maanantai 16. maaliskuuta 2015

Apinoita mietiskellessä


Viime viikko menikin miettiessä ja muistellessa. Samalla oli hyvä heilutella virkkuukoukkua ja lauma apinoita sai päivänvalon. Kauhea viidakon kissapeto yritti heti hyökätä apinalauman kimppuun. Maijaa ne olisivat kovasti kiinnostaneet.

Kaikkea hassua sitä tuleekin mietittyä.
Kohta alkaa kaikissa naistenlehdissä olla taas laihdutusjuttuja joka keväiseen tapaan. Minä muistelin, miten siskoni kanssa nuorina naisina lyötiin oikein kättä päälle, että koskaan ei päästetä painoa nousemaan yli 60 kilon. Siskollani se varmaan pitääkin paikkansa vieläkin. Eihän minunkaan tarvitsisi pudottaa kuin 55 kg päästäkseni tavoitteeseen. Hahaa, niin utopistinen ajatus, etten viitsi edes aloittaa laihduttamista. Ihan hyvällä omalla tunnolla pistelen poskeeni kaikki herkut mitä eteen sattuu ainuttakaan kaloria laskematta. Täytyyhän elämässä jotain nautintoja olla.

Ihaillen luin, että Kristiina on päättänyt lopettaa tupakanpolton. Täältä raikuu kannustushuudot.
Olis ihan hyvä minunkin, 48 vuotta on tullut jo röyhyteltyä. Monen monta kertaa olen kyllä yrittänyt lopettaa lääkärin avustuksella ja ilman.  Lopulta lääkärikin antoi periksi ja sanoi, että taitaa tuo nikotiiniriippuvuus olla liian paha, mutta jos saisit edes vähennettyä. Olen minä saanut pikkuisen vähennettyäkin.
Nyt sitten aloin miettimään ihan hassusti. Talon hinta on jo savuna haihtunut ilmaa, mutta olisinko sitten onnellisempi sen talon kanssa. No en varmaan. Tässä vaiheessa mökki olisi jo rapakunnossa homevaurioisena odottamassa peruskorjausta ja minä hermorauniona rahapulassa. Paljon helpompi on näin vuokralla. Nyt jos joku paikka remppaa, niin soitto vaan talkkarille ja voin unohtaa ongelman.

Minä olen ihan opettelemalla opetellut löytämään ne hyvät puolet kaikista asioista ja siksi näin ihan tyytyväisenä kannan läskejäni ja vetelen tupakkaa.
Ei semmoista asiaa olekkaan, jossa ei olisi jotain hyvääkin, jos sen vain haluaa löytää ☺

40 kommenttia:

  1. Ihana apinalauma jälleen!
    OIkea asenne, kyllä elämässä pitää osata ottaa ilo irt sieltä mistä sen saa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asenne kun on onneksi ihan itsestä kiinni ja on vara valita ottaako asiat hymyillen vai hampaat irvessä vastaan.

      Poista
  2. Nuo apinat vaan ovat niin hurmaavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niitä tullut tehtyäkin. Onneksi on tämmöinen eläkepäivä-harrastus, niin ei tule turhautumisen tunnetta.

      Poista
  3. Voi jestas mikä asenne! Täytyy vain ihailla, mullakin on tuota elopainoa kertynyt ihan kiitettävästi ja tupakkaakin tulee sauhuteltua. Painoa oon yrittänyt monen monta kertaa pudottaa, yleensä hyvin huonolla menestyksellä. Tupakan kanssa en hirveesti oo ottanu ressiä. Molemmat ovat tappavia tapoja, lääkäriinkö menee sama minkä vaivan kanssa (vaikka vain katkenneen käden) niin aina on syy jommassa kummassa.
    Tsemppiä sulle ihanien apoinoiden kanssa, nautitaan elämästä ja kuollaan sitten kun on sen aika!

    tiinaliisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se minunkin oma lääkäri kaikesta aina syytti painoa ja tupakkaa. Kerran sanoin hänelle, että kun olen jo luopunut viinasta ja vieraista miehistä, niin anna mun pitää edes jotain iloja. Sen jälkeen meille löytyi yhteisymmärrys =)

      Poista
  4. Mullakin tätä elopainoa on kertynyt, mutta sitä en jaksa stressata. Tupakkaa en oo kohta kolmeen vuoteen poltellut, lopettamisen teki helpoksi isäni sairastuminen ja kuoleminen keuhkosyöpään.
    Aurinkoista tätä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäähän aikuisessa naisessa olla mistä ottaa kiinni =)

