Juhla-postaus

  Eilen se pyörähti sitten minullakin 60 mittariin.
50v täyttäessäni en juhlinut mitenkään, mutta lupasin, että 60v-juhliin vuokraan läheisen tanssipaikan ja valmistan koko kylälle Karjalanpaistia.
Jäi se Karjalanpaisti nyt kuitenkin tekemättä :)
Sisko kumminki ajeli tuolta parin sadan km päästä kylään. Keiteltiin siinä aamukahvit ja lähdettiin Jyväskylän kierrätyskeskuksessa käymään. Se oli ihan juhlaa minulle, kun en sinne muuten millään pääse.
Matkan aikana oli mukava muistella menneitä.
20v täyttäessäni sain siskoltani lahjaksi valkoiset Hai-kumisaappaat, joita olen aina kaiholla muistellut. Minusta ne on olleet yksi parhaista synttärilahjoistani. Nyt 40 vuotta myöhemmin sain uudet, punaiset. Ihana muistoja herättävä lahja, tykkäsin kovasti.

Kuvassa siskoni ja minä silloin kauan sitten. Minä olen tuo pienempi. Päällä oman äidin tekemät uudet rimpsumekot, siskolla sinisiä kukkia, minulla punaisia. Voi kun nuo mekot olisivatkin vielä tallessa. Minut oli kuulemma herätetty kesken päiväunien kuvaan, joten siitä tuo vähän myrtsi ilme :)

Poika ja tytär kävivät kylässä jo viikonlopulla.
Poika teki semmoiset herkkuruoat äidilleen ja tytär väsäsi täytekakun jälkiruoaksi.  Poikani on erittäin taitava kokki ja hän toimikin jo 16 vuotiaana itsenäisesti ravintolan kokkina.Ei ole taito mihinkään kadonnut ja ruoka maistui mummelille.
Poika toi vielä tämän ihanan Kalevalakorunkin. Miniäkin oli ostanut Kalevalakorun rannekorun. Oikein tunsin itseni hemmotelluksi.
Arvokoruja en ole saanutkaan lahjaksi 20 vuoteen ja siksi kai nämä tuntuivatkin niin ihanilta. Aikanaan turkkilainen mieheni osteli maan tavan mukaan jatkuvasti kultakoruja minulle, mutta suomalainen poikani puolestaan tämän maan tapojen mukaan haluaa ostaa "hyötylahjoja". Onneksi miniä sai hänet  tällä kertaa puhuttua ympäri korunostoon :)

Sen parhaan lahjan taisin kumminkin saada jo edellisenä päivänä. Viimetalvisen operaation vuoksi olin sairaalassa vuositarkastuksessa ja kaikkiarvot olivat normaalin rajoissa. Voiko parempaa lahjaa saada, kuin terveen paperit ( ei koske korvien väliä, hihi). Tulokset saatuani iski valtava väsymys. Olin kai jännittänyt niitä niin paljon ja sitten kaikki pelko ja jännitys purkautui keralla pois ja jätti vain onnen tunteen ja väsymyksen.

No, kymmenen vuoden päästä taas "juhlitaan", jos hengissä säilytään :)