalailemassa. On se niin mukavaa vaihtelua tähän yksin kotona nököttämiseen. Mietin vaan, että miksi kuvissa pitäisi aina olla vain kauniita ja hymyileviä juttuja. Siksi maalasin tämän tympääntyneen turkkilaisen siivooja-naisen.Häntä niin tympäsee jatkuvasti siivota turistien sotkuja =D

Ajattelin, että se olisi valmis työ, mutta nyt tässä koneella huomaan siinä vielä paljon korjaamisen paikkoja. Maalaaminen ei ole niin kuin neulominen. Neule tulee aina joskus valmiiksi, mutta maalauksessa löytyy aina korjattavaa eikä se tunnu olevan lopullisessa muodossaan koskaan. =) 

Lisää kissoista juttua

Minäkö muka läski, ei vaan ihanan pehmeä. Emäntäänsä tullut Pernu ♥
Jo vuosia naapurit ovat väittäneet, että Berniina odottaa pentuja taas, höh, leikattu kissa. Minkäs sille voi, että on vähän pehmoisempi muodoiltaan kuin toiset. Tuohon mahakarvaan on niin mukava upottaa käsi ja rapsutella. Berniina oikein kerjää aina silittelyä ♥

Armas on rakas, vaikka onkin pahankurinen♥
Ostin tämän häkin aikanaa kirpparilta kukkien suojaksi, mutta Armas päätti vallata sen omakseen. Armaksen oma "vankila", jossa ainoastaan Mausu (Armaksen rakas) saa nukkua välillä.

Tämä on se kuva, joka vain oli tarkoitus julkaista, nuo muut tuli ylimääräisenä =)
Tässä on normaali tilanne, kun yritän päästä päiväunille.  Kenelle paikka kuuluu, siitä pidetään ensin pitkät yt-neuvottelut. Kun ei puhe tehoa, niin lopulta lievää väkivaltaa käyttäen valtaan lopulta sängyn itselleni. =) Pikkuhiljaa porukka kuitenkin kömpii takaisin sänkyyn, mutta minä olen jo ehtinyt valloittaa parhaimman
 paikan.
Kyllä sopu sijaa antaa ♥

Armas osallistuu

Vuoden vaihteessa Hesarissa oli "tavara päivässä" kamppanja-ilmoitus hamstraajille. Valitettavasti Armas osallistuu siihen ahkerasti. Liiankin ahkerasti.

Eilen lähti jo kissojen raapimapuukin roskiin.  Sen verran tehokkaasti siihenkin oli kusastu, ettei mitään ollut enää tehtävissä. Yleensäkkään mitään ei saa unohtaa lattialle, muutoin Armas käy merkkaamassa sen omakseen. Luulis minun jo tietävän kaikki konstit tuommoisen kiusan poistamiseen, vaan kun mikään ei tepsi.

Viimeinen keinohan olisi päästää Armas autuaammille kusasumaille, mutta siihen en kyllä ala, kaikesta harmista huolimatta ♥

Mistä näitä tulee.....

Näitä ihania lämmin sydämisiä ihmisiä, mistä niitä löytyykin minun elämääni ♥
Anne-Marie Iittalasta kysyi sähköpostissa, ottaisinko minä lankoja jos hän lähettää. No eihän minulta tarvitse  edes kysyä, ihan varmastihan minä otan.♥ Kiitos, kiitos, kiitos. ♥

Eilen hain postista vähän yli kaksikiloisen paketin. Voi että olen iloinen näistä. Olen hiplaillut ja lajitellut ja ideoita tulee uusia koko ajan. Joka langalle olen jotain ideaa keksinyt. Nyt on kulta- ja hopealankaakin, joita olen vähän kaipaillut. Samoin keltainen Tennesee on ollut hakusessa jo pitkään.

Kukahan kloonais minut viideksi, että ehtisin tekemään kaikki suunnitelmat =D Maija siinä vartioi uusia aarteita.

 Meillähän näitä erilaisia lankoja ja jämiä kyllä kuluu.
 Suden synnytyslaitoksella oli tyttö-viikko meneillään, ( Cherin antama nimi =D  ) Peppejä oli muutama tilauksessa ja saimpahan tehtyä nekin.

