Tallinnanmatka

Tallinnan matka on sitten tehty ja hengissä selvitty. Kyllähän laivalla jos jonkinlaista koheltajaa näkee, mutta onneksi itsellä alkaa jo ikä painaa ja vauhtia hiljentämään.. Meno matkalla olikin kunnon myrsky ja laiva jytkytti vasta-aallokossa. Melko inhottavan tuntuista ja minäkin olin eka kertaa pahoinvoiva monen muun lisäksi. Onneksi yö oltiin satamalaiturissa, että puolelta öin olo rauhoittui. Tallinnassa tietenkin satoi , kuten yleensä minun siellä käydessäni. Otettiinkin tällä kertaa oma Reisitaksi porukalla, ettei tarvinnut kahlata lammikoissa. Oikein oli mukava mies, etukäteen sovitulla edullisella hinnalla kuljetti meitä osoitteesta toiseen ja esitteli vähän ylimääräisiäkin paikkoja ja tapahtumia erikseen. Neuvoi niitä halvempia kauppoja ja oli muutenkin miellyttävä nuorimies. Luvattiin ottaa hänet ensikerrallakin. Soitetaan vain edeltäkäsin ja hän odottaa satamassa valmiina.

Lankoja olin ajatellut ostaa enemmänkin, mutta kaupassa tuli järki mukaan ja aloin miettiä, mihin niitä niin paljon oikeastaan tarvitsen. Saalis jäi sitten neljään huopalankakerään ja kahteen isoon vyyhteen villalankaa. Näitäkään en olisi tarvinnut, mutta en voinut vastustaa. Huopalanka käy tosi hyvin pesukonehuovutukseen ja olenkin siitä aika paljon jo aikaisemmin valmistanut.

Tallinnan huopalankaa kannattaa ostaa aina kaksi samanlaista kerää, koska yksinkertaisena neulottuna on liian ohutta ja katkeilevaa.

Nyt on sitten lankaa ja tupakkaa taas vähäksi aikaa, viinat jätin toisten ostettaviksi. Kyllä porukat näkyi taas sitä valtavat määrät raahavankin Suomeen. Nautintonsa kullakin, minulle riittää suklaa ja tupakka.

Hello Kitty tossut

..........tai ainakin näitten on tarkoitus näyttää Hello Kittyiltä. Kun omasta päästä tekee malleja, ei aina ole varmaa, näkeekö toiset samalla lailla kuin itse. Itse tossun malli on sama kuin noissa aikaisemmissa leijonatossuissa. Taidan vaihtaa tossun mallia, koska tuntuu , että näissä on kantapää aika matala.

Tuolla maailman blogeilla seikkaillessani aloin vain ihmettelemään, onko muualla joulu aikaisemmin kuin meillä. Sieltä löytyy jo aika paljon joulumalleja. Vai olenkohan minä taas myöhässä aloituksen kanssa. Yleensä joulun alla tulee niin mahdoton kiire, kun kaikki lahjat on keskeneräisiä .Tuntuu vaan niin hassulta ruveta miettimään joululahjoja, kun kesäkukat kukkii vielä ulkona ja Itä-Suomessa näkyvät myyvän vielä tuoreita mansikoitakin.

Loppuun se pakollinen kissakuva. Välillä meilläkin lepoa ja rauhaa.

Kissakuvahaaste; kahdella tassulla

Kahdentassun tekniikka on meilläkin jo hallinnassa.

Joko seisten........

.......tai roikkuen.
Tässä tyylissä on vähän vielä hiomisen varaa.

Lidlin lankaa

Syysmasennus taitaa iskeä, kun joka asia tuntuu nyt tökkivän ja ärsyttävän.Eipä paljon huvita mikään. Ei edes blogin kirjoittelu. Sain sentään nämä sukat valmiiksi. Kirpparilla oli edullisesti

Lidlin Sirmione-lankaa, jonka ostin pois kuleksimasta. Minusta kumminkin turhan ohutta aikuisten sukkiin, joten tein parit sukat lapsille. Oikeastaan noihin juna-sukkiin tämä lanka käykin nätisti.

