Kevään merkkejä

Vanha kansa sanoi että talven selkä taittuu Matin-päivänä 24.2. ja tottahan se taas oli. Meillä satoi vielä aamulla lunta, mutta iltapäivällä tippui vesi kattorännistä.

• Jos Mattina pyryttää, niin sitten on Matinpäivän jälkeen 7 isoa pyryä ja joka isolla pyryllä 7 pienempää pyryä.
• Matinpäivänä karhu kääntyy toiselle kyljelle ja sanoo: “Yö puolessa, nälkä suolessa!”
• Jos Matinpäivänä räystäät tippuvat, niin tulee pitkä kesä.
• Kun Matinpäivän jälkeen ensi kertaa pohjoispuolen räystäistä tippuu vettä, on yhdeksän viikkoa kesän tuloon/jäiden sulamiseen.
• Mitä sää Mattina, sitä ilma heinäkuussa.
• Matinpäivältä päivä päreeksi, varis kukoksi.

Noitten ennusteiden mukaan meillä on kesä yhdeksän viikon päästä. Tuota viimeistä ennustetta en ihan ymmärrä mitä se tarkoittaa.

                                 

"Jos harakka kantaa kortta nokassaan, se on kevään merkki". 

Naapuritalon puussa istui 12 harakkaa pitämässä palaveria. Siellä ei nauraa räkätetty, vaan keskusteltiin maltillisesti ja jaettiin tulevia pesäpaikkoja. Kovin oli sopuisa kokous ja lopulta hajaannuttiin kukin omalle sovitulle reviirilleen. Eiköhän se tämäkin ole selvä keväänmerkki.

Olen nyt saanut ensimmäisen rokotuksen, sillä kuulun 1. riskiryhmään. Eipä siitä pahemmin tullut jälkivaikutuksia, illalla särki koko yläselkää, mutta sekin johtui varmaan liiallisesta jännityksestä ja käsitöiden tekemisestä.

 En vain ymmärrä Jyväskylän valintaa rokotuspaikasta. Matkaa keskustasta 5 km, joten huonojalkainen ei sinne jaksa kävellä. Linja-autoja sinne ei mene ollenkaan ja Kela-taksi tulee maksamaan 50 €. Jos ei itsellä ole autoa tai tuttavaa joka lähtisi viemään, niin eipä houkuta lähteä piikille. Moni tuntemani köyhä eläkeläinen on nyt sanonutkin että jättää rokotuksen ottamatta tämän takia. Onneksi minulla on ystävä joka lähti viemään ja lähtee varmaankin uudestaan toukokuun lopulla.

Minä aion nyt kuitenkin nauttia keväästä. Potkuri ei enää kulje ja rollaattoria on raskasta työntää tuolla sohjossa, mutta eiköhän se tästä kohta helpota.🌞

Viiruja

Tuntuu että kovilla pakkasilla kaikki toiminta hidastuu, jopa blogin kirjoitus. Olen enimmäkseen vain istuskellut sisällä tekemässä käsityö-aloituksia. Kuulun Face-bookin JyJy-porukkaan, jossa tarkoitus on tehdä helmikuun loppuun mennessä 20 aloitusta ja ne juhannukseen mennessä kaikki valmiiksi. Minullahan on yleensäkin monta aloitusta odottelemassa vuoroaan mikä milloinkin huvittaa tehdä, joten sopii minulle.

Viiruja on mukava tehdä, sillä toistaiseksi ainakin olen pystynyt käyttämään vanhoja lankavarastojani. Kovasti olen nyt päättänyt, että uutta lankaa ei osteta, mutta eihän se kuitenkaan toteudu yrityksestä huolimatta.

Ja kun alkuun pääsin, niin näitähän nyt sitten syntyy enemmänkin samalla kertaa. Oma vaivansa on aina etsiä sopivia lankoja, joten samalla etsimisellä voi tehdä useammankin samanlaisen . 

Tapanani on ruokakaupassa hyökätä ensimmäiseksi tarkistamaan alennushylly ja aina sieltä jotain edullista löytää. Tällä kertaa kissoja onnisti, vähän kuivahtanut vehnänorasruukku 5 centillä.  Kylläpä se olikin herkkua ja toivottavasti kukat saavat nyt olla rauhassa edes muutaman päivän. Itsellenikin sain basilikaruukun 7 centillä.

Tätä kun umpihangessa lykkäsin pari kilometriä, niin kyllähän se mielessä kävi että auto olisi ihana. Selkä oli hiestä märkänä vaikka poskipäitä palelikin. Eikä tainnut yöllä olla yhtään lihasta jota ei olisi särkenyt. Onneksi kohta on kesä ja rollaattori alkaa taas kulkemaan.