Tämä tytteli puolestaan esittelee pöksyjään. Haluttiin pitsipöksyt apinalle ja minähän yritän tehdä mitä pyydetään.
Onneksi on näitä tilauksia, saa kissoille ostettua ruokaa ♥

Huomenna oliskin sitten Ystävänpäivä.
♥Oikein ihanaa Ystävänpäivää kaikille ihanille blogi-ystävilleni ♥

Käsityötä tämäkin, upeaa ♥

Lapsoset maailmalle

Näitä pienempiä on taas valmistunut pienoinen porukka . Samantien lähtivät jo matkaan kohti suurta maailmaa. Hyvää matkaa vaan ja olkaahan kiltisti. Viekää iloa ja hyvää mieltä lapsille.

KyJy-tempaus loppui ja minä onnistuin voittamaan Thujan lahjoittaman käsityöpussukan.
Johan onkin kätevän mallinen pussukka. Sopivasti mahtuu virkkuu sisälle ja koko komeus tarvittaessa vaikka käsilaukkuun.  On jo ollut minulla käytössä ahkerasti, enää ei lankakerä pyöri lattialla kissankarvoissa.
Kovasti olen yrittänyt tutkia, missä järjestyksessä noita saumoja ommellaan , mutta ei vaan ohje aukene. Näitä voisi ommella useammankin, kun on keskeneräisiä töitäkin useampi.
Jos joku tietää linkin, missä tämmöisen tekemistä neuvotaan, niin vihjaiseppa minulle.

Tämä yksilö on niin siististi tehty, etten ikinä yltäisi samaan. Sisäpuolikin on niin kaunis, että välillä voi pitää vaikka näinkin päin. Thuja on selvästi käynyt kurkkimassa blogissani, koska tiesi laittaa kissakangasta pussukkaani =D
Thujalle oikein isot kiitokset ♥

Maija on nykyään niin kiinnostunut luonto-ohjelmista. Tätäkin Norjan luonnosta kertovaa ohjelmaa se jaksoi tuijottaa hievahtamatta koko puolituntisen ajan.
Ohjelmassa ei edes kuulunut linnun laulua, mutta sitäkin enemmän norjankielistä juttelua.  Eihän sitä tiedä, jos Maijan isä on vaikka norjalainen metsäkissa ja Maija kuunteli  "isänkieltä" =D

Päivän asu, hahahaa

Ei, kuvassa ei ole norsu =D
Nyt kun suku näkee tämän, niin varmaan tule käsky poistaa =D

Ostin tyttärelle joululahjaksi haalarin jota hän pitikin sitten koko joulun. Nyt kun ne tuli alennusmyyntiin, niin pitihän se hommata itsellekin. Missään ei näkynyt tekstiä, että nämä olisivat kiellettyjä yli 60 vuotiailta.

Voi että on  mukava päällä, tulee varmaan pidettyä puhki asti. Ei kiristä eikä purista mistään kohtaa. Ihan kiusallakin aion keväämmällä mennä uloskin tämä päällä......... ainakin postilaatikolle asti ja koiraa pissittämään.=) Onneksi nyt vanhempana ei tarvitse enää niin surra sitä, näyttääkö pylly leveeltä tai maha isolta. Mukavissa vaatteissa on helpompi hymyilläkin =D

"Mitä enemmän kiloja, sitä enemmän iloja."

Arpastu on

Eetun kanssahan meidän piti arpajaiset pitää, mutta mitä apua tästä nyt sitten muka oli, maata röhjötti vaan. Niin mahdottomasti oli osallistujia, etten minäkään viitsinyt lappuja kirjoitella, vaan käytin kylmän rauhallisesti  Random orggia .  Siitä sitten laskeskelin kohdalle osuvan kommentin. Olihan siellä pari miestäkin mukana, joka oli oikein mukavaa. Kaikkien sivuja kävin kurkkimassa =)

Kiitos kaikille osallistujille ja erityis kiitos niistä kehu-kommenteista =D Nehän minä kävin lukemassa moneen kertaan kun tuli niin hyvä mieli niistä =D

Tällä hetkellä on niin monta tilaustyötä työn alla, että kovin äkkiä en pääse palkintoa tekemään. Itse tehtyä kun on tarkoitus laitella. Eli tule mitä tulee ja milloin tulee =D

No, kuka sitten osui kohdalle? Enhän minä kehdannut yhdellä selvitä, kun oli niin monta osallistujaa.
Paketin saajiksi osui:

Sarkka Savosta, Kädentaitojen ihmeet blogista

Kristiina S Helsingistä, Kristiinan Silmukat blogista

Onneksi olkoon ja laittakaahan tytöt osoitetta tulemaan siinä odotellessa. Sähköpostini on  sudemi@luukku.com

P.s. Ihan pian arpasen sen 400. apinan, se on vielä tekemättä ja  arpomatta =D

Uusien lankojen onnellinen omistaja ♥

Aivan uskomaton tämä paketti, jonka K@tja Lankakori sekaisin blogista lähetti minulle arvontavoittona ♥
Eihän minulla koskaan ole ollut näin hienoja lankoja. Fabelia olen joskus saanut pari kerää, mutta itsellä on vara ostaa vain halvimpia tarjouslankoja ja kirpputoreilta jämäpusseja.

Nyt olen pari päivää pähkäillyt mitä raaskin näistä tehdä. Ei sukkia ainakaan, koska nehän on piilossa kengän sisässä =) Näitten lankojen pitää näkyä.

Novitan Hile taitaa päätyä pipoiksi, siihen se on ihanaa. Musta Dropsin ♥you tulee kaulaa vasten, sillä se on ihanan pehmeää 50% alpakkaa. Fabeleista ei ole vielä lopullista päätöstä, mutta lapasissahan se ainakin olisi näkyvillä.

Suuren suuret kiitokset Katjalle ♥♥♥

Oikein odotan, että saisin tilatut virkkaukset tehtyä, pääsen sitten näitten lankojen kimppuun ♥

Virkattavaa kyllä piisaa, eikä apinatehdas ole joutanut talvilomalle. Oikein hyvä niin. Onhan sitä syötävää saatava vielä joulun jälkeenkin ja talous meni kyllä ihan sekaisin jouluhumputtelussa. =D

Saksassa oli apinat loppuneet joulun alla ja lisää olen sinnekin yrittänyt värkätä. Ompa muutama muukin tilaus tullut taas. Mieliala ja rahapussi ovat oikein iloisia tästä =) Itselle joutaa tehdä sitten, kun ei kukaan enää halua apinoita =D

Täytyyhän tästä papparaisestakin välillä kirjoitella.  Eetussa alkaa jo ikä näkyä, eikä ihmekkään, 12,5 vuotta. Kaikki muut sisarukset 7:stä pennusta ovat jo kuolleet vanhuuden vaivoihin. Eetu senkun porskuttaa, toivottavasti vielä monta vuotta.♥

Eetun suojaväri on vähän liiankin hyvä näin vähälumisena talvena. Ei sitä paljon hangesta erota. Onneksi löydettiin kirpparilta hyvät ja halvat nahkavaljaat, nämä pysyy hyvin päällä ja heijastin nauhaa on ympäriinsä. Nyt näkyy hyvin pimeällä ja päivälläkin auringon valon osuessa valjaisiin.

Koira on kyllä hyvä yksinäisellä ihmisellä.=D Aina pysähtyy lenkillä joku rapsuttelemaan Eetua ja juttelemaan. Eetu kyllä pitää huolen, että minulla on juttuseuraa. Tuleepa kuka vaan vastaan, niin Eetu tervehtii naama virneessä häntä heiluen kuin vanhaa rakasta tuttavaa.  Siskonikin sanoo, että Eetun kanssa on niin mukava kävellä, kun aina saa juttuseuraa. Moni on aloittanut keskustelun, että koiran kyllä tunnen, mutta emäntä on nyt uusi =)
Ikinä en enää yhtä sosiaalista koiraa tule saamaan, on tuo Eetu vaan niin ihana ( vaikka piereskeleekin minun sängyssäni ja oksentelee pitkin mattoja) ♥♥♥ 

Sulhasia pakkasella

Siellä niitä sulhasia kuljeskelee. En ihan ehtinyt kuvaa ottaa, kun sulhasehdokas mourusi lasin toisella puolella. Meidän tytöt vaan ei sulhasista piittaa. Nokkaansa eivät suostu ulos pistämään näillä pakkasilla.
Kyllä kuluu kissanhiekkaa, Mausu on ainut joka suostuu menemään ulos tarpeilleen. Minä joudun säkillisen hiekkaa viikossa raahaamaan kaupasta polkupyörän kyydissä. Onhan se pyörällä kylmää kyytiä, mutta ei noita hiekkasäkkejä muutenkaan kotia saa. Joutais jo pakkaset loppumaan.