Emo ja lapset voi edelleenkin hyvin. Nukkumapaikka alkaa vain käydä jo ahtaaksi. Maijalle kävi katsojakin. Piti tulla lauantaina, tulikin vasta sunnuntai-aamuna, kun oltiin vielä nukkumassa. Kurkki joka paikan, haukkui kissan araksi ja lähti pois. Soitti hetken päästä, että hän haluaakin kuusi-viikkoisen ja poikakissan. Hyvä niin, sillä minun teki kovasti mieli sanoa, että en minä sinulle ainakaan Maijaa anna. Harmitti kumminkin tuommoinen uteliaisuus; kissaa katsomaan, kun ilmeisesti halusi vain kurkkia, miten minä asun. Maija pysyköön kotona, enää en "kissankatsojia" meille päästä.

Onneksi nyt on muutama vapaapäivä edessä. Eiköhän tästä mieli kohennu, kun pari päivää vain lepäilen ja viikonlopulla olisi se Tallinnan matkakin. Itse Tallinnassa on kyllä mukavaa, mutta minä en tosiaankaan viihdy laivalla. Ilmeisesti menen taas jo alku illasta nukkumaan, kun en jaksa enää katsella kännisten örvellystä. 30 vuotta tarjoilijana piisasi sitä lajia.

Salaiselta Kirppis-ystävältä

Minäkin sain eilen paketin salaiselta kirppisystävältä. Jännitti kauheesti, kun hain paketin, eikä se tuottanutkaan pettymystä. Oli oikein mukava ja mieluisa sisältö. Kauniisti toisiinsa sopivia tavaroita, jotka ovat jo paikkansa meillä löytäneet. Ensin oli kaunis kukkapöytäliina, paksua kangasta ja kauniit syksyisen lämpimät värit. Sitten ruskeat mukit, taisi lähettäjä arvata, että juon kahvini aina mukista, en kupista. Kynttilänjalka kynttilöineen odottaa kirjahyllyssä adventin alkua. Minulla ei aikaisemmin ollutkaan neljän kynttilän jalkaa, joten tämä saa olla tästä lähtien meidän adventtikynttilänjalka. Oikein kaunis. Kissakortti on niin söpö, että laitan sen raameihin ja samalle seinälle muiden pienten kissataulujen kanssa. Sopii sinne kuin nakutettu. Nämä oli todella kauniita tavaroita ja meidän huusholliin sopivia. Suuri kiitos kuuluu Seijasiskolle

Olen ennenkin pyörinyt Seijasiskon blogissa ja nyt entistä innokkaampana. Kiitos sinulle ihana ystäväni.

Hillokellarin täytettä

Sukkasadon hillokellariin (nappi sivupalkissa) tehtyjä jalanlämmittimiä. Juna-sukat oli pakko kokeilla , kun niin moni on niitä tehnyt . Vauvalangasta tehtynä, ettei pieniä varpaita kutita. Tytär sanoi heti, että ompa rumat sukat. Ei ne minustakaan kovin kauniit ole, mutta mukava kutoa. Voimpa tehdä toisetkin.
Leijona-tossut on kirjasta " Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua". Siinä niin minun mieleiseni kirja. Paljon pieniä uusia ideoita joihin voi käyttää kierrätysmateriaalia. Minun kun teki niin mieli tätä kirjaa, niin ovelana ostin sen tyttärelle syntymäpäivälahjaksi. Onneksi tytärkin tykkää siitä. Ajattelin , että tuon leijonan tilallehan voi tehdä muitakin eläimiä. Täytyy kokeilla, kunhan tästä kerkiän.

Minun lemmikkini

On niin rumia nuo kirjahyllykuvat, että on äkkiä laitettava uusia. Esittelenkin nyt tämän parjatun nykyisen eläinkokoelmani.

