Herkistely-päivä

Äitienpäivä saa naisten sydämet herkistymään. Joillekin se on surun päivä, mutta suurimmalle osalle onnen päivä.
Minäkin luulin viettäväni äitienpäivää yksin kissojen kanssa, mutta niinpä vain lapset yllättivät mukavasti.
Tytär tuli jo perjantai-iltana kukkien ja suklaan kanssa. Kyllä tyttö tietää mistä äiti tykkää :)
Empä osannut häntä odotella, sillä matkaa joutuu taittamaan kolmella eri linja-autolla ja aikaa kuluu noin 6 tuntia suuntaansa. Eipä siinä joka viikonloppu ehdi käymään.
Täytyihän meidän sitten kakkukin vääntää ja hyvin se upposi meihin kahteen pekkaan syötynä.
Kyllä on tytär muuttunut talven pois kotoa asuttuaan. Se kiukutteleva vetelä teini on hävinnyt jonnekin ja tilalle on tullut herttainen ja avulias nuori nainen.  Kyllä on äiti onnellinen ja ylpeä tyttärestään.

Eikä ole moittimista pojassakaan. Ahkera ja huolehtivainen perheen-isä. ( Välillä kaljaa juotuaan soittelee yöllä :" Olenko mä äiti muistanu sanoa, että rakastan sua). Hihi, vaikka ei se yöllä puhelimen soiminen kivaa olekkaan, niin kyllä tuommoinen vaan mieltä lämmittää. 

Pokkesi poikakin mökkimatkallaan ja toi äidille amppelikukan. Komea ja suuri amppeli onkin. Pojankin perhe asuu vaan niin monen sadan kilometrin päässä, että harvoin tavataan.

Olen minä vaan niin tyytyväinen näihin muksuihini. Välillä ihmettelen itsekkin, miten olen yksinhuoltajana niistä tämmöiset aikaan saanutkaan. Tokihan minä lapsieni hyvästä käytöksestä otan osan kunniasta itselleni =)

Onneksi molempien tulevaisuuskin näyttää hyvältä, joten ei minun tarvitse siitäkään enää huolta kantaa.

Minä täällä vaan jatkan näitä apina-hommia.  Eikä vieläkään kyllästytä, melkein päinvastoin =)