Kyllähän tässä itsekkin mieluummin pysyttelee sisätiloissa. Virkkuukoukku on heilunut koko ajan ja raakileita on kopat pullollaan . Valmiiksi asti sain nämä pari Peppiä.
 Eikä meillä harrasteta mitään "lankalaihista". Tapion kauppaan piti taas laittaa apinalankatilausta ja Pepeille lisää hiuslankaa. Suuri kasa apinoita on taas tulollaan, mutta sen jälkeen toivottavasti pääsen neulomaan jotain. Tekis niin mieli päästä sukkapuikkoja kilkuttelemaan.

Pullakahvit

Susu kutsui pullakahville. Aika harvoin tulee näihin vastattua, mutta nyt teen poikkeuksen. Kiitos Susu kahveesta =)

“Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidän bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön,

                      luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai 

             lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissä! 

                       Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit 

            mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole aivan pakko jakaa :) Esitän kysymyksiä, 

                       mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä

             ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä 

                      vastaat seuraaviin kysymyksiini? 

1. Mikä on sisustustyylisi?

-Meillä ei voi puhua tyylistä. Viimeksi on tullut ihan kaupasta ostettua joskus 40 vuotta sitten =). Kalustus koostuu kirpputorilöydöistä ja sukulaisten vanhoista ja hylkäämistä huonekaluista. Meillä on kodikasta tällä tavalla =D

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi?

-Kahden huoneen kämpässä roju jakaantuu tasaisesti kaikkialle =)

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?

-Matkusteluun. Se on pääomaa, jota minkäänlainen ulosottomies ei pysty pois ottamaan. =D

4. Mihin käytät paljon rahaa?

- Työvuosina kaikki tienesti meni juuri matkusteluun. Nykyään jos rahaa on, niin kirpputorit kutsuvat ja siellä varsinkin kengät ja laukut =)

5. Mistä onnesta unelmoit?

-Vielä minä aion päästä maailmalle reissaamaan ja toivottavasti saan tyttären seuraneidiksi. Yksin ei enää oikein uskalla , kun ei tiedä mikä sairauskohtaus voi yllättää.

 6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?

-Mikään ei ole niin kamalaa, kuin että omille lapsille tapahtuisi jotain peruuttamatonta pahaa.

 7. Missä asiassa olet tunnollisin?

- Nykyään päivä-unien ottamisessa, kyllä, ne pitää ottaa että jaksaa yöllä valvoa =)

Koira tarvitsee myös ulkoiluttaa aina samoina tiettyinä aikoina, siitä ei lipsuta.

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?

-Laiskuuden, vaikka oikeastaahan se on hyve, että ihminen osaa ottaa rennosti elämän. Minullakin on nykyään tämä laiskottelun hyve =)

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?

-Empaattisuus, kyllä, ehdottomasti ♥

10. Mikä on miehen paras ominaisuus?

-Enhän minä muista. Siitä on jo niin mahdottoman kauan kun minulla on miestä ollut. Semmonen olis kuitenkin hakusessa, jolla olis oikein paljon perämehtää ja olis luonteeltaan kiltti ja antelias.  Sattuisko kukaan tuntemaan semmosta ? =D =D

Ihan ite tein

Jyväskylä on mahdottoman hyvä kirpputorikaupunki. Siellä on paljon hyviä, siistejä ja kohtuuhintaisia kirpputoreja. Tänä perjantaina avattiin uusi kierrätyskeskus Seppälänkankaalle ja minäkin onnistuin saamaan kyydin avajaisiin.
Avajaisten kunniaksi oli järjestetty työpaja, jossa asiakkaat saivat ilmaiseksi opetusta vetoketjukorujen teosta. Minähän olin heti kuin kotonani. Riisuin ulkovaatteet pois ja aloin näpertelemään. Tämmöisen rintarossin sain aikaiseksi ja ohjeita muihinkin koruihin. Tämä oli niin mukavaa puuhaa, että nyt alkoi sitten meillä vetoketjujenkin hamstraaminen =) Ideoita olisi jo vaikka kuinka paljon. Kyllä oli kiva oppia taas jotain uutta.