Ensimmäisenä on tietenki Eetu 9v, valpas vahti, joka kantelee minulle heti, jos kissat tekee pahojaan. Eetussa on tosi paljon rotuja, ainakin lapinkoiraa, karjalankarhukoiraa, kultaista noutajaa, labratorin noutajaa ,rotwaileria ja ties mitä. Luonteeltaan tosi kultainen, mutta ei voi sietää humalaisia, vaan huutaa hulluna . Eetu rakastaa meidän kissoja ja pitää niistä hyvää huolta.

Seuraavana kanta-äiti Smirre,6v. "Arvoisa rouva" tietää kyllä asemansa ja pitää muut kissat komennossa. Smirren varpaille ei hypitä. Välillä kuuluu semmoinen murina ja sähinä, kun se komentaa jälkeläisiään.

Sitten on Mausu, 3v. Niin ruma, mutta niin kiltti. Mausu viihtyy paljon ulkona ja pitää naapuruston puhtaana hiiristä ja myyristä. Kultainen kissa, minun lemmikkini.

Nuorempi sisaruksista, Berniina, 2v. Oikea nauku-maija, aina naukumassa ja selittämässä minulle tekemisiään. Olisi edes joskus hiljaa. Berniinakin on tehnyt jo kahdet pennut, mutta on minun kanssani samaa mieltä, että nyt piisaa. Nytkin on nenän päällä haavoja ja jalassa vuotava haava, kun on pannut kollille hanttiin. Hyvä Berniina.

Välillä nämä kaikki kolme kissaa lähtevät väkisin mukaan minun ja Eetun iltalenkille. Ihmisiä naurattaa, kun ensin tulee Eetu, sitten minä ja perässä jonossa kolme naukuvaa ja moukuvaa kattia. Onhan se varmaan hassun näköistä :)

Sitten nämä viimeiset söpöliinit. Iki-ihana kultainen Maija, 3kk. Maija tulee luonteeltaan tätiinsä Mausuun. Kehrää ja juttelee kovasti ja on tosi mukava pikku kissi. Velipoika vaan kiusaa kovasti ja silloin Maija parkuu kamalalla äänellä, eikä auta kuin mennä tappelijoiden väliin.

Tämä on perheen riiviö, Willjar, 3kk. Ainut kolli, riehuu, rikkoo, kiusaa ja on niin kuin pojat yleensäkkin. Hurja meno päällä koko ajan. Ihana poikkeus noihin tyttöihin verrattuna.

No, laitetaan vähän kiltimpi kuva Willjarista. On se niin mukava ja söpö, että siitäkään en luovu. Täytyyhän Eetulla joku kaveri olla, ettei vallan jää akka-vallan alle.

Näin meillä vietetään kissanpäiviä ja koitetaan olla välittämättä toisten puheista.

Tunti myöhemmin

Nyt kissaviha naapurustossa leimahti taas liekkiin.

Eikös vaan Berniina ollut tappanut oravan pihasta. Kolme mummoa siinä oli jo päivittelemässä tapausta ja katsoivat minua syyttävästi. En siitä minäkään kyllä ilahtunut, mutta näille ikäville tapauksille ei tahdo mahtaa mitään, jos ei lyö kissoja narun päähän. Yritin siinä pelastaa mitä pelastettavissa oli, otin oravan pois, huusin Berniinalle ja vähän ravistelin niskasta. Eihän siitä mitään hyötyä ole, mutta toivottavasti mummot uskoivat, etten minäkään hyväksy oravien tappamista. No, toivottavasti tästä ei seuraa mitään pahempaa.

Kirjahyllyjä

Kauhistuin ensin , kun Intsu haastoi minut kuvaamaan kirjahyllyjäni. Meinasin jo laittaa pystyyn suur-siivouksen, vaan ajattelin sitten, että tämähän on vain minun näköiseni koti. Siispä rohkeasti vaan asiaan. Me asumme tytön kanssa pienessä kahden huoneen ja keittiön asunnossa, johon tavaraa on kertynyt kartanon verran. Nykyään kirjahyllyjä onkin sitten joka seinällä useampia kappaleita. Kuvaan niistä vain niitä siistimpiä tällä kertaa.

