sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Joulun jatkoa


Meillä jaettiin vielä viimeisiä joululahjoja, kun poikani tuli käymään. Lastenlasten omin kätösin ompelemia ihanuuksia mummolle. 15v:n tekemä pellavainen tyynynpäällinen  ja 12v:n ompelemat pienet käsityöpussukat, rakkaudella tehtyjä. Pusseihin mahtuu juuri lankakerä ja virkkuukoukku käsilaukkuun sujautettavaksi.
Kiitokset tytöille. Mummosta on niin mukava nähdä, että käsityötaito periytyy suvussa ♥
......

Nukke herätti niin paljon muistoja teissä monessa, että jatkampa samasta aiheesta.

Äitini oli kansakoulun opettaja noihin aikoihin Pohjanmaalla. Pienellä kylällä neekerinukkeni herätti tietenkin ansaittua huomiota. Vaan koulun toinen opettaja pistikin paremmaksi. Hänen miehensä oli ollut lähetystyössä Afrikassa ja toi tullessaan ihan oikean elävän neekerimiehen. Oli siinä ihmettelemistä. Mies parkaa kuljetettiin sitten kouluilla ja maatalousnäyttelyissä ihmisten pällisteltävänä. Olihan näitä musta-ihoisia jo Helsingissä nähty Olympialaisissa, vaan ei vielä Pohjanmaalla asti. Isosiskoni muistaa eräänkin maatalousnäyttelyn mainoksen, jossa luki suurin kirjaimin :

MEILLÄ NÄHTÄVÄNÄ OIKEA ELÄVÄ NEEKERI !

Oi aikoja, pikkuisen on nähtävyydet muuttuneet niistä ajoista =D
......

Tämä 7 vuotta vanha läppärini alkaa jo näyttämään vähän väsymisen merkkejä. Ei siis minulla mitään hätää, jos ei jossain vaiheessa minusta mitään kuuluisikaan =)

33 kommenttia:

  1. Jippii. Pääsenkin kerran ensimmäisenä kommentoimaan ja siten korvaamaan blogihiljaisuutta. Luinkin sitten useamman tekstisi kerralla ja huokaisin ilosta, että aina vaan käsitöitä teet ja huumorintaju on tallella. Meinaa olla itsellä hukassa.

    Kyllä on lapsenlapsille taidot periytyneet ja kuvaasi kun katsoin, se oikeasti näytti taululta. Toinen kuva taas kirppiksellä kertoo, että olet juuri niin ihana ihminen, kuin olen ajatellutkin : )
    Kissoille ja sinulle iloista kevättalvea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis pitänyt laittaa viereen kuva, jossa painoin 42kg =D Pikkusen on näkö muuttunut , kun on tullut melkein 100 kikoa lisää =)
      Meillä tuo omituinen huumorintaju kulkee näköjään suvussa. Poika on vielä pahempi vääräleuka. Eikös sitä sanotakkin, että karjalaiset ovat vääräleukoja ja isäni suku on Karjalasta =)

      Poista
  2. Onpa hienot lahjat mummo saanut, taitavia ompelijoita ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytöt tekee aina itse lahjoja mummolle, muut taitaa saada sitten vain kaupasta ostettuja . Mummo onkin spesiaalitapaus =D

      Poista
  3. Todella hienot lahjat sait. Meidän kylällä oli myös lähetyssaarnaajana ollut naapuri, jonka kotona kinkereissä joskus 60-luvulla oli oikea neekeri. Toisen naapurin tytön kanssa kurkittiin miestä oven takaa eikä meinattu millään uskaltaa sanoa päivää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se pelottavan näköistä kun toisella on niin musta naama ja suuret valkoiset hampaat vain välkkyi. Siihen aikaa lasten lauluissa ja saduissakin afrikkalaiset olivat kamalia ihmissyöjä hottentotteja, joten eipä ihme että pelotti =D

      Poista
  4. Upeat lahjat.
    Nyt jos tuolla tavalla mainostettas neekeriä, ni syytteenhän siitä sais.
    Miun lapsuudessa oli kotikaupunkini sairaalassa musta lääkäri, ja se oli kanssa ihmeellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyäänhän ei ole olemassakaan neekereitä, on vain mustaihoisia =) Sinä oletkin sen verran nuorempi ja ilmeisesti asunut etelämpänä, joten nämä ulkomaan-elävät eivät olleet niin kummallisia nähtävyyksiä =)

      Poista
  5. Kyllä se mukavalle tuntuu, kun lapsenlaapset ovat aidosti kiinnostuneet käsillä tekemisestä (ja hamstraamisesta). Tuosta sinun neekeri muistostasi tuli mieleen oma ensikohtaamiseni mustan miehen kanssa. Ensinnäkin hän tuli "yöpaidassa" ja varvastossuissa vaikka oli tammikuu. Sanoin kädestä päivää ja sitten huomasin, että hänen kätensä kämmenpuoli oli vaalea. Piti tarkistaa oma kämmen oli väri tarttunut siihen. :)) Ei ollut mutta pyyhin salaa käteni varmuuden vuoksi puserooni. Taisin olla siinä 10v paikkeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaa, saimpas sunnuntainaurut. Minäkin pääsin koittamaan mustaa ihoa ja olin ihmeissäni, kun se tuntui ihan samalta kuin omani.=)

