Joka aamu.....

Tämä osui silmään kirpparilla jo viime viikolla, mutta joku oli kerennyt sen varata. Tänäänkään hän ei ollut vielä sitä hakenut, joten minä sain ostaa sen. Aivan vastustamaton minun mielestäni. Kuvasta ei huomaa, mutta se on tosi vanha ristipisto-työ.
Turhan kallis minulle, 18 €, mutta iso kokoinen 72 cm x 42 cm.
Minä en ole mitenkään uskonnollinen ihminen, mutta tuota lausettahan voi ajatella muultakin kantilta. Pojan kummitäti kuoli yllättäen pari viikkoa sitten ja omassa mielessä on pyörinyt tämä elämän yllätyksellisyys. Minusta on aamulla ihana lukea, että minulla on vielä tämäkin päivä aikaa nauttia elämästäni. Turha huolehtia, kun ei koskaan tiedä, milloin tämä elo loppuu.

Takaisin kotiinkin päästiin sunnuntaina. Ei kyllä kovin kodikkaalta näytä vielä tässä vaiheessa. Tyttären kanssa raijattiin kaikki tavarat kahdestaan ja otti kyllä turhan koville. Tänään kävinkin sitten jo sairaanhoitajalla ja ylihuomenna on lääkäri. Pitäisi varmaan jo uskoa, että olen iäkäs, enkä jaksa enää kaikkea mitä nuorempana.
Elukat on niin onnellisia kotiin pääsystä. Eetu-koira pääsi karkuun muuttotohinassa, mutta se juoksikin vain suoraan omaan kotiin ja seisoi häntä heiluen, suu hymyssä keskellä kamarin lattiaa, kun tulimme paikalle.

Täytyi nappasta vielä kuva, kun tikka kävi aamupalalla naapurin omenapuussa. Niin taitavasti oli omenoita kaiverrettu, pelkät kuoret ja siemenkota jäljellä.Mukava sen touhuja on seurailla.

Täytynee tässä pari päivää nyt vain lepäillä, sitten voi taas hyökätä käsitöiden kimppuun ja aloittaa laatikoiden tyhjentämisen.