Ihmettelen minä vaan, kun sanoivat että olen päivän ainut asiakas, joka uskalsi tulla opettelemaan. Onko suomalaiset tosiaan niin ujoja. Vai pelkäsivätkö työpajassa työskenteleviä maahanmuuttaja-naisia, joita oli useampiakin. Minulla ainakin oli hauskaa, kilvan hymyiltiin ja kehuttiin toistemme koruja. Välillä hörpittiin pullakahvit. Olisi vaan useamminkin tämmöisiä tapahtumia, minä ainakin olisin innolla mukana.

Ahkeruus palkitaan ☺

Kyllä, minä olen ahkerasti osallistunut arvontoihin =)
Aina kun näen arvonnan, jossa on minua miellyttävä palkinto, niin arpa lähtee vetämään.
Meille ei tule postissa mitään lehtiä, ainoastaan mainoksia ja laskuja. Kun sieltä sitten löytyy paketti, niin voitte uskoa että tuntuu mukavalta. Tällä viikolla onkin ollut paketti melkein joka päivä.

Ensin tuli SatuMarialta Neiti Saippuakupla-blogista ihanaa postia. Marintytär avainnauha ja korvikset. Minun tyyppiselle ihmiselle ei kulta ja timantit sovi, mutta tämmöiset  persoonalliset puukorut ovat juuri tyylisiäni (jos minulla nyt yleensä voi sanoa jotain tyyliä olevan ) =D Tykkään näistä oikein kovasti, varsinkin kun ne ovat vielä punaiset ♥ Nuo valkoiset tuossa ovat mukana olleita kauniita kynttilöitä.
Kiitos oikein paljon ♥

Voitimpa myös Silmukan saalistus blogin joulukalenterista lankaa. Sain vielä valita itse langan värin , joten otin sinistä ja punaista  Miamia. Näistä tulee monta mekkoa Peppi-pehmoille. Tarpeeseen tulivat tosiaan, Pepit on jo työn alla . Ihana voitto tämäkin , kiitoksia ♥

Samana päivänä sattui myös tulemaan Jouluihminen-kirja.  Olin näköjään voittanut Kotiliesi-lehden arvonnassa. Olipa se mukava päivä, kun oikein kaksi pakettia oli laatikossa.

Eikä ollut lahjaton seuraavakaan päivä =) Silloin sain paketin Liisalta Kamarin nurkasta.
Liisan paketti toi  keväisen tuulahduksen tänne pakkasen keskelle. Oikein tervetullut, sillä en tykkää pakkasista ollenkaan.
Ensinnäkin on ilmeiseti Liisan itse tekemä kaunis kortti. Sukat on kaunista pitsineuletta puuvillasta ja nekin varmaan Liisan itse tekemät ♥ Lisäksi romanttisia servettejä kaksi pakettia ja puisia kukka-ja perhoskoristeita.  Ajattelin maalata nuo koristeet itse öljyväreillä oikein iloisen värikkäiksi.
Kiitos Liisa, tämä sai uskomaan, että kyllä se kevät vielä koittaa ♥

Yllätys, yllätys , tänään ei sitten ollutkaan postissa kuin mainoksia =)

Lopuksi täytyy vielä kertoa parikymmentä vuotta  vanha juttu, jolle joulun kieppeissä tytön kanssa naureskeltiin.
Minähän olin jo nelikymppinen tytön syntyessä, enkä enää mitenkään timmissä kunnossa. Makkaroita joka puolella.
Tytön ollessa noin pari vuotias , istuskeltiin saunan lauteilla ja tyttö tarkasteli äidin selkäpuolta.
" Äiti, sun lihat tippuu täältä. Anna mä taputan ne takasin ". 

Viisi vuotta, eikä suotta

  Tänään näytti tulleen täyteen viisi vuotta blogin pitämistä. Empä ole kertaakaan katunut, on tämä niin antoisaa.  Paljon on tullut uusia tuttuja ja ystäviä. Aina on tuttujen juttuja luettavaksi vaikka keskellä yötä. Onneksi löysin tämän blogimaailman.

Juhlistin päivää kirpparikierroksella lähi kaupungissa. Anti oli aika heikkoa, mutta sitten SPR:n kirpparilla heti ovelta kutsui minua tämä ihanuus. Kirkkaanpunainen keinonahkainen pieni matkalaukku. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Vielä kun näin hinnan, 80 senttiä, niin en sitä käsistäni enää laskenut.
Haju siinä on kyllä melkoinen vanhan vintin tuoksu, mutta se lähtee kunnolla tuulettamalla. Sitten voinkin käyttää sitä lankavarastokassina, ehkä joskus matkalaukkunakin.
Seuraksi ostin vielä ihanan kovan silmälasikotelon 20 sentillä. Nämä piristää mieltä näin pimeänä päivänä.