      Poista
  5. Kyllä nää saavutetut linjat pitää säilyttää, vai mitä.
    Tupakan kanssa mie taistelin vuosia, nikotiini purukumia meni siihen malliin, että aina kun menin apteekkiin niin miulle ojennettiin jo paketti pyytämättä, tais siihenkin korvikkeeseen ainakin leikkimökin hinta mennä.
    Vieläkin poltan unissani, joten nikotiinista on vaikea päästä eroon.
    Mutta kannustan sinua jättämään vaikka yhden päivässä polttamatta.
    Nimittäin maailma tuoksuu ja herkutkin maistuu paremmalta.
    Niin ja apinat on aina yhtä ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on niin kalliita läskejä, ettei näistä raaski luopua =)
      Olen minä jo onnistunut vähentämään 20 tupakasta 15 tupakkaan vuorokaudessa, sekin jo auttaa, ainakin rahallisesti.

      Poista
  6. Asenne ratkaisee. Kaikessa.
    Hyvä Sude :)
    Apinoita apinoita apinoita...niitä syntyy ja riemukasta ompi se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja oman asenteensa kun voi itse päättää. Minä olen päättänyt ottaa apinamaisen otteen loppuelämääni, rennosti ja huolettomasti. Tässä iässä sen on jo oppinut, että asioilla on tapana selvitä ilman turhaa hössötystäkin =)

      Poista
  7. Pitäähän se jokin pahe olla ihmisellä... kun sitten löytyy se toinen puoli kun ilahdutat pikku ihmisiä noilla ihanilla apinoillasi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella ihmisellä kuuluu olla kolme pahetta =). Minulla ne ovat mässäily, kessuilu ja hamstrailu. Enemmän paheita on sitten jo liikaa.

      Poista
  8. Hyvä sisko, samalla asenteella eteenpäin! (Mä painan muuten nykyään 76 kg)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just sopivasti pituuteen nähden. Ihan mielelläni minäkin olisin hoikempi, mutta kun ei se onnistu ilman itsensä rääkkäämistä, niin olkoon.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Kiitos, näitähän piisaa ja lisää tulee koko ajan.

      Poista
  10. Vai tämmöinen lauma sinulta on taas syntynyt. Komeaa porukkaa! Painostani en viitsi mainita sanaakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan molemmat näitä KOMEITA naisia. Sitä paitsi lihavat ovat yleensä hyväntuulisempia ♥

      Poista
  11. Upea apinalauma, kertakaikkiaan. Meidän Armas-apina taitaa lähteä tänään ulkoilemaan, ajattelin heittä nuo kaikki sohvakoristeet ulos tuulettumaan ;) En minäkään voi muuta kuin iloita jokaisesta tupakoinnin lopettamisesta. Olen nähnyt liian paljon noita tupakoineita, jotka loppuaikojaan elävät hekeään haukkoen kovassa tuskassa. Ja silloinhan tupakointi on jo lopetettu, joten melko varmasti lopettaminen tulee jossain vaiheessa eteen kuitenkin. Jos lopettaa aikaisemmin, niin sen tuomista hyödyistä pääsee vielä nauttimaan, tuossa vaiheessa ei. Tämä ei ole moralisointia, vaan totista totta. Mutta ei mun siskonikaan edes yritä lopettaa, vaikka olen nämä sille monesti kertonut. Sanoo vain, että sama se on mihin kuolee, kun kumminkin kuolee. Mutta siinä vaiheessa se ei olekaan sama, odotetaan lääketieteeltä apua tuskaan, jonka on itse tietoisesti hankkinut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noooh, olen minä itsekkin ollut jo kerran keuhkonahtauma-tutkimuksissa ja onnistuin olemaan melkein viikon polttamatta sen jälkeen. Tuleehan se lopetettua ainakin sitten kun on kaksi metriä multaa suun edessä. Kamalaa puhetta, mutta minä luotan siihen, että sydän pettää ennen keuhkoja. Vaikka meidän suvussa kaikki tuntuu lähtevän suorilta jaloilta ja toivottavasti minä myös. En tosiaankaan halua mihinkään letkujen päähän kitumaan. Hyi, nyt ei puhuta enää kuolemasta eikä tupakasta, ulkona paistaa aurinko, nautitaan siitä.

