perjantai 3. helmikuuta 2017

Helmikuu on oranssi


Sovatek-säätiö on lopettamassa kylämme parasta kokoontumispaikkaa, ainoata  kirpputoriamme. On se vaan harmi. Nyt siellä on sitten kaikki myynnissä tosi halvalla ja minä "kanta-asiakkaana" olen saanut ilmaiseksikin ;)

Viikolla sain tämän unisiepparin. En niin näistä sieppareista välitä, mutta kun tässä on suden kuva. Täytyyhän sudella olla suden kuva seinällä ja niinpä kiikutin sen pesääni, "kun halvalla sain" (eli ilmaiseksi) =) Täyty vaan laittaa korkealle roikkumaan, ettei kissat revi kaikkia sulkia pois.




Tänään ihailin näitä kukkia kirpparin ikkunalla ja kun lupasin niille rakastavan kodin, niin johtaja laittoi ne pakettiin ja kassiin minulle. Eiköhän mullanvaihto saa ne piristymään kunnolla. "No kun halvalla sain " =D


Viime aikoina olen kovasti yrittänyt löytää kasvia nimeltä Aaronin parta (kuva netistä). Olisi luullut että joltakin löytyisi ikkunalta täällä maalaiskylässä, vaan on niin vanha kasvi, ettei kellään eikä missään. 
Tytölläni on Skotlannissa hyvä ystävä nimeltään Aarron ollut jo monta vuotta. Olishan se mukava saada tytölle Aaronin parta ikkunalaudalle hoidettavaksi. Jospa se joskus vielä löytyisi.



Vuosi väriterapiaa haasteessa  helmikuun värini on oranssi. Siispä nyt syntyy kettuja. Toinen näistä lähti jo Outille arvontapalkintona ja toinen Skotlantiin Aarronin äidille. Hyvää matkaa kettuseni.

29 kommenttia:

  1. Sinipaitainen Kettunen on kotiutunut meille torstaina. Hyvin on viihtynyt täällä uudessa kodissa. Tuolla se pianon päälle tyytyväisenä hymyilee ja katselee telkkaria. Kiitos <3
    Mukavaa viikonloppua Sude <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipaakohan se tyttö-ystäväänsä ;)

      Poista
  2. Hyvuö löytöjä kirpparilta olet hankkinut =))
    Ihanat nuo sinun ketut !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitä parempia, kun sain ne ilmaiseksi ;)

      Poista
  3. Noissa on jo hinta kohdallaan, kuten entinen mies sanoi saadessaan kalastajalta ilmaisia silakoita! :D Ja sen sanojan vaimo oli aikoinaan minun työkaverini, joten tuo tottakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anopinkielestä olisin voinut vähän maksaakin, mutta ei väkisin ;)

      Poista
  4. Noista kukkasista saat jo viherkeitaan. Ketut ovat jälleen kerran oikeita velikultia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anopinkielessä on niin hyvä toinen alku, että saan siitä tyttärenkin ikkunalle kasvamaan.

      Poista
  5. Mitäpä se haittaa, jos höyhenet lähtee parempiin suihin, kaunis ilman niitäkin.
    Upean jutun olet Kansalaisopiston julkaisuun kirjoittanut. Varmaan innostit monta maalauskursseille. Oletko muuten huomannut, että kun ottaa omasta taulustaan valokuvan, siitä näkee asioita, joita ei muuten huomaa? Upea kuva pakolaistytöstä.
    Sinä kun olet kansainvälinen tyyppi, skotlantilainen vävy sopisi hyvin perheeseen : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan valokuvia aina keskeneräisistäkin töistä, koska niistä huomaa virheet paremmin. Tästäkin korjasin vielä muutaman paikan, kun huomasin huonoksi.
      Minä niin toivon, että kun kesällä tapaavat ensimmäisen kerran, niin kemiat sitten pelais yhteen. Vävy (ja vauvat) olisivat niin tervetulleita jo ;) Neljä vuotta ovat jo tunteneet netin kautta, olishan se aika jo tavatakin.

      Poista
  6. Tuo unisieppari on kyllä kaunis ja kiva kun sait kukkia hoidettavaksi. Itse en ole mikään viherpeukalo, onnistuin juuri muutama päivä sitten saamaan herneenverson alutkin homeeseen. Mutta periksi en anna ja laitoin uudet kasvamaan :) Lisäksi taas haaveena täyttää parveke keväällä kaikenlaisista hyötykasveista. Minulla on myös menossa oranssi kausi, ystävänpäiväsukista tulee melko aurinkoiset, viiden päivän päästä pitäisi olla valmista joten silloin postailen niistä lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän noita kukkia kasvattelis, jos ei kissat aina söis niitä =) On se kumma, että vaikka vieressä kasvaa kissanheinää, niin kukkia pitää silti aina järsiä. Toivottavasti nämä ovat liian pahan makuisia ;)

      Poista
  7. Minullakin on ollut Aaronin parta ennen muinoin, mutta rakastin sitä niin palavasti, että se muutti autuaammille kukkamaille ;) Ja kettuset ovat justiinsa oikean oransseja - voi, noitakin rakastaisin palavasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka mökissähän aikanaan kasvoi Aaroninparta, mutta näyttää olevan muotivirtaukset kasveissakin.

      Poista
  8. Mulla on ollut Aaronin parta aikoja sitten. Olen nähnyt myynnissäkin niitä joskus. Tosi nätti kasvi, mutta kovin ronkeli, sanoo äitini kukkienkasvattaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää. Tytär on tosi taitava kukkientappaja, joten viisainta kai pysytellä kaktuksissa =)

      Poista
  9. Meilläkin kotona oli aina Aaronin parta. En ole muuten myöskään nähnyt pitkiin aikoihin. Jospa löytäsisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli varmaan helppo jakaa, koska se löytyi melkein joka kodista. Vaan eipä ole trendikasvi näköjään enää. Kaupoissakin on vaan eksoottisempia palmuja sun muita.

      Poista
    2. Ruusupuussa oli yllättäen muutama Aaroninparta-ruukku. Kukkakauppa Ruusupuu on Tapionkadun ja Rajakadun kulmassa Jyväskylässä.

      Poista
    3. Kiitos tiedosta. Täytyypä käydä katsomassa seuraavalla kaupunkireissulla =)

      Poista
  10. Serkkuni tytär tutustui netissä mukavaan poikaan (norjalaiseen) ja asuvat nyt Oslossa ja heillä on yksi lapsi. Että kyllä se on mahdollista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, ei nuoret enää kapakoissa tapaa, vaan netissä. Voipa olla parempikin, ettei viina ole sotkemassa kuvioita. Kovasti minäkin toivon että tästä vielä jotain kehittyy =)

      Poista
  11. Unisiepparia olen monesti ajatellut tehdä, mutta niin on vain jäänyt tekemättä. Tosi hienon susi-siepparin olet saanut, ja ketuthan sulla on aina niin ihania :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, että viikossa olen aivan kyllästynyt jo tuohon. Pitäis varmaan tuunata jotenkin oman näköiseksi ;)

      Poista
  12. Hauskat ja hyväntuuliset ketut:)

    VastaaPoista
  13. Hauskat repolaiset ovat lähteneet maailmalle. (:

    VastaaPoista
  14. Onpa veikeät ketut. Kotipalvelussa työskennellesäni näin eräällä vanhalla rouvalla tuollaisen kukkasen. Nyt tiedän sille nimenkin :)

    VastaaPoista