Elämää on vielä joulun jälkeenkin ;)

Meillä joulu on sujunut niin rauhallisesti kahdestaan tyttären kanssa. Puu-ukot ovat vahtineet rauhan säilymistä. 

Poika toi jo ennen joulua rappusille mahtavan määrän jouluruokia ja lahjoja, kiiruhti sitten oman perheensä luo joulua vietämään.

Tyttären kanssa ollaan vietetty kunnon löhöjoulua, oltu pyjamissa päivät pitkät ja ahmittu kilpaa herkkuja. Välillä istuttu siskoltani lahjaksi saadun kirkasvalolampun edessä kutomassa sukkia toisillemme.

Joulukoristeet on melkein kaikki kaivettu esille. Yksi parhaista nämä tyttäreni ennen koulu-ikää tekemät tonttumuori ja enkeli. Näissä piilee se joulun taika. 

Meillä ei enää pukki käynyt sisällä, mutta onnistuttiin näkemään hänet kun oli menossa naapurin pikkupojan luo lahjoja jakamaan.

Kyllähän meilläkin lahjoja jaettiin. Ahudulla piisasi rapisteltavaa ja oli niin hauskaa. Minä kyllä olen yrittänyt olla kilttinä, mutta en usko että ihan niin kiltti olen ollut kuin lahjojen määrästä olisi voinut luulla. Aivan mahtavan määrän sain mieluisia paketteja, ihan liikutuin niistä. Pukki tiesi mitä olin salaa toivonut.

Minulla on ystävä joka ei välitä kaupallisesta joulusta ja viime tingassa tein hänelle pari patalappua ja possun. Tiedän kyllä mikä hänen paras joululahjansa oli ; koko perhe sairasti kuumetta ja kurkkukipua ja aattona saivat testin tulokset, ei koronaa vaan ihan tavallinen nuhakuume. Helpotus oli varmaan melkoinen.

En sitten raaskinut laittaa joulukortteja tänäkään vuonna, KIITOS vaan kaikille jotka minulle laitoitte. Korttirahalla tein hyvää ITSELLENI ja tilasin Simply Crochet lehden Englannista. Mukana ensi vuoden kalenteri ja uusi amigurumi-ohje joka kuukaudelle. Saahan tätä lehteä joistakin suomalaisistakin marketeista, mutta varmemmin ja paljon halvemmalla kun tilaa Englnnista. Ohjeet ovat kyllä englanniksi, mutta äkkiä niitäkin oppii ymmärtämään.

Joulu-aamuihin kuuluu riisipuuro luumukiisselillä ja hyvää on kuten kuvasta näkyy. (Pitikin sattua ruma pusero päälle). Minäkin olen nyt oppinut keittämään riisipuuron veteen ja vasta lopuksi purkki kuohukermaa, ei pala pohjaan.  Melkein ainoa ruoka jonka itse valmistan, muuten syödään Saarioisten äitien ja Kantolan setien tekemiä tuotoksia. Vanhan enkelikellon kilkatus kuuluu myös jouluun.

Taidampa lähteä tästä taas puurokupin ääreen, ettei vaan nälkä pääse yllättämään. =) Hyvää joulun jatkoa sinne teillekin kaikille.

 

Vielä ehtii

Vielä ehtii pieniä juttuja tekemään jouluksi. Sain toiveen pienestä kettupojasta jolla olisi housut jalassa. Toki ne ovatkin ihan tarpeen talvella =). Siinä sivussa pikku tonttu-ukkokin johonkin pakettiin mukaan.

Naapuri pyysi tekemään lapaset itselleen ja suostuinhan minä lopulta. En ole kummoinenkaan lapasten tekijä. Tämä Ailin lapanen on helppo ja lämmin malli. Näitä olen tehnyt joskus ennenkin. Toisen naapurin pipotoiveesta kieltäydyin heti. En ole tähän ikään mennessä vielä onnistunut tekemään yhtään talvipipoa johon olisin ollut tyytyäinen. Joku siinä vaan mättää aina.

En tosiaankaan tykkää ruoanlaitosta, mutta välillä voin vähän leipoa. Joka joulu pitää itselle tehdä tiikerikakku ja tyttärelle kirsikkakakku. Samalla sokerikakun ohjeella molemmat, toiseen vain kaakaoraita ja toiseen pari purkkia kirsikoita liemineen. Helppoa ja onnistuu yleensä minultakin. Kirsikkakakusta piti siivu maista että tuliko kypsäksi ;)

Meillä on herätys joka aamu noin klo 5. Joku alkaa karjumaan että verhot pois edestä ja ikkuna auki. Sen jälkeen karjutaan että miksi ulkona on pimeää eikä ketään näy. Linnut saapuvat ikkunan eteen syöttöpaikalle vasta noin klo 10-11 ja sitten on kaikki hyvin. Siinä hän seuraa tinttejä koko päivän niin kauan kuin ulkona valoa piisaa.  

