Joulumyyjäiset 2025

Vuoden myyjäiset ovat taas takanapäin. Autottomana nämä ovat ainoat joihin pystyn osallistumaan. Tänä vuonna pääsinkin helpommalla kun vävy tuli kantamaan retkipöytäni. Pienihän tuo kyllä on ja paljon piti saada tavaraa mahtumaan. Näillä mennään mitä on.

Kerkesin tehdä vielä muutaman enkelin. Nämä voi laittaa vaikka kuusen roikkumaan tai pöydälle seisomaan.

Eräs naapuri pyysi tekemään enkelin mustilla vaatteilla, mustilla hiuksilla ja mustilla siivillä.  Kieltäydyin tekemästä koska ei kuulu minusta joulun henkeen. En ala tekemään mitään mistä ei tule itselle hyvä mieli.

Ja tietenkin vielä yksi tonttupoika suuripäisen kissansa kanssa. En vaivautunut enää korjaamaan kissan pään kokoa vaikka syytä kyllä olisi ollut.

Nämä eivät ole minun tekemiäni , vaan erään toisen pöydästä. Aivan uskomattoman kauniita. Kukkakin on tehty sokerista ja syötävää. Hintaa näillä taideteoksilla ei ollut kuin 1€ kappale joten olihan minunkin pari ostettava ennen kuin loppuvat.

 Tämä oli tilanne kun kolmen tunnin päästä lopetin. Huonommin meni kuin esim. vuosi sitten. Sukkia oli muillakin niin paljon myynnissä, että sain olla tyytyväinen kun meni kahdet miesten- ja kahdet lastensukat. Pehmoleluja meni ihan mukavasti ja nämä loput meneekin omiin joululahjoihin.

Todella iloinen olin erään vanhemman miehen tapaamisesta. Hän kysyi muistanko vielä kun hän viimejouluna osti Viiru-kissan minulta. Nyt hän halusi Viirulle kaveriksi Pesosen. Laittoi sen taas takkinsa sisään niin että Pesosen pää näkyi takin kaula-aukosta. Tuommoisista kohtaamisista jää niin hyvä ja jouluinen mieli.

Nyt voin hyvillä mielin aloitella joulun laittamista kotiini. Tytär ja vävy ilmeisesti tulevat joulunpyhiksi luokseni joten on mukava laitella kaikenlaista koristetta.

Mukavaa joulun laittelua teille muillekin, nähdään taas.🤶

Kiirettä pitää

Lauantaina on meidän kylän joulunavaus ja samalla kolmen tunnin joulumyyjäiset. Yritän nyt kiireellä saada sinne myytävää, sillä nämä ovat ainoat myyjäiset minne autottomana pääsen. Tuonne sentään pääsen rollaattorilla, tai jos lunta on niin potkurilla. Pari näitä isompia valmistui. 

  

Samoin pari pienempää valmiiksi. Vävy lupautui tulemaan avuksi ja kantaa pienen retkipöytäni paikalle. Viime vuonna vein senkin rollaattorilla ja oli tosi hankalaa. Onni on omistaa kiltti vävypoika.

Näitä pieniä taskunukkeja meni viime jouluna mukavasti. Pikkutytöt tykkäsivät ja kun laitoin hinnaksi 5€ niin tuntui olevan sopiva hinta.

                                                

 Vielä toisetkin lintulapaset, nyt valkoisella pohjalla. Kuvasin sisällä ja ilmeisesti meillä on keltainen valo koska kuvatkin tulivat niin keltaisia.

Ensi viikolla kerron miten myyjäisissä kävi, toivottavasti kauppa käy.

Yhteisöllisyys

Kaupungin vuokrarivitalossa ei tarvitse yksinäisyydestä kärsiä vaan meillä toimii yhteisöllisyys. Naapurin nuori herra päätti pitää bileet jotka jatkuivat kolme vuorokautta yhtäkyytiä. Minäkin "pääsin" osallistumaan niihin sillä se huuto ja mekkala kuului oikein mainiosti ohuiden seinien läpi. Siinä sitten pitkinä unettomina öinä aloin loppuun saattamaan keskeneräisiä töitäni ja niitähän onneksi piisaa. Päiväsaikaan saatiin sentään kissan kanssa vähän nukuttuakin.

Vähän jännitystä minunkin elämääni kun välillä kuului "Minä tapan sinut" ja välillä toiset huutaa "Pane se puukko pois". Menin pihalle katsomaan pitäiskö soittaa apua jostain.

Siellä oli toinenkin naapuri joka sanoi että kyllä ne kohta rauhoittuu, ei tarvitse poliisia soittaa. Kyllä kai kun riehumassa oli hänen omakin miehensä.  Meinasin että tappakoon sitten toisensa niin ainakin hiljenevät ja menin takaisin kotiini. 😝 Välillä kyllä kurkin ikkunasta tuleeko poliisi tai ambulanssi paikalle, ei tullut. Bileitten jälkeen kävin vähän lakia lukemassa naapurille, hän kovasti pyyteli anteeksi, halasi minua ja kehui mukavaksi. Sovussa erottiin.

Tänä viikonloppuna olikin sitten hiljaista ja rauhallista. Olin informoinut naapuria että minulle tulee vieraita ja silloin en mekkalaa kuuntele.

Tytär tuli miehensä kanssa yökylään. Skottivävy ihastui niin tekemääni tiikerikakkuun että halusi oppia itsekin tekemään semmoista. Minä istuin vieressä komentamassa ja Aarron teki kaiken alusta loppuun ihan itse. Tuossa on tekemisen meininki, paitakin on jo kaakaojauhossa.. Hyvä kakku tuli ja annoin vielä kotia viemiseksi kakkuvuoan.  Kuulemma vaarallinen oppi, sillä nyt alkaa heillä olemaan usein kakkua ja elopainot nousee kummallakin.😋

Kaksi niin erilaista viikonloppua, ei käy tylsäksi olo.