Ei Saapasjalkakissa.....

...vaan Saapasjalkapupu. Kaikki pääsiäistavarat ovat siellä ulkokomeron perimmäisessä nurkassa, joten katsoin helpommaksi tehdä uuden. Ideoita tähän olen napsinut vähän sieltä sun täältä blogeista, siksi lopputulos onkin taas oman näköinen.

Pupun kiikkustuoli on kirppari -löytö vuosien takaa.

Hän esittelee ylpeänä myös pienen tupsuhäntänsä.

Tämmöinen pieni tupsu onkin helppo tehdä haarukan avulla. Lanka kierretään vain haarukan piikkien ympärille ja sidontalanka keskimmäisten piikkien välistä. Tämänkin idean nappasin jostakin, en muista mistä.

Trulleja olen odotellut koko päivän, vaan ei ensimmäistäkään ole näkynyt. Täytynee popsia heille varatut suklaamunat ihan itse, "kamalaa" :)

Kissaperheen iloja

Ostin viime viikolla pari SaintPauliaa OMAKSI ilokseni ja tässä ne nyt ovat uudessa kukoistuksessaan.

Vaikka kuinka olen yrittänyt jatkuvasti muuttaa niitä uuteen turvalliseen paikkaan, aina nuo hirviöt löytävät ne. Pitäisi varmaan lyödä isolla naulalla kattoon kiinni.

Saas nähdä , vieläkö nämä tästä virkoaisivat kasvamaan.

Ei iskenyt....

...maalausinnostus tänä talvena. Yhden vaivaisen tekeleen sain aikaiseksi Kansalaisopistossa. Muut maalailivat alastonmallia, minä väkersin vain tätä.
Minä pidän mahdottomasti naivistisista kuvista ja tänä talvena ihastuin varsin Raija Nokkalan töihin. Olihan se sitten itsekkin yritettävä jotain samantapaista. Tämä esittää enkeliä, joka tuo kevään ja kukkaset maailmaan. Ajatus oli kaunis , toteutus hmmm.....:)

(On tämä nätimpi oikeesti :). Salamavalo luo rumia heijastuksia .)

Laiskuus on muutenkin vaivannut. Aina ei jakseta edes loppuun asti sänkyyn vönkiä, kuten Viljari näyttää tässä.

Kohta alkaa kumminkin aurinko paistelemaan ja purot solisemaan. Eiköhän siinä piristy väkisinkin :)

Sammakkoprinssi

Jos jostakin väreistä en tykkää, niin oranssi on ensimmäinen ja jotkut vihreänsävyt toisena. Yksi inhottava vihreä lankakerä on koko talven ilkkunut minulle ja kiusannut. Kyllästyin lopulta ja sanoin sille, että etköhän lakkaa irvimästä, kun taion sinut sammakoksi. Siitä se sitten alkoi, vaan eiköhän ilkeyttään vihreä loppunut kesken ja jouduin jatkamaan turkoosilla.

Nyt kun työ on valmis, minä oikeastaan tykkäänkin siitä kovasti.

Malli on ihan omasta päästä. Tietenkään en taaskaan laittanut yhtään ohjeen tynkää talteen, eikä toista samanmoista varmaan enää onnistu tekemään. Jaloista varsinkin olen iloinen, sillä ne ovat" pitkällisen suunnittelun ja tuotekehittelyn tulos". Eikös vaan ollut hienosti sanottu ?

Tämä prinssi ei tykkää uimisesta, sillä puolet vartalosta on täytetty riisillä. Siitä saa mukavasti painoa ja prinssiä on helpompi asetella eri asentoihin.

Nyt täytyy vaan varoa, ettei kukaan mene pussaamaan sitä. Minun onnellani tämä unelmieni prinssi muuttuisi kumminkin vanhaksi kaljamahaiseksi ukonkäppyräksi :)

Kevätväsymystä :(

Liekö kevätväsymys iskenyt, kun mitään ei saa aikaiseksi. Täällä vaan istutaan kissojen kanssa ja tuijotetaan toisiamme tylsinä. Jotain pientä sukankutomusta on alullaan, mutta ei jaksa innostua. Kansalaisopiston taidekurssikin jäi kesken, saatikka että viitsisi kotona siivoilla ja järjestellä. Varmaan tuo talven jatkuminen ja jatkuva lumen lisääntyminen tässä nyt masentaa.