Keittiössä on tämä sekatavarahylly, jossa kirjatkin on niitä, jotka ei muualle ole mahtuneet.Hyllyn päällinen on "baarikaappi", jossa pullot on pölyttyneet vuodesta toiseen. Aikanaan ravintolassa työskennellessäni ryyppäsin oman kiintiöni täyteen ja nyt ei viinakset enää maita, onneksi ei tyttärellekkään. Vieressä on matalampi hyllykkö, joka on täynnä askartelutarvikkeita.

Keittiöön on ängetty myös yksi lasiovinen kaappi, jossa säilytetään niitä "parempia astioita" ja keittokirjoja. Minä en näihin pahemmin koske, kun en pidä ollenkaan ruoanlaitosta. Tytär joskus väsää jotain ihmeellisyyksiä.

Kamarista kun raivasin ensin mahdottoman määrän lankakasseja ja -pusseja, niin takaa ilmestyi tämä varsinainen kirjahylly.Yllähyllyn toinen puoli on täynnä käsityökirjoja, milloinkahan ehtisi tekemään edes yhden työn joka kirjasta. Alahyllyllä tietenkin käsityölehtiä. Loput onkin aikalailla tietokirjoja tai turkkilaisten kirjailijoiden kirjoja. Olen yrittänyt kerätä niitä tyttären takia.

Ettei ryönä loppuisi, minä suorastaan kerään näitä puisia käsin veistettyjä kameleita maailmalta.

Vieressä on toinen hylly täynnä käsityölehtiä. Päällä on sitten sekalainen kasa käsityötarvikkeita. Vaikka minä kuin kannan näitä lehtiä kirpparille, niin ne vaan lisii ja lisii.

Sängyn vieressä on sitten tämä hylly, jossa on lukemista odottavat kirjat , ja kuinka ollakkaan, käsityölehtikansioita. Herätyskelloja on tarkoituksella kaksi. Minulla on paha tapa sammuttaa herätyskello ja jatkaa nukkumista. Toinen kello soikin vähän myöhemmin ja siihen kyllä jo herääkin sitten.

Yhteen nurkkaan on sullottu tämä minun lempihylly. Löysin sen kirpparilta ja se pitäisi laittaa nätimmäksi. Täyttä puuta ja aika vanha. Ylähyllyllä on tyttären koulukirjoja "siistissä järjestyksessä", muilla hyllyillä, yllätys, yllätys, käsityölehtiä ja muuta roinaa.

Tyttären huoneessa olisi lisää kirjahyllyjä, mutta sinne ei arvaa mennä kameran kanssa. Siellä on näet vielä sotkuisempaa.

Villikissa on minun ensimmäinen blogi-tuttavuuteni, joten haastankin hänet vuorostaan kertomaan kirjahyllyistään.

Taas sukkaa ja kissaa

Sain taas värkättyä Hillokellariin parit sukat vanhoista langanjämistä. Seuraavaksi tekiskin mieli kokeilla tossuja. Jouluneuleitakin olis aika aloittaa, että ehtisi jotain valmiiksikin. Mistä lie johtuu, että minun neuleeni aina ovat täynnä kissankarvoja. Viimeistelyyn kuuluu aina kissankarvojen nyppiminen. Ei siis allergisille tarkoitettuja sukkia.

Kissojen pääluvuksi taitaa nyt sitten vakiintua viisi. Tässähän niitä olisi kassillinen vietäväksi, vaan ei ole kenenkään mukaan lähtenyt.

Sukulaisille huomauttaisin, että huutaminen on aivan turhaa. Minä hoidan kyllä itse kissani ja siitä on turha rähjätä minulle. Ei minua nyt vielä tämän takia pöpiläänkään viedä

(luulisin :)). Tytär on luvannut viedä osan kateista, kun lähtee kotoa maailmalle. Koirasta lähtee henki jo muutenkin kohta ikänsä puolesta (9v.)

