Assari apuna

Eipä tarvinnutkaan rollaattorilla työntää tavaroita myyjäisiin. Meillä oli myyjäispäivänä kunnon räntäsade ja ihana ystävä soitti tarvitsenko kyytiä. Kehui olevansa assari minulle. Ensin vei ja kolmen tunnin päästä haki pois. Kyllä olin mielissäni, kuinka helppoa se kulku sitten olikaan autolla.

Kauppa kävi tosi hyvin ja puolen tunnin päästä oli ylipursuava pöytäni jo vähän madaltunut. Tässä istunkin jo ihan itse myymässä.

Puolentoista tunnin päästä oli jo näin tyhjä pöytä. Loppujen lopuksi kotiin palasi vain kasa sukkia ja kaksi isompaa tonttua. Assari sai niistä toisen vaivanpalkaksi ja toinen saa jäädä pysyvästi itselleni kotitontuksi.

Vielä viime viikolla kerkesin tekemään Viirun ja pienen lumiukon, nekin meni jo.Kyllä olen niin tyytyväinen myyjäisiini. Voin alkaa täyttämään taas hyllyjäni uusilla hahmoilla.

Mikä mukavaa, sain jo uuden tilauksen Pikku Myystä ensi kesäksi, lapsenlapsi tulee kuulemma silloin käymään erään mummon luona. Eräs äiti kysyi olenko ehkä aikaisemmin tehnyr apinoita. Kovissa leikeissä kuulemma pojan apinan häntä on vahingoittunut ja lupasin korjata sen kunhan toimittaa apinan minulle. Meillä pelaa myös "korjauspalvelu" ☺️

Kyllä minulla nyt on syytä hymyyn ja voin alkaa laittamaan joulua omaan kotiini.

 

Joulumyyjäiset

Lauantaina oli sitten ne odotetut joulumyyjäiset. Taksiuudistuksen myötä meidän kylän taksit eivät lähde lyhyelle matkalle ja kaikilla autoilevilla ystävilläni tuntui olevan muita menoja. Niinpä lastasin taas tämän "maastoautoni". Puulaatikko on vanha taittopöytä ja paljon mahtuu neulomuksia senkin sisään. Hiki kyllä tuli pakkasessa tuota lykkiessä melkein kaksi kilometriä.

Tässäpä sitten myyntipöytäni valmiiksi laitettuna. Sukkia ja pehmoleluja. Nyt tiedän että ensi jouluksi pitää tehdä pienen pieniä sukkia ja tosi isoja miestensukkia, niistä oli kysyntää. Pieniä halpoja tonttuja on myös tehtävä iso kasa, ne loppuivat kesken melkein heti.

Tältä se sitten näytti kun itse kauppias oli paikallaan. Onneksi sain ottaa rollaattorinkin sisälle sillä en kyllä olisi jaksanut seisoa koko aikaa.

Mukava oli tavata ihania ihmisiä. Eräskin vanhempi mies katseli kauempaa tavaroitani ja tuli sitten ostamaan Viirukissan, kuulemma ihan itselleen. Hymyillen hän laittoi kissan rinnuksilleen takin sisään niin että kissan pää näkyi. Näin miehen vielä muutaman kerran vilaukselta ja aina vaan oli Viiru esillä takin sisällä. Harmi kun en huomannut kuvaa ottaa. Siinä sai Viiru varmaan hyvän kodin.

Muitakin ihania ihmisiä kävi juttelemassa ja kertomassa kuinka heidän lapsensa ja lapsenlapsensa ovat tykänneet näistä virkatuista leluista. Onhan se mukava semmoista kuulla, tuntuu etten turhaa näitä väkerrä

 Myyntiaikaa oli vajaat kolme tuntia ja tältä pöytä näytti vähän ennen lopettamista. Ihan kivastihan se tyhjeni. Loput anna itse joululahjoiksi tutuille ja sukulaisille.

Kunpa muistaisi ensi vuonna aloittaa valmistelut vähän aikaisemmin ettei loppua kohti tulisi niin kiire. Nyt aion paneutua oman kodin joulun laittoon. Kaikki tuhat tonttua ja muuta joulukoristetta on kaivettava kätköistään ja ehkä raaskin muutaman rikki menneen heittää jo roskiin....ehkä. 🤶

Myyjäiset

Illan hämärtyessä tonttujoukot kissoineen hiipivät pihamaalle. 

Sain tiedon että parin vuoden tauon jälkeen kylällämme on taas joulunavajaiset ja pienet myyjäiset samalla. Peräti kolme tuntia myynti-aikaa, ohhoh. Tuli kiire valmistaa pieniä halpoja  myytäviä, ne kun menee parhaiten.

Niimpä sinne raahasin pienen vanhan retkipöytäni ja silityslautani. Silityslaudalle on hyvä laittaa sukkia tarjolle. Onneksi ystävä tuli autoineen apuun, eihän näitä rollaattorilla olisi saanut vietyä.

Sukkia näytti olevan muillakin pilvin pimein, mutta ostajia ne eivät kiinnostaneet. Kävin kurkkimassa toisten hintoja, naisten sukat näköjään 10-52 €. Aikalailla hajontaa hinnoissa. Saan olla tyytyväinen että sain yhdet sukat myytyä keskihintaan.

Pehmolelut kävi minulla kaupaksi ihan mukavasti.

Eräs noin 5v. tyttö ihastui niin punahousuiseen kissaan. Silitteli ja paijaili ja yritti viestittää mummolleen että haluaisi sen. Otti lopulta kissan kainaloonsa , mutta mummo vaan komensi laittamaan takaisin eikä suostunut ostamaan. Tytöllä oli itku silmässä kun lähtivät pois.

Minua alkoi harmittamaan, olisinhan minä voinut antaa sen kissan tytölle ilmaiseksikin. Ei minun talouteni siihen olisi kaatunut. En nähnyt tyttö' enää missään ja minua harmittaa se vieläkin. Kissan myin jo, mutta ajattelin tehdä uuden ja yritän selvittää tytön osoitteen. Jospa joulupukki saisi vietyä yllätyksen.

Näköjään minulle on tullut tavaksi leipoa joulukakut itsenäisyyspäivän iltana, niin tänäkin vuonna. Lempikakkuni, englantilainen hedelmäkakku kaikista kalliista aineista. Voivoivoi, ei pitäisi juhlapäivinä alkaa leivontahommiin. Heti tuli rangaistus.😕 Joku tohelo laski valmiin kakun kuumalle hellalle ja lähti katsomaan televisiota. Havahduin vasta kun alkoi palaneen haju tulla nenään.

Ei tätä ehkä kehtaa vieraille tarjota.🤣 Ei roskiin kuitenkaan, rapsin nuo mustat pois ja syön itse.😋

 Tekevälle sattuu, niinhän se on. Ei passaa ottaa liian vakavasti kömmähdyksiäkään.