Minun lempikissani, Mausu,on semmoinen kurttunaama, ettei tarvitse olla edes mikään erikoinen tilanne. Mausun rumankaunis naama on aina kurtussa. Iltahämärissä, kun Mausu tulee tiellä vastaan ja vaaleat renkaat silmien ympärillä hohtaa, Mausu on suorastaan pelottavan näköinen. Se on kuin aavekissa. Vielä se karmea rääkyminen päälle, niin johan arempi säikähtää. Vaan minkä Mausu näöllensä voi, luonne on kuitenkin mitä kultaisin.
Ihana ruttunaama. Ei se ulkonäkö, vaan luonne tekee niin ihmisistä kuin eläimistäkin persoonia.
VastaaPoistaMausu on ihana ruttuineen! Tuli ruttunaamasta mieleeni,että keskimmäisellä pojallani oli yhteen aikaan englannin buldoggi. Asui vielä silloin perheineen meidän yläkerrassa. Sen koiran nimi oli Roope ja me aina sitä kyllä Ropsuksi kutsuimme.Sillä myös oli se naama niin kurtussa kuin olla ja voi ja vielä kun se muutenkin aina niinkuin irvisti,niin sille paralle oli tullut luonnonoikkuna kaksi rivikerrosta alahampaita. Ei niitä voinut poiskaan ottaa,kun eläinlääkäri sanoi,että sitten lähtee toinenkin rivi. Ropsu oli kertakaikkiaan niin,niin ruma,että siinä sen viehätys olikin. Se kyllä kuorsas kovaa,kun oli naamassa niin paljon niitä ihopoimuja ja vaikea sen oli välillä hengittääkin. 8-vuotiaana se sitten sydänkohtaukseen kuoli.
VastaaPoistaIhania kisuja, oikeita ja virkattuja!
VastaaPoistaJep, minkäs sitä kissa ruttunaamalleen voi :D Ihana katti :)
VastaaPoista