maanantai 2. heinäkuuta 2018

Sukkia ja ratsastusta


Tytär valitti että olen kuluttanut kaikki hänen villasukkansa puhki ja mitä tekee kiltti äiti ;) Kaivaa esiin jämälankapussinsa ja alkaa neulomaan uusia. Vanhat paikkaan itselleni.  Tulihan niistä aika koreet, mutta kelpaavat kotikäyttöön ja eipähän enää mene sekaisin väriensä puolesta minun sukkieni kanssa.


Kirjavaa jämälankaa sain näihinkin sukkiin uppoamaan ja menivät jo miniälle mökkisukiksi. Malli on se nyt niin suosittu Hipsulaisen Karuselli. Pakko oli laittaa jo uudetkin Karusellit puikoille, kun on niin mukava malli neuloa.


Mummo pääsi taas seuramaan nuoremmankin pojantytön kilparatsastusta kun olivat tässä omalla kylällä. Tyttö oli kyllä vähän pettynyt kun ei ihan kärkeen sijouttunut. Minä olisin tätä hevoseksi luullu, mutta on kuulemma poni. Ei näitä erota , jos ei ole asiaan perehtynyt. Vanhempi tyttö onkin sitten jo huippuluokan ratsastaja, mutta perässä menee tämä nuorempikin. Kyllä mummo saa olla heistä ylpeä.

Kilpailujen jälkeen poika vei meidät kaupunkiin syömään ja se ei sujunutkaan niin kivasti. Ruoka oli kyllä hyvää, mutta sen tuleminen kesti tosi kauan . Niinpä auton  parkki-aika oli mennyt umpeen kymmenisen minuuttia aikaisemmin ja Parkkipoika oli käynyt lyömässä sakkolapun kolme minuuttia ennen meidän tuloa.  60€ läjähti lisää maksua ravintolareissusta ja eihän se paljonkaan naurattanut.



Ei tämä vanhan elämä kuitenkaan aina niin pelkkää juhlaa ole. Tosi usein tuntuu juuri tältä.


13 kommenttia:

  1. Muistankin postauksen, jossa viimeksi olit ratsastuskisoja katsomassa. Ihanaa kun taas pääsit mukaan. Inhottavaa tuollainen sakotus :(
    Mukavaa heinäkuun alkua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se mukava että välillä muistavat että mummokin on olemassa. Asuvat niin kaukana, että harvoin nähdään.

      Poista
  2. Kivan pirteät sukat. Tiedä tuosta vanhan elämästä sitten. Taitaa olla itsestä kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minusta viime-aikoina on tuntunut juuri tuolta ja tiistai on varsin tylsä päivä kun ei postikaan kulje :(

      Poista
  3. Onhan tuo ollut harmillinen ruokailureissu. Mutta hauskat sukat!
    Tuo Vanhan elämä taulu kyllä on hauska, mullakin...no päivän kohokohta ois postin odottaminen, mutta kun sieltä ei yleensä tule mitään tai vain mainoksia!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainoksia tuleekin sitten loota täynnä, mutta onneksi ei enää tule laskuja kun ne tulee nykyään kaikki sähköisesti =) Minulla taitaa olla matalapainetta tällä hetkellä, mutta eiköhän se siitä taas väisty kun jaksaa odottaa.

      Poista
  4. Minä jo luulin, että olet ihan itse intoutunut ratsastamaan. Hiki nousi pintaan, kun muistelin pyöräilureissuasi...

    VastaaPoista
  5. Minähän pelkään hevosia enkä kymmentä metriä lähemmäksi mene ;) Enää ei uskalla tehdä niitä parinkymmenen km pyörälenkkejäkään, kun ei tiedä jos vaikka joku paikka itsessä pettää. Sitä paitsi siellä lenkin varrella on tällä hetkellä monta karhua tavattu ja emokin poikasineen, viisainta pysytellä meikäläisen muilla teillä.

    VastaaPoista
  6. Minustakin poni on pieni köpöttelijä ja tuo näyttää uljaalta ratsuhevoselta. Tsemppiä tytölle! Sukat on hienot ja iloiset kuten myös uutuusmalli.
    Kurjin sakkopaikka minulle oli sairaalan parkissa, kun olin mieheni luona. Hän oli silloin terminaalihoidossa. Se oli kuin pieni piiskanisku avohaavaan tai piste iin päällä. Mitätön asia suhteutettuna tilanteeseen, mutta tuntui niin väärältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuommoisessa tilanteessa enää muita vastoinkäymisiä tarvitsisi olla. Joskus se voi olla hyvinkin pieni asia joka lopulta murtaa kestokyvyn. Vuosia sitten olin juuri saanut tietää sairastavani syöpää, kun puhelinmyyjä soitti ja yritti kaupata minulle naisille suunnattua syöpävakuutusta. Se mursi minulta vesipadot ja olin niin vihainen sille myyjälle että huusin hänelle täyttä kurkkua.

      Poista
    2. Olipas kurja puhelu! Ne syöpävakuutukset on mielestäni sellaista inhottavaa rahastusta ihmisten peloilla. Itse maksoin varmaan 10 vuotta ja sitten lopetin. Olin varma, että tauti tulee kun olen lopettanut maksamisen. Aivan absurdia. Hyvä, että paranit : )

      Poista
  7. Olen tutkaillut tuota karuselli-mallia, mutta joku tökkii. Tuntuu jotenkin MUKA hankalalta aloittaa. Mutta jos muutkin osaa, niin miksi en MUKA minä?
    Olen aikoinaan ratsastanut 6-7 vuotta. Ihanaa hommaa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun sen sukan alun oivaltaa, niin loppu onkin tosi helppoa.

      Poista