Sisko-likka lähetti piristykseksi turvasilmiä. Meiltä täällä Tuppukylästä kun ei mitään tämmöistä kaupoista saa. Näitä olen nyt räpläillyt ja kummasti ne vaan piristääkin ja laittaa mielikuvitusta liikkeelle. Pakkohan näille silmille on pääkin saada ja jatkossa tuleekin valmistumaan varmasti amigurumeja......jahka nyt vähän piristyn enemmän.

Lahjoja

Niin se taas numero kääntyi ikävuosi-mittarissani. Minkähän takia vuodet tuntuvat kuluvan aina vaan nopeammin ja nopeammin mitä vanhemmaksi tulee.
Omat lapseni olen kasvattanut sen verran huonosti, etteivät muista ikinä äitinsä synttäreitä. Onneksi on iso-sisko, joka muistaa. Nytkin tuli paketti, jossa oli ihana käsityökassi täynnä villalankoja ja pullo kipu-öljyä.

Kassi on kuin varta vasten minua varten tehty. Kissakangasta ja kierrätysmateriaalia. Päällä vielä teksti:" Kissanpäivät ovat kivoja".
Kiitos siskoseni, tämä oli kyllä tosi mieluinen lahja. Niin minulle sopiva :) Saat kakkukahvit, kun tulet joskus taas käymään :)

Hyvä ystävä kirpparilta antoi vielä minulle tämän kukan. Olen ihan liikutettu. Nyt täytyy vain toivoa, että saan sen suojeltua kissoilta, jotka ovat syöneet kaikki muut kukkani. Ajattelinkin laittaa tämän ylös amppeliin, etteivät riiviöt yllä siihen.
Eipä tässä sen ihmeempiä juhlia sitten vietetäkkään, löhöillään kotona ja laiskotellaan koko päivä :) Vietetään kissanpäiviä :)

Kissamaailmassamme kiehuu

Kissoilla alkoi juoksu-aika ja se kyllä kuuluu ja näkyy tämmöisellä rivitalo-alueella. Leikkaamattomat kollit tappelevat pihoilla harva se yö. Meidän leikatut tyttelit eivät ole moksiskaan, mutta olen varulta pitänyt ne sisällä ja hyvä niin.
Tässä taannoin eräs naapuruston mummeleista kysyi, onko minulla kissoja. Enempää hän ei kysellyt. Nyt sitten kolahti postiluukusta kirje minulle isännöitsijältä, että naapuritalon asukkaat ovat valittaneet kissoistani, jotka häiritsevät heitä. Kyllä minua on raivostuttanut. Miten voi leikatut , sisällä olevat tyttökissat häiritä naapuritalon asukkaita. Kun kylän kollit tappelevat pihalla, niin syy on meidän kissoissa.
Tämä asia on painanut mieltäni todella paljon, mutta kun en haluaisi riidellä, en ole tässä vaiheessa tehnyt mitään. Jos kissoista tulee pahempi varoitus minulle, niin pakkohan minunkin on älähtää.

Hyvin meidän tytöt ovat sisälle sopeutuneet, ainoastaan Mausu tuntuu kärsivän. Mausu TAHTOO ulos ja yleensä niin kiltti kissa sähisee nyt muille. Yritettin valjaissakin ulkoiluttaa, mutta Mausu makasi vain kyljellään hangessa ja oli pakko nostaa sisälle, ettei palellu.

Vaan ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin :)

Pikku Maija (viimeinen) leikattiin tänään. Maija on niin pieni, ettei kauluri pysy. Siksi kokeilemme , jos vanha säärystin suojaisi haavaa. Onhan tämä kissallekkin miellyttävämpi, jos vain pysyy paikallaan.