Viisi vuotta sitten oltiin vielä näin nuoria ja nättejä. Nythän me ei olla enää kuin nättejä =)

Sen kunniaksi ajattelinkin , että voisin arpasta jotakin. Ei hajuakaan, mitä laitan arvontapalkinnoksi, mutta se ratkeaa sitten, kun näen kelle arpa kolahtaa.
Arvonta loppuu vaikkapa 28. 1.14.
Arvonnan sääntö : Jokaiselle tähän kommentoineelle arpa,  toivottavasti löytyy osallistujia.
Jos jollakin on esittää toivetta palkinnoksi, niin saa esittää. Arvoisa tuomaristo, (Eetu ja minä), ratkaisee huomioidaanko se =D

Onnea kaikille ♥

Arvontavoittoja ja käsitöitä

Minulla oli aivan uskomaton tuuri arvonnoissa nyt vuoden vaihteessa. Aivan kuin joulu olisi jatkunut monta päivää.
Nämä todella, todella kauniit pallovalot sain Katilta Willa Sukka blogista. Kyllä niitä on ihasteltu kaikkien meillä poikenneitten kanssa ja pitihän minun oikein pyytää naapuritkin niitä katsomaan . Tuskimpa minulla toista kertaa eläissäni on näin kauniita valoja.
Kati näki niin suuren vaivankin valojen eteen.  Ensin niitä ei ollutkaan enää saatavilla mistään, mutta sitten hän löysi ne Ruotsista Haaparannalta. Voi kiitos Kati, näitä vaalitaan nyt huolella.

Sitten tulikin toiselta Katilta Hipsulaisen Helmeilyt blogista paketti. Katin itse tekemät mummon-neliö-korviset. On näissä ollu näpräämistä ohuesta langasta. Nehän käy jo nimensäkin puolesta minulle kuin nakutettu, mummoihmiselle =) Punainen on lempivärini koruissa ja nämä piristää mukavasti harmaata pipoani ja kauluriani.  Kiitos Kati, tykkään näistä ♥
Vähän blingblingiä  minullekin, ei liikaa, mutta sopivasti.

Muuten, vaikka pipo ja tuubikauluri ei näykkään kuvassa kunnolla, niin kerrompa silti.  Ostin ne  kirpparilta, aivan käyttämättömät ja pipo sopi malliltaan minulle. Hinta sopi vielä paremmin, sillä ne maksoivat yhteensä 50 senttiä. Ihan älytöntä hinnoittelua, mutta minullehan se kyllä passasi =D

Liisa tuli mummoa katsomaan Loppiaisena ja käsityö mukana tietenkin. 10 vuotias heppamestari, valmistanut jo 30 tämmöistä keppiheppaa, kaikki omassa käytössä =) Omatekoisen kaavan Liisa piirtää joka kerta uuden ja mummokin otti oppia harjan tekemisestä. Siinä Liisalla on näppärä oma solmimiskeino.
Mummon tyttö selvästikkin.

Joulunpyhinä sain lopultakin valmiiksi isommallekin tytölle villasukat. Kun en tiennyt pituustoiveita, niin näitä nyt voi käyttää pitkinä tai lyhyinä. Varteen laitoin 13s puikolle ja nilkassa vähensin silmukan joka puikolta. Lankana 7-veikan raitalanka.

Aika töpön näköiset näin varsi kurtussa. Tein varteen ensin 8 kerrosta 2o 2n, sitten 5 kerrosta nurin , 5 oikein j.n.e.. Hyvin näyttää menevän kurttuun.

Eikä sitten joulunakaan päässyt apinoista eroon. Poika halusi viedä tuttavaperheeseensä syntyneille kaksosille apinat ja täytyihän minun tehdä pari vaihtoehtoa, mistä saa valita.
Täytyykin välillä laskea montako on tullut valmiiksi jo. Se 400. arvotaan sitten taas =)

Pimeä alku uudella vuodella

Näin meillä aloitettiin uusi vuosi, nukkumalla =)

Eetu pelkää ilotulitusta sisällä ollessaan, joten tavan mukaan piti keski-yöllä lähteä yökävelylle. Ulkona Eetu hyppii ja haukkuu häntä heiluen jokaista pamausta ja yrittää saada niitä kiinni. Hauska leikki sen mielestä.  Kissat kyllä lymysi jokainen sängyn alla kauhuissaan, niitten pelkoon ei vielä ole keinoa keksitty.