      Poista
  6. Ihanat lahjat! Hienoa että nuoretkin ovat kiinnostuneet käsitöistä.
    Mikä mainos:D Tänä päivänä saisi tuolla syytteen rasismista. Nykyisin noita "mustia" miehiä ja naisia näkee kaikkialla, ovat ihan arki päivää. Toisin oli minun lapsuudessani 70-luvulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin asuu ihan naapurustossa pikimusta mies ja viime vaaleissakin äänestin mustaa miestä =D Minun valkoinen koirani vaan oli oikea rasisti. Joka kerta mustan naapurini nähdessään huusi ihan raivona ja minua hävetti. En tiedä mistä se johtui, mutta ei sille mitään mahtanut =)

      Poista
    2. Minun on ihan pakko kommentoida tähän. Koirat luulevat, että tummaihoiset näyttävät vihaisesti hampaitaan. Johtuu siitä, että hampaat erottuvat valkoisena paremmin. Näin minulle äskettäin kerrottiin ja miksen uskoisi : )

      Poista
    3. Ilmankos. Minulla on muutama oikein mukava mustaihoinen poika ystävänä ja he pysähtyvät aina juttelemaan suu suuressa hymyssä =) Eetu nyt ei muutenkaan tykännyt miehistä, kun ei niitä ollut kotona, tunsi kai uhkaksi kaikki miehet.

      Poista
  7. Eikös ollut lasten loruleikki "kuka pelkää mustaa miestä" ? Tai sitten ei ollut. Kyll ne neekerit oli stadissakin aika harvassa viel 50-lopulla ja 60-alkupuolella. Outoja olivat ku vastaan sattui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se loru ja kirjoissa oli aina kuvia Afrikan asukkaista, käkkäräpäisiä ihmisiä niinihameissa bambumajan edessä. Koululla oli opetustaulukin, jossa luki: " Afrikassa asuu neekereitä" ja kamala kuva naisesta niinihameessa ja miehellä silinterihattu päässä =D Onhan nämä ajat vähän muuttuneet. Nykyään ei edes huomaa ihmisten ihonväriä, minullakin on monta mustaihoista hyvänpäivän tuttavaa.

      Poista
  8. Hei, tämä hassujen 50-60-luvun ilmiöiden MUISTELEMINEN mielenkiintoinen uutuus hauskassa blogissasi! Tosi kiva lukea, kun samantapaisia muistoja monella. -siskos-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin kiva että on mukaviakin muistoja ♥

      Poista
  9. Ihanat itsetehdyt joululahjat mummi on saanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin tavataan lastelasten kanssa, mutta eiköhän rakkaus ole molemminpuolista ♥

      Poista
  10. Kivat lahjat!

    Blogiasi lukiessa tulee taatusti hyvälle mielelle joten toivon läppärisi kestävän vielä kauan tai taukosi olevan mahdollisimman lyhyt.

    VastaaPoista
  11. Kiitos ♥ Sain taas rämpättyä tälle vähän jatko-aikaa =D Tytär on hälytystilassa, soitto vaan ja hän pistää tilauksen uudesta heti menemään. Eri asia, osaanko uutta sitten nettiin yhdistää =)

    VastaaPoista
  12. Voi kuinka kivoja ja rakkaudella tehtyjä lahjoja:) Ei läppärisi voi kesken kaiken hajota. Sano sille,että mä kiellän hajoamasta! Mun muistuu mieleeni,että mulla oli kansakoulussa aapinen,jossa N-kirjaimen kohdalla luki."Neekeri pesee kasvojaan,eikä valkene ollenkaan" Ajattele mikä rasistinen lausunto Ja oikein koulun oppikirjassa. Nyt sitä sanaa ei edes saisi sanoa muutakuin tummaihoinen. Ai,että sinäkin olet asunut Pohjanmaalla!

    VastaaPoista
  13. Minulla oli sama aapinen =) Ihan pienenä likkana asuin monella kylällä Pohjanmaalla, nimeltä en muista kuin Kestilän ja Junnon-kylän. Mummola oli Kauhajoella ja toinen Tyrnävällä. Sieltä sitten jouduinkin Etelä-Lappiin, josta olen valunut tänne Keski-Suomeen =) Onneksi en valunut pysyvästi asumaan Turkkiin, vaikka niinkin meinas kerran käydä =)

    VastaaPoista
  14. Kauniita lahjoja, itse tehdyt on parhaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin lastenlapsilta ne itse tehdyt on parhaita. ♥

      Poista
  15. Kiitos Sude :). Olet oikea aarre. Meillä tietokoneongelmia ja muutakin härdelliä tässä. Äiti niin huonossa kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itteäni ainakin harmittais, jos en huomais ajoissa voittaneeni arvonnassa.=) Minulla myös tietokone temppuilee, mutta ei onneksi muuta pahempaa harmia.

      Poista
  16. Voi miten ihania lahjoja sait. Niin hyvin tehtyjä niin pienin kätösin. Minun äitini kertoi myös kuinka he olivat isän kanssa olympialaisissa ihmetelleet mustaihoisia samoin maistelleet appelsiinia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Appelsiini olikin harvinaista ja kallista herkkua. Isän kaupassa oli joskus harvoin appelsiineja tarjolla, jokainen hellästi silkkipaperiin käärittynä. Me muksut saatiin sitten syödä ne pilalle menneet, mutta sitä ei monesti tapahtunut =) Silkkipaperit käytettiin myöhemmin puuceessä ja sitä ihanampaa vessapaperia ei olekkaan =D

      Poista
  17. Ihania lahjoja olet saanut taitavilta lapsenlapsiltasi!

    VastaaPoista