tiistai 12. syyskuuta 2023

Ystävälliset turkkilaiset



Jälleen kerran saimme todeta että Marmaris on kaunis kaupunki ja turkkilaiset todella avuliaita ja ystävällisiä. Eipä tarvinnut tänäkään kesänä minun harmaahapsen seisoa täpö täysissä dolmusbusseissa , vaan aina järjestyi istmapaikka ihan lyhyellekin matkalle.


Katetulla basaarialueella oli miellyttävä ilma kuumallakin sillä hyvin ilmastoiduista kaupoista huokui viileää kaduillekin.

Meitä huvitti kun kauppiaat kovasti yrittivät arvuutella kansalaisuuttamme. Enimmäksee turkiksi, mutta veikkasivat kreikkalaisiksi, englantilaisiksi, ranskalaisiksi ja vaikka miksi  Enimmäkseen kuitenkin luulivat turkkilaisiksi. Me vain hymyilimme emmekä myöntäneet mitään. Onneksi kukaan ei luullut venäläisiksi, eikä Suomeakaan kukaan ehdottanut. Vanhat tutut kauppiaat kyllä tiesivät meidät suomalaisiksi, mutta hekin tervehtivät meitä turkiksi.



Tämä on jotenkin niin tyypillinen kuva. Poika siinä niin nöyrästi sovittelee tytölle erilaisia tennareita. Tytärtä vähän nolotti, olisi kuulemma itsekkin saanut kengät jalkaansa. Basaari-alueella voi tinkiä ja minä olen siinä nykyään tosi taitava turkiksi. Tulihan ne kenkäkaupat sitten tehtyä ja tosi edullisesti



Tämä jos mikä on palvelua, hahahaa.  Vanhempi miestarjoilija huomasi että tiputin vähän ruokaa rinnuksilleni. Oitis kiiruhti paikalle laittamaan minulle ruokalapun kaulaan. 


Seuraavalla kerralla samassa ravintolassa jo ruokaa tilatessa asetteli minulle ruokalapun paikalleen. Eikös tämä ole palvelua, hihihi. Onneksi minulla on hyvin joustava huumorintaju.

Olikin sitten todella hyvä ja edullinen ruoka tässä paikallisten suosimassa katuravintolassa.


Herttaisella siivojallamme Azerilla (miten lie oikein kirjoitetaan) oli tapana jutella minulle koko ajan siivotessaan,  turkiksi tietenkin. En ymmärtänyt siitä kuin pienen osan, mutta se ei Azeria haitannut. Muut saivat huoneeseensa joka päivä yhden pullon vettä, Azer toi meille aina kolme pulloa.  Se olikin tarpeeseen. Hän halusi vielä ottaa meistä valokuvan ja napattiin sitten meidänkin kameraan muistoksi.


Toiseksi viimeisenä lomapäivänämme oli Turkin Voitonpäivä. Lippuja liehui joka paikassa ja illalla oli suuret juhlat kaupungilla. Näimme mahtavan soihtukulkueen ja kaupungilla oli paljon kansaa kerännyt konserttitapahtuma. Kunnollista kuvaa en sitten onnistunut saamaan.


Kissojahan Turkissa piisaa ja niistä pidetään hyvää huolta. Kissat yleensä leikataan ja ne erottaa typistetyistä korvankärjistä. Tämä yksilö oli niin todella kaunis ja olisi halunnut tulla tyttäreni omaksi.


Minun aamiaisreurani odotti kiltisti makkaraansa. Oli mukava huomata ettei henkilökunta yrittänytkään hätistellä kissoja pois, vaan kiersi kiltisti antaen kissoille tilaa. Hotellissamme oli enimmäkseen turkkilaisia asiakkaita ja näytti muutkin vieraat syöttävän kissoja.




Toiseksi viimeisenä päivänä onnistuin sitten saamaan kunnon rakkulan jalkaani. Harkitsin kyllä lääkärissä käyntiä, mutta ystävällinen apteekkari myi minulla tehokkaita kipua lievittäviä ja hoitavia laastareita. En viitsinyt Suomessakaan mennä lääkäriin sillä olisin joutunut menemään 30 km päähän taksilla. Aika hyvin se onkin nyt parantunut.

Viikon kun makasin kovassa kuumeessa kotona, tulin siihen tulokseen että ei minulla ollutkaan flunssa, taisi olla corona. Kaikki oireet täsmäsivät. No nytpä on sekin sairastettu eikä tarvitse enää siä pelätä.

Pesämunaa ensi kesää varten on jo alettu säästää, ehän siihen ole enää kuin 12 kuukautta.😁

 

26 kommenttia:

  1. Kiva reissuraportti, kiitos! (Ihan kamala toi rakko!)
    Mukavaa ja tervettä viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipa olla ettei tuo veresnahalla oleva jalka oikein tykännyt merivedessä liottamisesta, mutta kohta sekin on parantunut ja muisto vain.

