sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Arpasin jo =)


Mitäpä tätä enää pitkittämään. Laittelin numeroita jonoon ja laskeskelin siitä voittajat.
Onneksi sattui  eri toivomuksetkin.

Kissa-kassi menee Katille Hipsulaisen helmeilyyn
Laukun-järjestäjä  Enkulin käsitöihin

Minulla voi olla molempien osoitekkin jossain "hyvässä tallessa", joten viisainta kun laitatte sen uudestaan osoitteeseen sudemi@luukku.com. Laitan vielä sähköpostia molemmille.


Olis niin mukava neuloa välillä ja kyllähän minä tämän Revontulen teinkin. Aika ruman värinen lankakin löytyi kaapista, miksikähän tämäkin on tullut ostettua. Varmaan jostain halvalla sain =)

 Hetihän se kostautui. Nyt on olkapää taas niin kipeä, ettei nukkumaankaan ole asiaa ilman voimakkaita särkylääkkeitä. Jo työvuosina toisessa olkapäässä todettiin kulumavamma ja mihinkäs se siitä iän myötä olis hävinnyt. Neulominen ei käy alkuunkaan, mutta onneksi vielä voi kuitenkin virkkailla. On se kumma, kun luulis että molemmissa hommissa kuitenkin rasittuu olkapää, vaan ei näköjään samalla lailla.

Luulin että olen jo kyllästyttänyt  sukulaiseni huiveilla, kun tytär sanoi että miksen tee hänelle koskaan huivia.  Voi tätä huolimatonta äitiä. Heti sai tytär valita mieleisensä langan ja uusi Revontuli on jo aluillaan. Kunhan olkapääkipu hellittää, niin teen sen valmiiksikin.


Ihanaa, aivan loistavat potkurikelit täällä meillä. Meidän kylällä onkin paljon potkuttelevia mummoja ja kaupan edessä tahtoo mennä potkurit sekaisin, vaan eipä enää minulla.

Pari vuotta sitten kirpparin pojat rakensivat minulle lahjaksi uuden sinisen potkurin yhdistelemällä kolme vanhaa potkuria. Taitavia poikia. On niin tukeva ja poikkeavan mallinen, ettei kukaan enää erehdy omakseen luulemaan. Toisenkin ostin tosi halvalla kirpparilta ja siihen löysin mummo-rekisterikilven. Eipä ole sitäkään kukaan kehdannut "lainata", vaikka ihan vaan tuossa pihalla kököttävät. Ovat sen verran hyvin tunnistettavissa =)

Kaupunkin on säästellyt eikä ole hiekottanut teitä ollenkaan ja sehän minulle passaa.  Minä kun muutaman kerran potkaisen, niin potkuri suorastaan lentää ja vauhdilla olen jo kylällä. Muistutan kuulemma sitä vanhaa mainosta:
"Pois alta, Jaffat tulloo ja helemat paukkaa" =D   

torstai 21. tammikuuta 2016

Pikkuväkeä


Nyt sais jo pakkaset piisata, vaikka eihän minulla mitään valittamista kotona, kaukolämpö pitää kämpän lämpimänä ja vesi juoksee hanasta. Ruokakauppaan kuitenkin pitäisi välillä päästä. Polkupyörässä on öljyt niin jäykkänä, että alamäessäkin joutuu polkemaan ja potkurilla ei tuolla pakkaslumessa luista ollenkaan. Tuntuu ikävältä kulkea, kun selkä on hiestä märkänä ja muu kroppa palelee. Vaan eiköhän se ensi viikolla jo hellitä.

Kun ei ulos tarkene mennä, niin olen tässä aikani kuluksi sitten virkkaillut niin paljon, että olkapää on taas juupelin kipeänä. Lääkäriin en viitsi mennä, sillä määräävät kuitenkin vain särkylääkettä kuurina  ja osaanhan minä ottaa sitä ilman lääkärin määräystäkin.  Eikä sitä vaan osaa kädet ristissäkään kotona möllöttää, jotain pitää räplätä koko ajan vaikka kuinka särkisi.


Kettuperheen tein tilaustyönä asiakkaan väritoivomusten mukaan.
Posti se päätti taas nostaa hintojaan, mutta onneksi tuli uusi pienempi R-paketti. Alankin käyttämään sitä aina kun mahdollista ja säästyy monta euroa. Meillä on postin-asiamies ja R-kioski vierekkäin, joten minulle se on aivan sama kummassa käyn.

Arvontaan on näköjään jo osallistunut aika moni, mutta vielä ehtii. Laitoin turhankin pitkän arvonta-ajan. Ihan harmittaa kun en voi kaikille arpoa voittoa, niin mielelläni lähettäisin jokaiselle jotain.

Pakkasen hellittämistä odotellessa, hyvää viikonloppua kaikille.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Kassi-Alman arvonta


Itse olen armoton laukkufriikki. Aina jos pääsen isommalle kirpparille käymään, niin vähintään yksi laukku lähtee mukaan. Nyt kun tytär oli kotona avustamassa nettiostoksissa, niin mitä tuli tilattua, tietenkin laukkuja.

Olen niin monesti taas voittanut arvonnoissa, niin eiköhän ole aika jo minunkin arpoa jotain. Niimpä tilasi kaksin kappalein, toiset itselle, toiset arvottavaksi. 