Tulipahan tämäkin julkistettua, että meillä on siskoni kanssa riitaa näistä minun kissoistani. On se kumma , jos ei ihminen jo tällä iällä saa itse päättää omista lemmikeistään tai niitten puutteesta. (Hyvin tuohtuneena).

Lähdenkin tästä silittelemään kattejani ja annan niille oikein herkku ruokaa.

Paketti lähti

Salaiselle kirppisystävälleni, Villityttö, lähti paketti jo viime viikolla.Hän harrastaa moottoripyöräilyä, leipomista ja omistaa kaksi kania. Kovasta etsimisestä huolimatta en löytänyt mitään moottoripyöriin liittyvää, muuta kuin omista varastoista tämän kortin. Laitoin sitten sitä sun tätä.

Kaksi kristalli-kynttilänjalkaa ja alle pieni pitsiliina.

Kaksi leivontaohje kirjasta ja painettu leivontaliina:"Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme". Myös kaksi posliinista salaatinkastike pulloa.

Pupujen vuoksi laitoin vielä ruskean emalimukin pupu-kuviolla ja neulotun pehmopupun. Pehmopupu korvakoruineen oli minusta ihan prätkäpupun oloinen.

Toivottavasti näistä edes joku miellytti Villityttöä. Tuntemattomalle on yllättävän vaikea ostaa mitään.

Nyt vaan jännitän, mitähän itse mahdan saada, ja keneltä. Minä kyllä uskon ilahtuvani paketista.

Kissakuvahaaste; 10 minuuttia

Meidän viiden kissan perheessä sattuu ja tapahtuu koko ajan, joten on vaikeus valita milloin kuvaa. Päätin nyt kuvata nuorimmaisten aamupuuhia 10 minuutin ajan. Tämmöistä meillä on jatkuvasti ja huonompi hermoinen olisi jo varmaan luopunut kissoista.Ensin syödään aamupala tietenkin. Salaattihan on terveellistä, joten äidin kukka saa jälleen typistystä . Siitä EHKÄ riittää vielä huomiseksikin.

Sitten aloitetaan paperipussin rapistelulla. Ei tarvita herätyskelloja, kun pussista lähtee niin mukava ääni näin aamusella.

Keittiön ruokapöydällä on hyvä istua kurkkimassa, josko lintuset olisi jo heränneet

Kirjahylly on syytä tarkistaa taas, ettei yöllä vain mitään unohtunut pudottaa. Onpahan äidillä taas puuhastelua päivällä, kun keräilee tavaransa lattialta

Välillä on hyvä ottaa kunnon painit, että kunto pysyy korkealla ja jäsenet notkeina. Siinä touhussa ei mitkään kamerat pysy mukana.

Koulukirjojen tarkistus. Emine on tämän jättänyt lattialle, pissaiskohan päälle pieneksi muistutukseksi. Oppisi pitämään parempaa huolta tavaroistaan.

Olipas huonosti laitettu kassi kaappiin, kun ihan "vahingossa" tipahti lattialle. Maistuu aika pahalle, syytä tarkistaa löytyisikö sieltä jotain parempaa.

Hei, täältä löytyi vielä yksi hengissä oleva kukka. Tuo kannu on turhaa rihkamaa, joten se joutaa lattialle, hupsista vaan.

Välillä on syytä tarkistaa, mitä se äiti tänne koneelle kirjoittaa. Jos se samalla vahingossa sammuu, niin mitäs tuosta.

Sitten me päästiinkinn lujahtamaan oven raosta pihalle karkuun. Seuraava tunti oli niin mukavaa, kun äiti juoksi aamutakkisillaan pitkin pihaa meidän perässä. Väitti että täällä on pienille vaarallista. Harmi kun se lopulta sai meidät kiinni, mutta nyt voikin mennä vähän päiväunille.

Tämä kaikki tapahtui tosiaan yhden kymmenminuuttisen aikana. Suunnilleen tämmöistä meillä on toistaiseksi joka ikinen päivä. Huhhuh. Viskettä ja vilinää, mutta kumminkin niin ihanaa.