      Poista
  2. Tuon jalan kun näin, niin tuli mieleen, ettei vaan tuosta tullut kuume..
    Muuten kyllä kadehdittavan hienolta lomanne näytti. Paikallisen kielen puhuminen on kyllä hyvä asia. Teille muutenkin on tuttu paikka.
    Kyllä sitä koronan pelkoa jo aletaan lisätä tvssä ja lehdissä. Krr..
    Ehkä mullakin se oli vuosi sitten jo kaksikin kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosien varrella ja vähän aikaa jopa turkkilaisen kanssa naimisissa olleena kieltä on väkisinkin oppinut. Ensimmäinen lause jonka olen opetellut turkiksi: " Missä on vessa".😆

      Poista
  3. On teillä taas ollut hieno reissu! Ja se antaa intoa säästää seuraavaan lomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me reissataan aina pienellä budjetilla ja positiivisella asenteella. Siitä se onnistunut loma koostuu.

      Poista
  4. Kyllä etelämmissä maissa tuo vanhemmista ihmisistä huolehtiminen ja ottaminen huomioon, on niin mukavaa ja ystävällistä. Tulee aina mieleen kun joku heittää oven nenälle tai jonossa kiilaa edelle.
    Niin kiva matka teillä ja ihanaa ruokaa. Onneksi selvisit korosta vähillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä lie johtuu että suomalaiset eivät hallitse näitä kohteliaita ja avuliaita tapoja. Onkohan ero kasvatujsessa.

      Poista
  5. Kivat lomaraportit ja kuvat. Onhan lomailu mukavampaa kuin tupakanpoltto ;) Siis oletan että et ole uudestaan aloittanut vaan tosiaan lomarahastoon ne rahat nyt laitetaan. Kiva kun tyttären kanssa voit matkustaa. KristiinaS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä vielä tekis niin tupakkaa mieli , mutta olen pysynyt lujana ja se on kyllä kannattanut. Onneksi tytär reissaa kanssani sillä olen jo niin huono kuntoinen ja monia sairauksia etten uskaltaisi enää yksin lähteä. Pitää olla turvahenkilö mukana jos jotain sattuu.

      Poista
  6. Siis aivan ihana postaus. Nauroin ääneen tuolle ruokalapulle ja sille, että seuraavallakin kerralla laitettiin rouvalle varmuudeksi ruokalappu...en kestä.
    Himpura miten häijyn näköinen rakkula, onneksi on lähtenyt parantumaan.
    Mukavaa loppuviikkoa sinulle Sude <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläkin on paljon hauskempaa kun ottaa asiat huumorin kannalta. Meillä ei turhista hötkyillä =D

      Poista
  7. Kiva reissu teillä ja palvelu on kyllä pelannut. Hauska tuo ruokalappu juttu, varsinkin kun seuraavana päivänä sait lapun kaulaasi jo ennen ruokailua. 😂 Ikävän näköinen rakkula, auts! Onneksi se ehtii parantua ennen seuraavaa matkaa, joka on jo ihan pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin tässä sairastaa coronankin jo, joten nyt on hyvä odotella seuraavaa matkaa joka on jo ensi kesänä.😂

      Poista
  8. Auts tuota rakkulaa. Toivottavasti paranee pian.
    Kiva oli reissunne varmasti ja ihanat ihmiset, kun ottavat muut huomioon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkula on vain todiste siitä että tuli tehtyä muutakin kuin vain istuttua ja syötyä. On se jo parantunut.

      Poista
  9. olipa teillä kiva reissu.kun tapasitte kissojakin.mutta olipas hurja rakkula.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se ole reissu eikä mikään jos ei ainakin yhtä rakkulaa saa. Nyt siitä ei ole jäljellä kuin muisto ja ruma arpi.

      Poista
  10. Ihana reissu teillä! Olisi tuo rakko saanut jäädä tulematta, samoin kun koronakin. Aurinkoisia ja lämpimiä syyspäiviä sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se mitään kun kaikesta on selvitty jo. Nyt vaan odotellaan jo ensi kesää.😊

      Poista
  11. Jokos Maija on "lomalta"kotiutunut.🐈.
    Meidän liiterissä majaillut,lomalalainen ,ruuaksi pikkulintuja,ja siilien ruokaa,Onneksi Talon emäntä eläinrakas,ja laittaa vielä raikkaan puhtaan juoma veen joka päivä.Säälittää ei tuota raukkaa kukaan kaipaa,Loukotan lomalaisen,ja vien löytöeläin kotiin.Sieltä voi 💰💰💰💰,omistaja käydä lunastamassa ,säästyneillä (kissanruoka -rahoilla),jos enää edes muistaa kissaansa :((
    t nim.merkillä :kissoille rekisteri/siru.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli molemmat kissat niin hyvässä hoidossa että molemmat oli lihoneet lomansa aikana. Koko pihapiiri oli katsonut Maijan perään joka olikin oleillut kotona koko ajan. Toinen oli kerrostalossa sisäkissana ja rakastui porukan miesväkeen, hyvä kun raaski kotia lähteä. Voin vakuuttaa että meillä kissoista pidetään hyvä huoli.

      Poista
    2. 👍🧡🐈🐈

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Eihän mukavasta matkasta muuta voi kirjoittaa.

      Poista
  13. VOii kiitos.... veit 37-vuoden takaisiin maisemiin... häämatkamuistoihin!! Järkyttävä rakko - kaikki muut kuvat ja kerronnat ihania!! MIkä yhteinen L-O-M-A-!!

    VastaaPoista