sunnuntai 20. elokuuta 2017

Nyt niitä käsitöitä


Tavallistakin tavallisemmat villasukat. Tykkään itse pitää sukkia joissa ei ole kiristäviä kuvioita eikä varpaan kohdalla olevia pitsikuvioreikiä. Siispä kudon tavissukkia =) Sain hävitettyä samalla pari vajaata lankakerää.

En olekkaan ostanut tänä vuonna niin ainuttakaan villasukkalankakerää. Muutaman puuvillalangan vaan kun on tarvittava väri päässyt loppumaan.


Ja tietenkin apinaperhe kun näitä nyt tuntuu aina vaan menevän. Joulua varten täytyy tehdä vielä muutama jemmaan.

On tuo nykyinen terveudenhoitolaitos vaan kummallinen. Viime aikoina ollut pikku vaivoja, jotka ovat pakottaneet soittamaan terveyskeskukseen. Siellä sitten sairaanhoitaja tutkii ja milloin kukakin lääkäri määrää lääkkeet potilasta edes näkemättä. Minäkään en ole tavannut lääkäriä moneen vuoteen. Nytkin sain lyhyen antibioottikuurin, mutta uudestaan on mentävä saman vaivan kanssa kun ei parantunut sillä. Eipä pienellä eläkkeellä ole vara hypätä yksityiselläkään lääkärillä, joten tähän on tyytyminen. No, hengissä vielä kuitenkin, joten eipä tässä hätää ;D

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Mummon uusi pyörä

                                       

No nyt on mummolla uusi pyörä. Halvin mahdollinen malli, ettei kelpaa rosvoillekkaan enää myytäväksi ja posti toi kotia asti.

Ei löydy enää edellistä pyörää. Lupasin kylän pikkupojille löytöpalkkion ja etsintäpartio on ollut ahkerasti liikkeelä. Tuommoiset 10v pojat kun muutenkin rymyää kaikki pusikot ja ojanpohjat, niin pyörä olisi löytynyt jos olisi löydettävissä. Oli sen verran arvokkaampi pyörä että on varmaan jo kaukana. Meiltä kun täältä Keski-Suomestakin harrastetaan "vientiä" Viron markkinoille =(



Tehtiin naapurin miehen kanssa "diili". Minä korjasin hänen tietokone-ongelmansa ja hän lupasi koota pyörän kuntoon. Äkkiähän tietsikka oli taas kunnossa, mutta pyörää saatiinkin kasata lähemmäs kolme tuntia. Minä sitten koe-ajamaan, mutta polkasin lähtikin irti ja minä suoraan sepeliä halaamaan.  Onneksi ei mennyt luita poikki, mutta kyllähän tämäkin sattui. Nyt minua vähän pelottaa ajaa tuolla uudella pyörällä, mutta pakko tottua kun ei kauppaan jaksa enää kävelläkkään.



Pojalta sain oikein kuvaviestin: "Arvaa mitä tulet saamaan joululahjaksi". Pojallekin on periytynyt tuo Karjalainen vääräleukaisuus =)



Tämä pyörä ei ole rosvoille kelvannut vaikka ei ole lukossakaan. Sen verran jo hajalla, ettei sillä itsekkään voi enää ajella, mutta hyvä pyörä oli aikanaan. Kun ei ole paikkaa mihin hävittäisi, niin tein siitä sitten pihakoristeen ;) Talvella vaan kukkien sijasta lyhtyjä roikkumaan. Kukkia minulla onkin paljon, sillä tykkään kasvatella niitä siemenestä alkaen.

                                                

Onhan täällä toki mukaviakin asioita ollut. Sisko kävi kylässä ja toi tuliaisiksi itikkahotellin. Nyt on minullakin ihan ikioma hotelli =) Laitoin terassin seinään ja se on niin soman näköinen siinä. Tänä kesänä on ollut niin vähän pölyttäjiä, ettei kuulemma metsässäkään ole ollenkaan mustikoita. Jospa tästä hotellista edes joku saisi sopivan talvehtimiskodin.



Pojalta saatu äitienpäiväruusukin ajatteli, että nyt on mummo lohdutuksen tarpeessa ja innostui kovasti kukkimaan. Mitenkähän tuon saisi talven yli pärjäämään. Kukkapenkissäni ei ole ruusut selvinneet talvesta ainakaan edellisinä vuosina.

Tämmöistä täältä tällä kertaa. Käsitöitäkin on valmistunut, mutta niistä sitten toisella kertaa .

lauantai 5. elokuuta 2017

Satotoiveita



Keväällä keräsin lintulaudan alta auringonkukantaimia ja huomasin yhden erilaisen taimen. Huvikseni laitoin se kukkaruukkuun kasvamaan ja nyt minulla näyttää olevan tulossa kurpitsa. En sitten tiedä onko pyöreä vai pitkulainen, kun en ole koskaan kurpitsoita kasvattanut. Kaunis kukka siinä ainakin on ja mehiläiset näyttää tykkäävän.  Tuossa on tosi paljon kukan-nuppuja, pitääköhän niitä liikoja rapsia pois ?


Kaupan mansikat ovat tänä kesänä olleet niin kallita, etten ole raaskinut niitä ostaa.  Nyt alkoi lopultakin omat taimeni (2 kpl) kukkimaan  ja hyvällä onnella saan edes maistiaisen mansikasta =) Toivottavasti aurinko alkais paistelemaan että saisin jotain satoa. Koko kesä on täällä ollut niin sateinen ja kylmä ettei kuulemma metsistäkään ole mustikoita tulossa. Täytyy ensi talvi pärjäillä ihan etelän hedelmillä, harmi.
--------

Kyllä nyt harmittaa. Kun on pieni eläke ja polkupyörä ainoa kulkuväline, niin eikös senkin joku varasta omasta pihasta. Eipä tykännyt kipeä polveni yhtään kun kävin kävelemällä ruokakaupassa.
Vaan on mukaviakin ihmisiä. Laitoin etsintäkuulutuksen oman kylän face-sivuille ja moni nuori mies näyttää jakaneen sitä. Jospa se pyörä vielä löytyisi ja toivottavasti kunnossa olevana. Kyllä nuorison kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä, ei koskaan tiedä milloin heiltä apua tarvii ja saa.



torstai 3. elokuuta 2017

Ruskea elokuu


Vuosi väriterapiaa haasteessa elokuun värini on ruskea. Revontulihuivissani löytyykin monta ruskeaa sävyä. Värit eivät luonnossa ole ihan näin kirkkaat, kamera vaan ei suostu tallentamaan oikeita sävyjä.

Revontulihuivia on niin mukava tehdä. Alun kun saa tehtyä, niin loppu on aivotonta neulomista ja samalla voi seurata telkkaria tai tehdä jotain muuta mihin ei käsiä tarvita. Taidampa tehdä heti perään toisenkin. Vironvillaa minulta löytyy vielä monta vyyhteä.


Kyllä hevosenkakka on vaan ehtaa tavaraa =) Ruokakaupasta ostin keväällä halvan Pelakuun alun ja istutin hevonkakka-multaseokseen. Nyt se on kukkinut ihan hullun lailla koko kesän. Naapurin kalliit  puutarhurilta ostamat taimet eivät ole olleet ollenkaan näin kovasti kukkivia. Ei ole hinta aina laadun väärti, vaan se on kakan määrästä kiinni =D