Sukkia ja kissoja

Parit lasten sukat sain sentään tehtyä tällä viikolla Sukkasadon Hillokellariin, vaikka mukamas olikin niin mahdottoman kiire koko ajan. Alemmat on iki-ihanaa Turkin 100% villalankaa, joka on pehmyttä, mutta kestävää. Turkissa on langat, napit, nauhat y.m. käsityötarvikkeet erittäin edullisia, kun ostaa paikallisten käyttämistä pikku käsityöliikkeistä. Minä niitä raahaan käydessäni kunnon kassillisen aina omaan käyttöön. Nyt alkaa varasto jo tyhjenemään.

Willjar säikäytti minut kunnolla makaamalla kuin raato. Luulin jo sen kuolleen. Edes Maija-sisko ei saanut sitä hereille.

Vaan eipä hätää. Hetken päästä se jo kirmaili pitkin huonekaluja hyvin levänneenä ja pirteänä.

Meillä kyllä huomaa, että kissoja on perheessä. Jos ei hajusta, niin viimeistään tästä...

Ystäväni lainasi minulle nojatuolin, jossa saa hyvän istuma-asennon tehdä käsitöitä. Jotenkin tuntuu, että hän ei ehkä halua enää tuoliansa takaisin :) Kissoilla on kyllä oma raapimispömpeli, mutta tuoli on näköjään mieluisampi siihen tarkoitukseen.

Kierrätystä

Minähän en raaski heittää mitään pois ja nyt onneksi löysin käyttöä jopa wc-paperirullillekkin. Nämä on minusta todella hauskoja ja tehty tosiaankin vessapaperirullista. Saas nähdä milloin meidän seinälle ilmestyy naama-kokoelma. Lisää kaikenlaisia kierrätys- y.m. ideoita löytyy täältä.

Hyvä on kiertänyt minulle

Nyt minua on hellitelty oikein kunnolla. Eilen sain "Anna hyvän kiertää" paketin Villikissalta.
Paketista löytyi minulle punainen pipo, tytär tässä mannekiinina. Aamuisin kun polkaisen pyörällä kirpparille, onkin kiva vetäistä pirtsakka pipo pään suojaksi. Taisi Villikissa tietää, että punainen on minun lempivärini ja kokokin oli juuri sopiva.

Kissanpennuille oli neulottu hiiri. Tässä hiiri pääsi mukaan päiväunille pitkästä matkasta uupuneena. Sen jälkeen sillä onkin leikitty kovasti. Kiitos sinulle Villikissa. Paketti oli oikein mieluinen.

Tänään oli työpäivä ja tytär soitti minulle, että miten sinä taas sait paketin. Jännitti tulla kotiin, kun en yhtään arvannut, mitä olin saanut. Sehän olikin toinen "Anna hyvän kiertää" paketti Mustikalta. Ja mitäs sieltä Muumipaketista paljastui. Syksyn sävyissä Nalle Marjaretki- ja Brazilia Stripe-lankaa, puikkomitta, parsinneuloja ja soma virkattu kurpitsa. Nyt minä aion hellitellä itseäni, en raaski käyttää tuota aloevera-lankaa sukkiin, vaan kudon siitä itselleni kynsikkäät. Olen aikaisemmin tehnyt tilaustyönä tästä langasta kynsikkäät ja tiedän , että siitä tulee peräti kahdet. Jo kutoessa huomasin kuinka hyvää lanka teki nikkeli-allergiasta kärsiville käsilleni. Nyt minä saan omat kynsikkäät, joita voi pitää sisällä ja ulkona. Suosittelen muillekkin käsien iho-oireista kärsiville.

Kiitos Mustikka, teit minut onnelliseksi.

Jatkaisin mielelläni tätä viimeistä PIF:iä, joskaan en pysty laittamaan näin mahtavia paketteja. Jos kiinnostaa, kommentoi tuonne aikaisempaan juttuun.

Kiitos vielä kerran Villikissa ja Mustikka, olette ihania molemmat.