Kohta puolenyön jälkeen menikin sitten koko kylältä sähköt, kuinka ollakkaan. Tänä syksynä on nyt olleet sähköt poikki niin vähän väliä. että tympäsee maksaa koko sähkölaskua enää. Eihän meillä voi kynttilöitäkään oikein poltella sisällä noitten kattien hyppimisien takia ja tinaa on vaikea sulatella kylmällä sähköhellalla.  Niimpä sitten mentiin koko porukka samantien nukkumaan, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Pimeässä kylmenevässä kämpässä on vaikea saada juhlan tuntua.

Oikeastaan oli ihan mukava herätä normaalia aikaisemmin nyt sitten aamulla, sähkötkin pelasi taas ja sai aamukahvit keiteltyä. Ei tämä uusi vuosi niin huonosti alkanutkaan. 

Yritän löytää joka asiasta sen valoisamman puolen ja tässä se oli, että tulipahan nukuttua oikein kunnon yö-unet ja aamulla oltiin muita virkeämpiä ♥ 

Horoskooppi

Nyt kun on niin pimeää ja synkkää, on hauskutettava itseään jollakin.  Voit tehdä itsellesi vaikka  ensi vuodelle horoskoopin. Näin se käy:
Kirjoita Googleen "(oma nimi) saa" ja kirjoita vastaukset talteen.
esim.

1. Kaisu saa myös terveydenhoitajan pätevyyden
2. Kivi on painava, mutta Kaisu saa sen suoraksi
3. Kaisu saa jatkaa kisassa.
4. Tämä vanharouva nauttii eläkepäivistään meidän kanssa sisätiloissa. Kaisua ei kuljeteta hihnassa eikä sillä ole pantaa kaulassa, Kaisu saa mennä ja tulla ovista oman mielen mukaan. Kaisun luonne on puhdasta kultaa.
.
.
Minun kohdalla tämä ainakin pitää paikkansa, sillä luultavasti pääsen huhtikuun alusta eläkkeelle =D


♥♥♥ Oikein Hyvää Uutta Vuotta Kaikille ♥♥♥

Leppoisaa on

Joulu on mennyt niin leppoisasti ja sisäsiististi kuin toivoinkin. =D
Eetu jaksoi vahtia lahjasäkkiä koko  aattopäivän. Sinne ei ollut kenelläkään kurkkimista. Illalla vasta sai ottaa oman lahjansa sieltä ja sen jälkeen pääsi muutkin säkille.
Joulun kunniaksi Eetukaan ei sitten oksentanut kuin kerran matolle.♥ Vanhan maha kun ei tahdo enää pitää kaikkea sisällään.
Armas vasta kiltisti on ollutkin. Ei yhtään pissaa väärässä paikassa.♥ Voiko sitä enempää toivoakkaan.=D
 

Yhden ainoan korkean kaapin päälle uskaltaa laittaa kynttilöitä palamaan ja kyllä niitä siellä sitten polteltiinkin. Tämä on "kirpparijoulu", sillä kaikki tavarat ovat erittäin edullisia kirpparilöytöjä parin vuoden ajalta. Uusin on tuo korkea pronssinen kyntilänjalka, josta maksoin 2 €. Tykkään siitä kovin.

Tuntuipa hassulta istua Tapaninpäivän aamukahvilla pihalla pelkässä aamutakissa sääret paljaana. Lämmintä 5 astetta ja aurinko pilkahteli välillä taivaalta. Aivan keväinen olo. Kostautuukohan tämä nyt sitten helmikuun hirmupakkasilla. Toivottavasti ei.

Hyvää Joulun jatkoa kaikille ja kiitos kaikista muistamisista ja kommenteista. 

Hyvä Joulun toivotus

Iloista joulumieltä jokaiseen kotiin. ♥

Kiitos ystäville joulukorteista ja joulumuistamisista ♥

 Itse olin niin pihi, että en laittanut kuin kaksi korttia postiin, mutta onneksi meillepäin tuli enemmän. ☺

Nyt vetäydyn Joulurauhan viettoon ja toivotan Rauhallista Joulua Teille Kaikille ♥