Armas ja masennus

Kun etsin tietoa kissojen pissaamishäiriöistä osuin lukemaan kissojen masennuksesta. Samasta aiheesta oli viime viikolla telkkarissakin juttua. Siihen on nykyään oikein lääkettäkin olemassa. Tuntuu aivan naurettavalta ajatukselta. Kuulemma kissa voi lopettaa väärien paikkojen merkkaamisen, kun sille syötetään masennuslääkettä.
Jos minä menisin meidän kylän apteekkiin kysymään kissan masennuslääkettä, niin voipa olla että antaisivat minulle itselleni jonkun rauhoittavan lääkekuurin.

No enhän minä ainakaan ala Armakselle tuommoisia pillereitä kitaan tunkemaan.  Sen sijaan nyt on Armakselle rauhoitettu oma nukkumapaikka, jonne toisilla kissoilla ei ole asiaa. Samoin Armas on alkanut saamaan ylimääräistä sylihoitoa. Vähän väliä nappaan syliin ja silittelen enemmän kuin muita katteja.
Aivan uskomatonta, mutta tämä tepsii. Kertaakaan ei ole pissiä enää löytynyt vääristä paikoista. Niinhän tuo on kuin ihmislapsi, hellyydellä saa enemmän aikaan kuin kurilla.

Olinpa taas monta tuntia maalailemassa. Eräs pyysi tekemään iloisen värikkään keiju-taulun.
Joopa joo, ei ole keijut mun juttu. En tykkää tästä yhtään. Onhan siinä keiju ja väriä, mutta sielu puutuu.
En innostunut aiheesta yhtään ja se näkyy heti kuvasta.
Parasta pysytellä vaan siinä varttuneemmassa väessä, niitä tykkään tehdä ja ne onnistuu paremmin.

Ihanaa, ollaan jo maaliskuussa ja kohta on kevät parhaimmillaan ♥