Nyt on Vanhojen tanssit sitten onnellisesti ohi. Minua jännitti tyttären puolesta niin kovasti. Pelkäsin , että jotakin menee pieleen. Tanssit sujui kuitenkin hienosti. Alkuvaikeuksien jälkeen tyttärelle löytyi tanssi-parikin ja olikin oikein fiksu poika. Yksi parhaista tanssijoista, ainakin minun mielestäni. Tanssien päätteksi hän ojensi tyttärelle vielä suuren punaisen ruusun. Se oli tosi kaunis ele.
Tytär oli suunnitellut pukuaan noin kaksi vuotta ja ompeli sen itse käsityö-tunneilla. Minua ensin hirvitti kultainen väri, mutta se osottautuikin oikein hyväksi valinnaksi. Erottui edukseen toisten mustista ja sinisistä puvuista ja oli oikein juhlavan näköinen. Kavaljeerikin oli hommannut kullan värisen kravatin, siinä oli varmaan ollutkin etsimistä.
Illan päätteeksi heillä oli vielä bileet, mutta tytär tuli kotia jo yöllä kahden kieppeissä. Ei kuulemma viitsinyt enää jäädä, kun porukka alkoi sammumaan ja nukkumaan. Viisas tyttö. Ei ole tullut äitiinsä.
Tänään onkin sitten Ystävänpäivä.
Hyvää Ystävänpäivää!
Onpas sinulla taitava tytär kun on suunnitellut ja tehnyt noin kauniin puvun.Muistan kun oma tyttäreni oli noissa vanhojentansseissa, melkein tippa silmässä katselin tansseja ja kuvasin pari filmirullaa kuvia.Oli ne nuoret niin kauniita ihanissa puvuissaan!!!
VastaaPoista