Kutimilla kujotaan

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, minulla on aina kudin tekeillä. Laukussa kulkee aina koukku tai kutimet mukana ja joka paikassa kujotaan.

Virkkailun välissä valmistui nämä sukat. Voi että tämmösiä on mukava tehdä.  Koppaan keräsin valmiiksi  sopivia pieniä 7-veikan nyssäköitä. Tein molempia sukkia yhtä aikaa raita kerrallaan ja raitaa tehdessäni mietin samalla seuraavan raidan väriä ja mallia. Näin sain langat piisaamaan molempiin sukkiin , eikä käynyt työ pitkästyttäväksi. Tämmöisiä tulee varmasti tehtyä vielä lisää, oli se sen verran mukavaa hommaa.
Resorit ovat kyllä saman mittaiset, vaikka kuva väittääkin toista =)

Käsityöperhonen arpoi kolme palkintoa ja enkös vaan minä onnistunut saamaan juuri sen minkä halusinkin niistä. Aivan kerrassaan ihastuttavia koira-nappeja. Eikä nämä ole mitään muovinappeja, vaan jotain keramiikkaa.  Nuo neliskanttiset käytän ehdottomasti omiin vaatteisiini, niitä en raaski toisille antaa. Toiseksi ylin on kuin meidän Eetu, joten sen meinaan ommella lakkiini koristeeksi. ( Voivoi, vieläkin on niin Eetua ikävä). Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa raaskin nuo toiset käyttää johonkin lastenvaatteisiin koristeena, mutta ensin ne saa olla pitkään kotona ihasteltavina.

Huomioitavaa näissä on myös se, että ne ovat työllistäneet Etelä-Afrikkalaisia naisia. Oikein hyvä ♥

Kiitos  paljon Käsityöperhoselle oikein mieluisasta lahjasta ♥ 

Meidän mummo osaa mököttää ja tätä jatkui pitkään. Minä loukkasin Hänen Ylhäisyyttään tunkemalla matolääkkeen kurkusta alas =D Pitkän ja verisen taistelun jälkeen sain taas madotettua koko lauman.

Sain naapurin kylään ja kahvit keittää turautin hänelle. Mausu tietenkin hyppäsi heti ruokapöydälle lempipaikalleen ikkunasta tuijottelemaan, mutta ei kuulemma haitannut kun heilläkin kissat hyppii aina pöydillä. Nousin siitä sitten kahvipannua hakemaan, kun naapuri totesi tyynesti : " Mausulla roikkuu mato pyllystä". Heisimatohan se sieltä iloisesti vilkutteli. Vähänkös oli nolo tilanne!. Onneksi meillä on aina matolääkettä jemmassa ja samantien sai Mausu pillerin poskeensa.

Meillä noita joutuukin madottamaan monta kertaa vuodessa, sillä ovat sen verran hyviä hiirikissoja. Joka yö tuodaan useampi hiiri tai myyrä oven taakse ja minun pitää ne ihailla aina ensin ennen syömistä. "Yksi hiiri, yksi mato" , niinhän sitä sanotaan, eikä minun kattini varmaan montaa madotonta päivää vuodessa näe. Kalliiksihan tuo kävisi, mutta onneksi poika toi taas Tallinnasta satsin pillereitä . Sieltä saa tosi hyviä kissan matolääkkeitä ja monin verroin halvemmalla kuin täältä.

Jouduimpa sitten kuitenkin menemään päivystävälle hammaslääkärille ja aijaijai ja voivoivoi kun olen ollut kipeä =D Niin otti koville särkevän viisaudenhampaan pois ottaminen, että pari päivää piti pysytellä ihan sängyssä särkylääkkeitä napsien. Kurkkukin turposi niin ettei meinannut henkin läpi kulkea. Neljä päivää särkenyt nyt putkeen, mutta eipähän tarvi tuon hampaan takia enää kärsiä tämän jälkeen, mikä helpotus =D