Onnellisten tähtien alla

Niin paljon tuli kannustavia kommentteja edelliseen , KIITOS kaikille oikein kovasti.
Sitten siihen onneen.
Rinteelän Ruusa piti arpajaiset ja minä voitin näin ihania tavaroita Tuntusen putiikista.
Ihastuttavia , saippuakin tuoksuu niin ihanalle, ettei sitä voi käyttää, vaan se on tuoksuttelemassa sängyn vieressä :) Kiitos Ruusalle oikein paljon!
Minä olen ahkera osallistumaan arpajaisiin, vaan kyllähän se kannattaakin, jos välillä aina saa jotain ihanaa :)
......
Toinen onnen aihe on, että tytär sai stipendin koko vuodeksi Alkio-opistoon. Yleensä antavat vain puolivuotta kahdelle hakijalle, mutta tytär sai nyt koko vuoden.
Ihanaa, nyt ehkä pärjätään vielä tämä vuosi ilman opintolainaa. Kerkiäähän sitä tehdä ihan tarpeeksi vielä jatkossa.
Itse opiston talouspäällikkö oli kuulemma sanonut, että tytöllä on niin ahkera ja mukava äiti, että jos tytär on puoletkaan siitä, niin on stipendin ansainnut. Arvatkaas onko äiti täällä nyt vähän nokka pystyssä. Ja arvatkaas, onko tullut tytölle "muutaman" kerran asiasta huomautettua :) Hihhih.
....
Sitten vuoden kirppariLÖYTÖ.
Ensin osui silmäni tähän rasiaan, pohja puuta ja muuten kovalevyä. Tästä saa tuunaamalla tosi ihanan lankakorin. Sen minä halusin ehdottomasti. Sisällä uudehko toimiva monitoimikone, eiköhän sillekkin vielä käyttöä löydy. Tämä oli saatava.
Toinenkin rouva oli tähän silmänsä iskenyt, mutta minä otin kunnon Kimiräikköset ja olin sekunnin murto-osaa nopeampi. Se ON minun.
Niin , ja miksi se on LÖYTÖ. Hinta koko höskälle mahtavat 1 €.
........
No, ettei kaikki luulisi, että elämä meillä on pelkkää ruusuilla tanssimista, niin paljastanpa tähän väliin, että olen sairastanut masennusta jo yli 10 vuotta. Kun ei elimistö tuota hyvänolon-hormooneja, niin ei tuota, eikä siinä minusta ole mitään häpeämistä. Alkuaikojen terapialla ja jatkuvalla lääkityksellä elämä on ihan hallinnassa.
Olenpahan oppinut kiinnittämään huomioni pelkkiin myönteisiin asioihin ja huolet sekä murheet saa mennä ohi ihan omalla painollaan. "Ilopillereitä" ei kumminkaan passaa unohtaa popsia.


Loppuun tämä varsinainen ilopilleri, riiviö, tuholainen. Ikäkö lie alkaa jo painaa, kun selkä on alkanut harmaantumaan :)