Toinen arvottava on hyvän kokoinen kissakassi, mitat 30x41x9cm. Väri harmaa, kissa ja kala on ablikoitu etupuolelle. 


Toinen on tosi monilokeroinen laukunjärjestäjä. Kuvasta poiketen arvottava on musta. Käytännössä olen huomannut käteväksi. Kaiken tarpeellisen mukaan otettavan voi kerralla siirtää laukusta toiseen ja paljon tavaraa mahtuu mukaan.

Sitten ne arvonnan säännöt. Vakilukijoille kaksi arpaa ja muille yksi. Sinun pitää vaan ilmoittaa kummasta tykkäisit enemmän, ei muuta. Taidan sitten arpasta 31.1.16. Siis kahdelle lähtee palkinto, arvon molemmat.
Toivottavasti halukkaita löytyy, itse ainakin tykkään näistä.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Kyllä pulla on hyvää



Sunnuntaina tytön kanssa pähkäiltiin, että voi kun olis pullaa. Kiltti äiti tietenkin alkoi penkomaan kaappejaan ja laittoi pullataikinan nousemaan iltamyöhällä. Johan siitä onkin varmaan pari vuotta kun olen viimeksi pullaa leiponut. 
Tytär tykkää korvapuusteista, joten ensin niitä. Pullista tuli kyllä aikalailla tekijänsä näköisiä, isoja ja vinksahtaneita, mutta ah niin hyviä. Yleensä pullani ovat kovia koppuroita, mutta nämä ovat pumpulin pehmeitä, ihme kyllä. Oliskohan syynä ollut kun en löytänyt margariinia, niin käytin voita ja reilusti sitäkin.


Puolet taikinasta meni mustikkapiirakkaan. Pakkohan sitä oli maistella jo ennen kuin sain kameran esille. Parissa päivässä se menikin jo kokonaan.
Jo syksyllä puhuin siskonmiehelle, joka tykkää samoilla metsissä, että miten olis mustikoita joululahjaksi. Niitä tulikin joulupäivänä monta pussillista pakastettuna ja nyt saa monet piirakat paistella. Kiitos vaan Manulle sinne Tampereen suuntaan, kyllä täällä nyt herkutellaan. Onko parempaa kuin lämmin mustikkapiirakka ja kylmä maito.


Kun sisäinen puoli oli tyydytetty, oli hyvä siirtyä ulkoiseen puoleen.
Voitin TaRan arvonnasta Taloni maalla blogissa Magnesium Body tuotteita. Keskiviikkona saunan jälkeen aion näitä levitellä puhtaalle iholle oikein kunnolla, mutta johan minun piti niitä käsivarsiini kokeilla heti. Vaikka en yleensä usko voiteitten ihmeitä tekeviin ominaisuuksiin, niin täytyy sanoa että nämä teki vaikutuksen. Kuivankarhea iho muuttui todella pehmeäksi ja silkkisen tuntuiseksi. Ainakin näin vanhemmalle iholle nämä sopii ihanasti ja voin suositella. Ainut ehkä miinus on aluksi voimakas kookoksen tuoksu, mutta sekin haihtuu aika äkkiä onneksi, eikä haittaa yöunia edes tämmöisellä hajuallergisella. 
Minusta taitaa tulla tämän voiteen vakikäyttäjä, sillä hintakaan ei näytä olevan paha.
Kiitos sinulle TaRa sinne Taloon maalla, oli mukava päästä koekeilemaan uutta hyvää tuotetta.


Täyty laittaa uusi kuva itsestä, että näette kuinka pullan syönti kaunistaa. Pulla päivässä pitää mummon kuosissa !

P.s. Muutaman päivän päästä pistän pitkästä aikaa arvonnan pystyyn. Tällä kertaa ei mitään kettuja tai apinoita, vaan Kassi-Alman arpajaiset =D

torstai 7. tammikuuta 2016

Rumia kuvia


Ulkona -30, kyllä kissat tietää missä nyt kannattaa olla, ikkunan sisäpuolella patterin päällä. Välillä tahtovat ovenraosta kurkkaamaan ja äkkiä takaisin sisälle.


Tytär innostui kuvaamaan uudella kamerallani. Kun näytti tämän minulle, niin sanoi vaan että kyllä äiti on nätti kun äiti nukkuu =) Sisareni väitti, että olen paljon nätimpi hereillä olessani, näinköhän =)


Tytär tuli ja nappasi sitten uuden kuvan, salamalla ja läheltä. Ai nätimpikö muka ?
En kyllä tunnistanut itseäni tästä, en voi olla noin ruma nykyään. Tytär meinas, että pitäisköhän katsoa peiliin vähän useammin. No, kävin katsomassa ja siellä oli paljon , paljon kauniimpi ja nuorempi nainen. Kumpikohan valehtelee, peili vai kamera ? Tuleekohan sitä katsottua peilikuvaansa jotenkin toisin ? Ainakaan tämmöisiä rumia kuvia ei monikaan kehtaa julkistaa vaan etsii aina ne kauneimmat. No, minulla ei ole mitään menetettävää, meitä on vaan naurattanut nämä kuvat.

Kevään mittaan pitäis käydä uudessa passikuvassa. Taidampa sitten sipaista varulta vähän meikkiä naamaan ja väriä silmiin. Meikillä saa onneksi korjattua ulkonäköään huomattavasti.