Naapuri teki meille niin hienon ukon seinustalle, mutta nyt ukko on täysin peittynyt lumihankeen. Meillä taitaa olla eniten lunta koko Suomessa ja lisää tulee koko ajan. Maaliskuun puolessa välissä ollaankin sitten jo pitkällä keväässä.

Humalaista pelastamassa

 Humalaisen heitteilejättö pakkaseen on rikos ja kun on ikänsä ollut töissä humalaisten parissa, ei pysty vieläkään jättämään heitä pulaan.

Yöllä yhden aikaan oveni takaa kuului koputusta ja kun menin katsomaan, siellä oli hyvin humalainen mies vähissä vaatteissa koiran kanssa. Sanoi lähteneensä käyttämään koiraa lenkillä eikä osannut enää takaisin. En tuntenut minäkään niin koiraa kuin miestäkään, enkä tuntenut sukunimeä jonka hän sanoi lukevan asunnon ovessa mistä hän oli lähtenyt. Eipä ollut minusta apua, neuvoin vain suuntaa mistä kannatta lähteä asuntoa etsimään.

Jonkun ajan kuluttua alkoi kuitenkin mieltäni asia vaivaamaan ja puin päälleni ja lähdin tarkistamaan perille osaamista. Kiertelin aikani näitä rivitaloja ja huomasin eräässä aunnossa valot ja oven raollaan. Menin röyhkeästi huhuillen sisälle, mutta ei näkynyt miestä eikä koiraa. Pari muuta ihmistä kyllä makoili sängyllä sammuneena ja tyhjiä viinapulloja oli ympäriinsä.

En voinut jättää asiaa siihen, vaan jatkoin talojen kiertelyä. Lopulta löysin miehen istumassa eräillä rappusilla naama veressä ja koira kylmästä vapisten vieressä. Otin koiran talutukseen ja miehen käsikynkkään ja vein heidät löytämääni asuntoon. Onneksi se oli oikea osoite. Kovasti mies kiitteli ja olisi halunnut jotenkin korvata, mutta sanoin että paras kiitos on kun pidät koirasta hyvää huolta. Ennen kuin löin oven kiinni perässäni riisuin mieheltä vielä lumiset kengät ja paidan ja komensin sohvalle nukkumaan ja katsoin että koiralla on vettä ja ruokaa. Koko aikana ei muu porukka asunnossa herännyt ollenkaan.

Jos olisin huomenna uutisista lukenut että pihalta löydettiin kuoliaaksi paleltunut mies ja koira, en olisi ikinä antanut itselleni anteeksi. Suomen lainkin mukaan heitteille jättö on rikos, koskee myös humalaisen pakkaseen jättämistä.

Sukkalankojen hävitystä

Nyt olen vakaasti päättänyt käyttää jo olemassa olevia lankoja ennen kuin ostan uutta.Syksyllä tuli hamstrattua Adlibriksen Sockia kun oli niin hyvässä tarjouksessa. Kahdesta kerästä tuli aikuisten ja lasten sukat ja vielä jäi nöttöset.  Lisänä näissä on kyllä valkoista 7-veikkaa. Tämä on mukava lanka neuloa.

Etsin maailmalta apinoihin sopivaa lankaa. Kelpuutan vain kahta eri merkkiä ja molempien valmistus ruskeana on lopetettu jo pari vuotta sitten. Ensin tutkin Euroopan maat ja Turkin lankakaupat, mutta ei missään. Sitten löysin haluamaani Valko-Venäjältä ja puolta halvemmalla kuin olin tottunut maksamaan. Äkkiä kunnon iso tilaus menemään ja kaikki sujui hyvin kunnes tuli maksamisen aika. Tulikin teksti että kelpuuttavat vain venäläiset pankkikortit. 

Minähän puhun vaikka hinku-intiaa google-kääntäjän avulla jos tarve vaatii , joten aloin chattailemaan myyjän kanssa. Hän ehdotti lopulta että maksaisin hänen omalle tililleen ja hän sitten postittaa langat. No, en nyt kuitenkaan niin paljon luottanut, vaan peruin koko tilauksen. Noinkohan olisin paketin saanut jos yksityisen tilille olisin rahaa laittanut.

Meillä käy välillä kylässä hyvä ystäväni saamassa "kissaterapiaa". Ahududu on niin mielissään kun tietää saavansa herkkuja ja runsaasti huomiota. Katti käyttäytyy kuin pienet lapset. Vaikka kuinka olisi päiväunien aika, niin ei jouda nukkumaan kesken mukavien leikkien.

Näinhän siinä sitten kävi. Nukahti istualleen hyllyn päälle. Onneksi oli kevyt kantaa omaan petiin jatkamaan uniaan.