Elokuun alkua

Jopas on ollutkin kehno kesä terassiviljelmilleni. Mikään ei kasva. Jos ei kuumuus ja kuivuus, eikä sen jälkeiset rankkasateet jotain tappaneet, niin sen on  kotilot syöneet. Varsinkin herneet ja sankoperunat näyttää maistuvan niille erinomaisesti.

Varjon puolelle laitoin ruukkuun pussillisen sekalaisia kiipeilevien kasvien siemeniä. Aika yllätys että näyttää nousevan luultavasti osin kurpitsaa. Tavattoman kaunis suuri kukka, on vaan  niin lyhytaikainen. Nyt jännitän minkälaista satoa mahdan saada.

Äitienpäiväksi saamani hortensia ei tainnut tykätä liian aurinkoisesta kasvupaikasta vaan kauniin violetit kukat muuttuivat pikkuhiljaa harmaiksi. Naapurin neuvosta siirsin varjompaan ja annoin reilusti piimää kasteluvedessä. Kukkien reunaan ilmestyi vaaleanpunaista ja uusi terttu on niin kauniin punainen. Harmi kun ei minulla ole paikkaa jossa voisin talvettaa tätä. 

Eilen sain ikkunalleni kutsumattoman vieraan . Onneksi sain hätisteltyä takaisin ulos ilman että siivet mitenkään olisivat vahingoittuneet. Suuren kokonsa vuoksi arvelen että tämä on Keisarinviitta.

Tyttärellä oli harvinaisempi vieras omassa asunnossaan. Nyt kuumalla on nukkunut parvekkeen ovi vähän raollaan ja yhtenä yönä heräsi tunteeseen että jotain on sängyn jalkopäässä. Tikka siellä istui ja katsoa tillitti tytärtäni. Ihan suosiolla oli lentänyt ulos pienen hätistelyn jälkeen.

Minä pidin virkkaustaukoa ja kutasin parit sukat välillä. Olipas se mukavan tuntuista välillä. Laatikoihin on kertynyt pieniä nöttösiä kirjavia Socki-lankoja ja annoin mennä jokseenkin yrittämättäkään saada raitoja kohdilleen. Ihan perusmalli miesten- ja naistesukat, oikein rentouttavaa.

Tämä kesä on kyllä mennyt ihan huomaamatta ohi. Edes uimaan en ole vielä päässyt, mutta eiköhän se asia vielä korjaannu.