Yritin laittaa joulukoristeita ikkunaan, mutta ne revittiin heti pois. Estivät näkyvyyttä lintulaudalle . ;) Voi minun höpsöä Ahududua.

 

Joululahjat peittyi kääröihin....

Kun toinen on eläkeläinen ja toinen opiskeleva työtön, niin on helppo olla ekologinen ja säästeliäs =)

Meilä ei esim. tuhlata kalliisiin joulupapereihin.

Postipakettien mukana tulee usein täytteenä ruskeaa tai valkoista lujaa paperia. Olen niitä laittanut talteen ja käärinyt nytten joululahjat niihin. Nauhana vanhaa punaista lumppulankaa jota ei muuhunkaan ole voinut käyttää.

 Yksi paketti on muita hienompi, kiiltelevää kestävää ainetta. Pesin ja käänsin sipsipussin ja näin hienoa käärepaperia sain ison arkin. =)

Aika hienoja minusta.

Tytär pisti paremmaksi. =D Tässä on minulle tulevat lahjat. Ai että minua on huvittanut nämä. Aamiaishiutalepaketit ja jeesusteipillä kiinni etten pääse kurkkimaan liian aikaisin. Nauroin tytölle että niissä on varmaan yksi sukkalankakerä jokaisessa kun ovat niin köykäisiä.

Kahdestaan vietetään taas joulua ja olemme niin lapsenmielisiä molemmat, että lahjoja on kiva antaa ja saada. Ei mitään kallista ja hienoa, vaan ajatuksella hommattua aleista ja kirpputoreilta.

(kuva netistä)

Onneksi näitä maskeja jaetaan ilmaiseksi vähävaraisille ja ahkerasti olen käyttänytkin. Olen pessyt näitä kertakäyttöisiäkin koska kuulemma kestävät sen, mutta jossain vaiheessa nekin tulevat tiensä päähän.

Netissä näin hauskan kierrätysidean näillekin. Parempi näin kuin heitettynä jonnekin tiensivuun, (sitäkin näkee valitettavasti).

Pysytään terveinä ja nautitaan joulun odotuksesta.

 

Jokohan piisais

Olen varautunut siihen että jouluna on sähköt poikki ja kirjasto koronan takia suljettuna. Minulla ainakin lukemista piisaa. Jokohan nämä piisais joulun yli vai vieläkö pitää tehdä yksi hakureissu kirjastoon ? =)

Enimmäkseen dekkareita, mutta on siinä muutakin. Olen kova lukemaan silloin kun en tee käsitöitä.

Netissä osui silmiini tämän kirjan mainos ja kun oli niin hauska nimi, niin pitihän se varata kirjastoon minulle. Kirja kertoo n.200 vuotta sitten eläneistä prostituoiduista Musta-Maijasta ja Kirppu-Kaisasta.

Minulla on ystävä nimeltään Maija ja itse olen Kaisu. Ei tämä sentään meistä kerro =D. Kirpputoreilla kyllä kierrellään yhdessä.

Tyttösenä ollessani jotkut pojat väänsivät sukunimeäni Kupiainen ja huutelivat Kuppi-Kaisaa. Ei sentään Kirppu-Kaisa ;) Nykyisestä nimestäni onkin onneksi vaikeampi vääntää yhtään mitään.

Saa nähdä ehdinkö lukea kaikki joulukuussa. Onneksi on olemassa koko kansan kirjastolaitos.

 

Metsämiehelle sukat

Sukat nuorelle miehelle joka kulkee beagle-koiransa kanssa metsästämässä. Kuvion on suunnitellut facebookista löytyvä Sissukka ja tein sen silmukoimalla. Sisäsivulle yksi tassun jälki, niin kuin koirakin jättää tassun jäljen omistajansa sydämeen. Lankana näissä 7-veljestä.

Sockiahan minulla nyt piisaa =) Miesten sukista jäi juuri sopivasti pieniin lastensukkiin. Raidatkin osuivat sattumalta ihan kohdilleen.

Yhden sortin joulutähti. Tätä on mukava tehdä, en vaan muista mistä ohjeen voisi löytää. Patalappu tai pannunalunen, ihan miten kukin haluaa käyttää. Raidallisena tulee vallan toisen näköinen.

Alkaa jo olla niin kiire joulujuttujen kanssa, ettei paljonkaan ehdi postailemaan =)