Voi minun pientä rakasta. Sai elää vain kuusi ja puoli vuotta. Aivan valtava suru minulla ja tyttärelläni.
Ahududulla oli pissa- ja kakkaongelmia pari päivää ja päätin käyttää lääkärissä jos vaikka saataisiin apua. Paljon tehtiin kokeita ja katsottiin ultralla vatsan alue. Olin kovin toiveikas, kunnes lääkäri huomasi jotain erikoista ylävatsassa. Se vanha piru, syöpä, sehän sieltä löytyi. Koska ei ollut varmuutta että saadaan parannettua ja kissalla selvästi oli jo kipuja, päädyttiin eutanasiaan.
Antibioottikuuria mentiin hakemaan. Kuolleen kissan kanssa palattiin kotiin. Synkkä päivä..
Viimeinen kuva Ahududusta. Iloitsin niin kun Maija ja Ahu alkoivat ystävystymään lopultakin. Mahtuivat jo samaan sänkyynkin nukkumaan. Olisimpa tiennyt niin olisin ottanut enemmänkin kuvia. Onneksi aamulla pidin erikoisen paljon hyvänä ja syötin herkkuruokia. Nyt kyllä itkettää niin mahdottomasti.
