Prinsessa-mummo

Tämän päivän kirpparilöytö, prinsessapetivaatteet ja ihan itselle ostin :) Pussilakana, aluslakana ja tyynyliina yhteensä 0,80€.
Kyllä yli kuuskymppinenkin voi vielä olla prinsessa..........tai ehkä se oli tuo hinta joka vaikutti ostopäätökseen :) Ompahan ainakin iloiset lakanat sängyssäni.

Näitten kanssa kiirettä piisaa ja se on hyvä se.
Saksassa alkaa joulumyynti kuukautta aikaisemmin kuin meillä ja näitä pitäisi nyt saada aikaiseksi iso kasa sinne. Sieltä ne tulee sitten minunkin joulurahani =) Onneksi on niin rehti ja reilu kaupanpitäjä siellä, ei ole koskaan ollut mitään ongelmia.
Joku toinenkin saksalainen otti yhteyttä ja kysyi apinoita myyntiin, mutta tuli vähän semmoinen olo, että voipa olla huijari, joten en vastannut ollenkaan. Empähän minä olisi ehtinytkään toiselle enää tehdä, joten ei ollut miettimistä senkään takia :)

Sukkasatoakin olen yrittänyt päkertää, mutta näihin ei ole oikein enää aikaa piisannut. Jostain ikivanhasta vauvalangasta, jossa on punaisia pilkkuja , väkersin nämä netti-junasukat.
Tämä vanha koneeni on jo niin hidas, että pakko pitää jotain käsityötä tässä sivujen latautumista odotellessa. Eipähän mene hermot kun neuloo aina pari kerrosta siinä odotellessaan.

Pikku Liisa kävi taas mummoa ilahduttamassa viikonlopulla. Kyllä lapset on parhaimmillaan siinä 10 vuotiaina. Ovat jo niin itsenäisiä toimissaan, mutta vielä ei kuitenkaan ole sitä teini-iän tunnekuohuntaa.
Liisalla oli niin kovasti suunnitelmia , että ei ehditty tekemään kuin osa niistä. Olisi pitänyt tehdä käsitöitä ja maalata tauluja ja vaikka mitä. Se tärkein kumminkin ehdittiin tekemään, eli Liisalle oma blogi. Nyt saa mummokin käydä sieltä lukemassa Liisan kuulumisia ja sehän on tosi mukavaa.
Liisan blogi on http://liisajaponit.blogspot.fi/ ja siitä tuli tosi hieno. Kyllä sitä tehtiinkin yhdessä monta tuntia =)

Kummallista kauppaa

Koska en tykkää tehdä kuvattomia postauksia, niin lätkäsempä tähän kuvan ensimmäisistä Sukkasatoon menevistä sukistani. Ainakaan minun takia ei ala heinäladon seinät pullistelemaan, sen verran hidasta on nyt tämä homma :)

Päätin, etten osta yhtään sukkalankaa, ennen kuin entiset on käytetty. Sempä takia nämäkään ei ole sitä Novitan Nostalgia-lankaa, vaan jotain vyötteetöntä viime vuosituhannelta. Tavis malli ja kokoa 39, kelpaa kyllä mulle itselle.
........
Sitten niistä kummallisista kauppiaista

Pääsin ystävän mukana kaupunkiin kirpparikierrokselle ja siellä sain mainospuhelun.
Ukko esitteli olevansa Soneralta ja sanoi että nyt on aika uusia nettiliittymäsopimus. Kovasti selitti että nyt tulee uusi pakollinen sim-kortti ja hinta nousee ja vaikka mitä. Minä yritin panna hanttiin ja sanoin etten ole ennenkään mitään sim-kortteja tarvinnut ja etten nyt ymmärrä tätä juttua muutenkaan. Aikani kun jänkäsin vastaan, niin sanoi että jos en nyt uusi sopimusta, niin minulta menee nettiyhteys poikki kokonaan. Pakkohan siinä sitten oli suostua.

Vaan en minä ihan niin tyhmä ole.
 Kotona tarkistin koneelta sopimukseni. Minullahan on kiinteä laajakaistayhteys, jossa oli näköjään vielä vuosi voimassaoloaikaa. SEN LISÄKSI minulla oli nyt tehtynä uusi sopimus liikkuvaan laajakaistaan. Kummallista siinä oli, että sopimus oli tehty nimettömälle ja puhelinnumerokin oli minulle aivan vieras. Maksajan paikalla kyllä oli minun tietoni.
Siitä paikasta soitin Soneralle ja sain tämän sopimuksen purettua. En kyllä ymmärrä tätä hommaa vieläkään, olikohan joku huijausyritys.
............
Samalla reissulla käytiin Lidlissä ja kun harvoi pääsen, niin tulihan sitä tavaraa hamstrattua. Pankkikorttikone ensin vähän nikotteli, mutta hyväksyi sitten ostokseni.

Parin päivä päästä katsoin tiliäni.........ja minulta oli otettu summa kahteen kertaan. Soitin ensin johonkin palvelunumeroon, mutta siellä oli aika ynseä nainen puhelimessa joka käski vain mennä kauppaan takaisin. Joo, eihän meiltä olekkaan sinne kuin 35 km. Onneksi ystäväni lähti taas heittämään minut sinne.

Kaupassa ajattelin, että minähän en jätä asiaani minnekkään kassalaatikkoon pyörimään ja pyysinkin heti päästä vuorovastaavan juttusille. Itsekkin kun on asiakaspalvelijana vuosikymmeniä ollut, niin osaan kyllä esittää valituksenkin asiallisesti =)
Kyllä minua onnisti. Oli niin mukava ja nätti nuorimies, että heti olisin vävypojakseni ottanut. Samantien alkoi reippaasti asiaani selvittää ja nyt sekin asia on ihan kunnossa. Läksiäisiksi lykkäsi vielä kahvipaketin kassiin, ettei jää paha mieli :)

Nykyään saa kyllä olla tarkkana joka paikassa. Tiedot ja ihmiset liikkuvat eri vauhdilla kuin minun lapsuudessani.
Meillä maalla ei koskaan laitettu ovia lukkoon. Jos joku lähti kauempana käymään, niin laitettiin harja nojaamaan ovea vasten merkiksi, että meillä ei olla kotona.  Empä nykyään arvais enää siten kämppääni jättää :)