maanantai 14. lokakuuta 2013

Kloonit


Peppien klooneja koko rivi. Eipä ole tarvinnut miettiä mitä tekis, sillä kohta on suuri laatikollinen valmiina Saksan Joulumarkkinoille. Pepit on siitä mukavia tehdä, että niihin saa hyvin menemään jämälankoja. Nyt sujuu muutenkin paremmin, kun voin uusilla laseillani katsoa yhtä-aikaa telkkaria ja virkata :)


Tämän kissan kanssa taistelin eilen koko päivän. Miten voi olla niin vaikeaa maalata öljyväreillä juokseva kissa takaapäin noin sentin kokoisena. Vielä se ei tyydytä minua, mutta ehkä joku päivä =)
Sain maisematauluni melkein valmiiksi, kun opettaja kysyi, että missäs kissa. Minun tauluissani pitää kuulemma olla aina kissa =D Onhan se nyt sitten tehtävä, periksi en anna tämän katin kanssa.

Kouluilla on täällä nyt syyslomaviikko, mutta sain avaimen , että pääsen maalailemaan tälläkin viikolla, mukavaa. Kotona tätä ei viitsi harrastaa, kun pää ei oikein kestä noita hajuja.  Vois kyllä taulukin olla täynnä tarttuneita kissankarvoja :)

Pitäis varmaan harrastaa pihatöitäkin, sillä viime yön pakkanen näyttää tappaneen loputkin kukkani penkistä.
Mukavaa syysviikkoa kaikille ♥

31 kommenttia:

  1. Niin hurmaavan hauskat pepit siellä rivissä. Voi kyllä sä olet aivan valtavasti ahkeroinut peppejä sekä apinoita! Minusta tuo kissa tuossa taulussa on hieno,ei mitään vikaa. Olet niin monitaituri,kun osaat maalatakki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä ole ahkeroinut, olen vaan huomannut, että virkkaaminen on mukavampaa kuin siivoaminen ja siksi näitä syntyy jatkuvasti =D

      Poista
  2. Minustakin kissa on tosi hyvä jo nyt:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta se on kamala, maali-klöntti .

      Poista
  3. Ihania peppejä! Kuinka ehdit tehdä noin valtavan paljon? Hyvältä tuo kissa näyttää minustakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan minulla tätä aikaa, kun ei tarvitse muista huolehtia eikä käydä töissä :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos, toivottavasti lapset tykkää.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Kehuja on aina mukava saada ;)

      Poista
  6. Kuinka sinä saatkin näistä ihanista Pepeistäsi aina samannäköisiä? :) Enkä muuten tiennyt,että olet noin taitava maalaamaankin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tehdä näitä aina sarjatyönä, kun en vieläkään ole viitsinyt kirjoittaa yhtään ohjetta ylös. Helpompihan se on tehdä samannäköisiä, kuin yrittää kaikille tehdä eri ilmettä =)

      Poista
  7. Ihania ilosia Peppejä, niitä moni Saksalais lapsi markkinoilta halajaa.
    Mitä vikaa tuossa kissassa? ei sitten mitään, ihan oikian näkönen kissa.
    Taulu on upea.

    Miulla sormessa iso tuppu, kulen täällä sormi pystyssä, harmi ettei ole keskari:))) Tikku oli tosi syvällä pituutta 2 cm, vielä ei kipuja, mutta päässä surisee noi lääkkeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ne lapset halajaa näitä, sillä minä halajan sitä maksua näistä ☺. Sillä rahalla toivottavasti saa taas jouluruoat maksettua ☺
      Kissa on sen näköinen kuin se roikkuis hirttoköydessä. Enhän minä semmoista halua katsella =D

      Poista
  8. Noi Pepit on niin ihania ja hyväntuulisia!
    Mua aina alkaa hymyilyttää niitä katsoes, vaikka muuten olis kurj olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä jos ne ilostuttaa, siihenhän minä pyrinkin näillä =)

      Poista
  9. Ihanan iloiset Pepit ja taulukin on kaunis - eikä kissa missään hirressä roiku, höpöhöpö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kyllä koskaan nähnyt hirressä roikkuvaa kissaa, onneksi, mutta kuvittelen sen näyttävän tuolta =D

      Poista
  10. Voi että ovat ihania nuo Pepit! Kissa myös. Itse katsoo aina liian tarkalla silmällä omaa maalaustaan, kokemusta on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku kohta käsityössä tai maalauksessa jää huonosti, niin se varmasti pistää omaan silmään joka kerta :)

      Poista
  11. Pepit ovat energisen näköisiä. Taitavat itse seilailla seitsemän meren yli Saksaan lasten iloksi.
    Joskus jokin kohta taulussa hankaa vastaan. Minulla se on yleensä etualan jokin yksyityiskohta. Pitäiskö sinun sanoa omalle kissalle, että takamus tännepäin... Minä maalaan öljyväreillä vain flaamilaisia ja ohenteena käytän vain pellavaöljyä. Tärpättiä en käytä. Pensselit pesen mäntysuovalla. Isot taulut maalaan akryliväreillä. Ne eivät haise ja kuivuvat nopeasti, joten korjaaminen päälle maalamalla onnistuu melkein heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos neuvoista ♥ Minäpä opettelen kans sitä flaamilaista (ohjeita ehkä löytyy netistä) ja tuo oli ihan uutta, että pelkkää pellavaöljyä voi käyttää ohenteena. Sitäkin täytynee kokeilla. Mäntysuopa se on minunkin uskollinen seuralaiseni näissä hommissa. Tänä vuonna näin eka kerran akvarellikynillä maalamista ja tuli kova hinku päästä niitäkin kokeileen. Toiskohan joulupukki niitä, jos olen oikein kiltisti =)

      Poista
  12. Kyllä Saksalaiset ilostuu kun saa noita sun peppejä markkinoille. Aivan loistavia. Maalauksesi on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmän minä ilostun kun saan saksalaisten euroja =D

      Poista
  13. Kun avasin sivustosi tässä iltaväsyneenä, en voinut olla hymyilemättä : ) Pepit sen teki! Ja tuo taulu. Näpit irti kissasta! Se näyttää juuri nyt hyvältä ja miten uskomaton valo tuossa kivetyksellä! Ihanaa, että saat käydä maalaamassa siellä koululla. Kuinka uskallat olla isossa koulussa yksiksesi? : )

    (Unohdin kirjautua, Mayo siis tässä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksen uskaltais =) Täytyy sanoa niinkuin eräs vanha mummo Tallinnan-reissulla yksin kulkiessaan: "Tappaa ne ei uskalla ja paksuksi ne ei saa" =D

      Poista
    2. Haha : D
      Minua ei pelota pimeässä metsässä, mutta isoissa, tyhjissä taloissa alkaa kuunnella kaikkea. Täytyy ottaa Tallinnan mummon asenne : )

      Poista
  14. Voi kun ihana kun on tuollainen määrä Peppejä.
    Minulla on vain se yksi purkista tehty :)

    VastaaPoista
  15. Nuo pepit ovat ihania! ja noin monta...

    VastaaPoista