      Poista
  12. ♥ihanat apinat! Kaikilla meillä on omat "paheemme", ja toisaalta taas "hyveemme": elellään vain näin ja nautitaan elämästä ja auringosta :)♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on molempia, muutenhan tämä elämä olisi sangen tylsää.=)

      Poista
  13. Venäläisillä on sanonta, etteivät ne koiratkaan paljaista luista piittaa ;)

    VastaaPoista
  14. Venäläisillä on sanonta, etteivät ne koiratkaan paljaista luista piittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä paras sanonta mitä olen aikoihin kuullut, hahahaa.

      Poista
  15. Kaksi asiaa lehdissä ottaa minua eniten pattiin: ruokaohjeet ja laihdusvinkit. Telkkarissakin tulee vuoronperään kokkiohjelmia ja suurinta pudottajaa. Onneksi kummatkaan eivät ole vaikuttaneet ruokahaluuni eikä suklaan himooni.
    Tupakointiin en ota kantaa, kun en itse polta. Mutta jos joku yrittäisi vierottaa minut suklaasta, niin tappelu tulisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suklaa kuuluu jokanaisen oikeuksiin, ei siihen asiaan parane puuttua =) Eikös suklaa ja punaviini lueta nykyään niihin terveellisiin aineksiin =)

      Poista
  16. Ihanaa rehtiä kirjoitusta. No tupakkalakkohan on vaikeampaa kuin sukulaatilakko, eli ihan maailman kamalinta varmaan.

    Apinat <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä pärjään nippanappa päivän ilman suklaata, mutta en ilman tupakkaa.

      Poista
  17. Voi hyvä tavaton miten nopeesti sinne on taas apinalauma ilmestynyt! Juu,laihdutukset.hmn... mä olen samaa kokoa sinun kanssa:) Mitä sitä nyt laihdutusta edes ajatella.. hoh,kiusamaan nyt tuttua ihmistä:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä suotta itseänsä rääkkäämään, kun mukavamminkin voi elää. Nuorena häpesin leveää takamustani, mutta nyt se taitaa olla se kapein kohta minussa, eikä yhtään hävetä enää. Itseppähän kaikki kannan =)

      Poista
  18. Jokainen on juuri sellaisenaa kaunis ja ihana. Jos kaikki terveydellisesti on hyvin, niin ei kun vaan :) . Itse aloitin kuntosali jutut mieheni kanssa vai kuntoa kohottaakseni. Sairastan astmaa, jollonka olis hyvä saada kuntoa paremmaksi. Valitettavasti pöyhyyttelen tupakkaa minäkin, eikä saiai tuon astman vuoksi. Jospa se joskus jäisi pois! Positiivisuus kunniaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kävi punttisalilla vielä kymmenisen vuotta sitten. Lempipaikkani oli selkäpenkki joissa nostelin kunnon painoja. Oli se niin kutkuttavaa, kun nuoret miehet ihasteli ja ihmetteli vieressä, nosti näet enemmän kuin jotkut heistä =) Sitten alkoi mahan kiinnikkeen kipeytyä niin pahasti, että oli pakko lopettaa. Nykyään hyvä kun jaksaa kahvikupin nostaa huulilleen, hihi.

      Poista
  19. Isäni kertoi tarinan. Mies istui baaritiskillä poltellen tupakkaa. Toinen mies sanoi, että katsopas tuota kivitaloa ja tuota mersua. Ne voisivat olla sinun, jos et polttaisi. Mies sanoi: "Ne muuten on minun".
    Minä ja kissa on taas lihottu, kun ei kerkiä vahtimaan kumpaakaan : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi olla lihava kuin sairaaloisen laiha =)

      Poista
  20. Kyllä se vaan niin on, että kaikissa asioissa tosiaan on se joku positiivinen juttu, jos sen vaan haluaa löytää. Vaan opettelemista siinä on ollut, semmoinen ei käy meikäläiseltä luonnostaan.
    Mukavaa tulevaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairastin aikanaan niin vaikean masennuksen, että sieltä ei ollut kuin kaksi vaihtoehtoa pois. Terapeutin avulla minäkin opin uuden ajatusmallin ja nyt on hyä olla. Itsehän sen saa päättää, haluaako valittaa vai iloita omista asioistaan.

      Poista
  21. Aivan valtavan upeita töitä sinulla! Ihanat apinat <3. Löysin vasta blogisi ja se pääsi kyllä heti lukulistalleni.

    VastaaPoista