Meillä on niin ihana eläinlääkäri. Vaikka itse onkin koira-ihmisiä, ymmärtää meitä kissahullujakin. Puhuin hänelle näistä meidän kissa-murheista ja sanoin , että joudun ehkä Mausun lopettamaan. Hän sanoi, että älä vielä hätäile, hän alkaa kyselemään, jos Mausulle löytyisi jostain uusi koti, jossa voi olla ulkonakin.
Kotia viemiseksi saatiin vielä ilmaiseksi monen monta pussia kissanherkkuja, että voidaan juhlia pääsiäistä.

Kyllä se on ihanaa, kun on tämmöisiä mukavia ihmisiä vastapainoksi noille ikäville tyypeille.

Kaipa nuo ikävät ihmisetkin vain purkavat omaa pahaa oloaan toisiin ihmisiin, mutta ei niitä aina oikein jaksaisi sietää.

Myöhemmin illalla.........

Säälitti niin tuo Mausu, että päästin ulos. Ei se viipynyt pihalla tuntiakaan ja nyt kehrää niin tyytyväisenä Eetu-koiran kyljessä. Pienestä on kissan onni kiinni.

Maijakin heräsi nukutuksesta ja juoksentelee jo niin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ruokakin maittaa jo kovasti :)

Valmis!!!

Päätin sitten kerralla tuhota kunnon kasan purku- ja jämälankoja. "Mittatilaustyönä" sängynpeitto omaan sänkyyni, koko 280x160. Pätkääkään ei tarvinnut lankaa ostaa , vaan tarvikkeet olisi varmaan vielä toiseenkin samanlaiseen.

Saihan tuossa muutaman kerran koukkua kääntää. Nyt onkin haikea olo, mitä seuraavaksi. Yhtään työtä ei ole keskeneräisenä ja tämä on ihan outo tilanne minulle :)

Kukkanen

Zilga lähetti minulle virtuaali-kukkasen ja se tuli niin sopivaan aikaan. Kaipasinkin juuri jotain lohduttavaa. Kiitos .

Maijalla on ongelma

Maija reppana on vielä niin pieni, ettei ole voitu leikata. Nyt iski sitten ensimmäinen kiima-aika.

Vaikka minulla on aina ollut kissoja, jotain näin kamalaa en ole ennen nähnyt. Kuinka voi noin pienestä rääpäleestä lähteä leijonan ääni. Tätä kaameaa moukumista ja vonkunaa on kestänyt jo monta vuorokautta sekä yöllä , että päivällä. Kaikilta alkaa olla jo hermot tiukalla.

Aluksi meillä oli pihallakin jatkuva kollien päivystysrinki. Öisin varsinkin äityivät tappelemaan ja monkumaan voimalla. Parina yönä kävin jo heittämässä sankolla vettä niskaan, kun tuntui että tappavat jo toisensa tapellessaan. Muuten, erittäin tehokas keino yli-innokkaille sulhaskanditaateille.
Nyt älysin tilkitä kaikki tuuletusaukot ja ikkunat pidetään visusti kiinni. Maijan sulotuoksut eivät leviä enää ympäristöön ja kylän kollit ovat pysyneet poissa maisemista :)

En tiedä, olisikohan vaiva vähän hellittämässä, sillä Maija on tänään ollut jo hetkittäin hiljaa. Voi olla, että ensi-yönä saadaan jo nukkuakin.
Sen tiedän kuitenki, että kun tästä selvitään, lähtee Maija ihan varmasti leikattavaksi.

Vastauksia kommentteihin:

Meillä on ollut suoja-öitä. En minäkään sentään pakkasella uskalla kolleja kastella. Nämä kyseiset kuulemma palasivat koteihinsa noloina, mutta märkinä. Nyt minun ei tarvitse kuin näyttää naapurin kollille vesisankkoa, kun se jo luikkii karkuun :)

-----

Keino tepsii varmaan isompiikin ja sitä tullaan surutta käyttämään, jos tyttärelle ilmaantuu epätoivottua seuraa :) Vielä ei ole tarvinnut.