Mustan kissan paksut posket.
Armaksen kohdalla se pitää todella paikkansa . Armaksen naama on oikeasti soikea leveys-suunnassa. Tällä katilla on myös hyvin persoonallinen kävelytyyli. Se ei sipsuttele sirosti, niin kuin muut kissat. Se köntystelee niska jurmussa ylävartalo vaappuen aivan kuin ylitreenanneet bodarimiehet. Miehekästä menoa.
Armas on pysytellyt kiltisti sisätiloissa eikä edes pyri ulos. Taisi ottaa opikseen viimekesäisen karkureissunsa aikana.
Huonommin on asiat Berniinan kanssa. Ostin Pernulle seitä ja muita hoitoaineita, mutta tytteli hävisi yön pimeyteen ennen kuin ehdin niitä antaa. Nyt on ollut jo kolme vuorokautta poissa. Onhan Berniina ennenkin ollut pitkiä aikoja pois, toissa kesänäkin kolme kuukautta. Nyt sairaana se olisi kyllä saanut pysyä kotona. Huolettaa ettö jos se tunsi olonsa niin huonoksi että lähti piiloon kuolemaan. Auton alle se ei kuitenkaan ole jäänyt, sen tiedän. No, en ole vielä toivoa menettänyt, kyllä se palaa vielä.
Surettaa myös tuo seuraamani sääksen pesintä. Kolmatta kesää jo seuraan sitä ja aina se on kolme munaa tehnyt joista kaksi poikasta on selvinnyt aikuiseksi asti. Tänä kesänä kolmas muna ei kuoriutunut ollenkaan ja toinen poikanen menehtyi kuukauden ikäisenä. Viimeinen poikanen on nyt rengastettu ja toivottavasti se edes selviää hengissä. Minä kyllä uskon että sääksi-emokin osaa surra menetettyjä poikasiaan.
Toivottavasti ensi kerralla voin kirjoittaa että Berniina on palannut ja voi paremmin.
Pidetään peukkuja että Pernu tulee pian kotiin.
VastaaPoistaToivotaan,että Berniina palaa kotiin tervehtyneenä. Eläimillä on tapana hakeutua piiloon potemaan. Emännän huoli vain on vieläkin suurempi kun ei tiedä kisun voinnista, eikä voi auttaa. Kissat ovat onneksi sitkeitä olentoja. Voimia huolen keskellä!
VastaaPoistaVoi sentään, toivotaan Berniinan kotiutuvan pikaisesti ja mahdollisimman hyväkuntoisena.
VastaaPoistaIhan suru tuli miullekkin kun kerroit Berniinan kadonneen, toivotaan ettei lähtenyt viimeiselle reissulle vaan tulee iloisesti naukuen kotiin.
VastaaPoistaOnneksi Armas on nykyisin kunnon kotikissa, kome kuin mikä:)
Blogissani on tunnustus sinulle:)
VastaaPoistaToivotaan kisulin palaavan kotiin hellään huomaasi:) Armas on komee kolli!!!
On armaksella poskia!! Toivottavasti se berniina tulee kotiin!
VastaaPoistaNiistä mun langoista. Minä hotellissa jo matkalaukkuja punnitsin. Ei ollut ylipainoa,jos osi ollut,niin tietysti oisin laittanut roskiin jotain miehen vaatteita ja yhdet hänen kenkänsä......:D
Toivottavasti Pernu palaa pian! Armas on kyllä hieno miekkonen :)
VastaaPoistaSääksestä.
VastaaPoistatänä kesänä pesällä on nuori ensi kertalainen emo ja niille on tyypillistä että poikasten hoitaminen ei onnistu. sääkselle on laji tyypillistä jos ruokaa ei riitä niin vanhin poikanen saa ruuan ja edes yksi selviää.
Kalevassa oli juttua asiasta 27.7.
:)
Surullisella mielelläkö siellä ollaan? Ymmärrän, kun kissa katoaa, mutta olen kyllä varma, että se kohta soittaa ovikelloa!
VastaaPoistaKasvojen muodosta tulee mieleen, kun kissoille myydään soikeita kuppeja viiksien vuoksi. Minä vain en ymmärrä miten päin pitää ruokkia. Pitääkö ne viikset mahtua kupin sisälle vai jäädä ulkopuolelle? Sanoppa se : )
Onhan se nähty, että ainakin elefantit suree, joten miksi ei muutkin eläimet. Hyvä, että yksi poikanen jäi : )
Minäkin toivon, että Berniina palaa kotiin pian.
VastaaPoistaArmas on tosi komea poikakissa.
Voi kun tuli surku kun luin Berniinan sarastuneen. Toivotaan, että se palaa pian kotiin tervehtyneenä!
VastaaPoistaArmas on komia poika!
Täällä on muuten vaarallista vierailla kun aina saan sulta uuden korvamadon. Lauleskeltuani monta viikkoa apinaorkesteria niin nyt päässä soi hepokatti maantiellä:-)
Toiovttavasti Berniina on jo kotona! Tuo on aina niin surkeaa kun kissa on kadoksissa.
VastaaPoistaTovon parasta että Pernu olisi jo kotosalla.
VastaaPoistaTulin ihan katselemaan, olisiko kissauutisia?
VastaaPoista